Vauvojen puuhat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja ///e\\\
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Meillä kitistään myös äidille - vain ja ainoastaan äidille... :P ja voi tätä kellojen siirtoa, olis saanut olla siirtymättä. Miten yksi vaivainen tunti voi vaikuttaa niin paljon :D
 
Meillä on vierastettu jo kaksi kuukautta, huoh! Onneksi vain silloin, kun joutuu vieraan syliin. Vanhempien sylissä naureskelee vieraille aina. Toivon todella, että helpottais kohta, niin vois miettiä miehen kanssa lähtevänsä joskus vaiko viettään iltaa ilman tyttöä.
 
Meidän neiti kärsimätön optteli tällä viikolla istumaan ilman tukea, joten nyt pitäisi olla jatkuvasti nostelemassa pystyyn, koska ei vielä osaa itse nousta istumaan. tyttöä täytyy siis jatkuvasti valvoa, koska jos keskittyminen herpaantuu, niin mukkelismakkelishan siinä mennään. Tällä hetkellä ei siis ole minuuttiakaan omaa aikaa, koska karjuminen alkaa heti, jos joutuu olemaan selällään/mahallaan ( argh! )

Mitään mielenkiintoa ryömimisen harjoitteluun ei ole ( turhautuu peruuttamiseen maksimissaan kymmenessä minuutissa) pitäisi vain päästä pomppimaan ja kävelemään, mikä johtaa siihen, että täällä äiti tarvitsisi kohta polvisuojat, kun neiti haluaa tepastella tuettuna joka paikkaan. Mies ehdotti kävelytuolia, mutta en oikein tiedä mihin se johtaisi, kun tällä hetkellä neiti ei esim. varvista yhtään....

Millä ihmeellä tuon lapsen saisi ymmärtämään, että ensin pitäisi ryömiä tai kontata ja vasta sitten kävellä :)
 
Meillä oppi just nousee polviseisontaan ihan kaikkea mahollista vasten. Kaikki mahollinen ei aina oo hyvä idea ja sit unohtaa siin asennossa, et pitäs tulla turvallisesti alas...ja pää kolisee kovaa välillä lattiaan. Kyllä se ryömiminen ja konttaaminen ajallaan tulee, meilläkin oli sitä turhautumista ensin ja sit ku oppi, ni loppu se kitinä. Oli vaan mahallaan ja koitin houkutella sinne sun tänne ihan pientä matkaa lelun perässä. Itteksiään silti lähti liikkeelle.

Tykkää kans, jos otan käsistä kiinni "seisoma-asennossa", en oo kävelyttänyt, välillä vaan seistään hetki. :)

Miksei kävelytuolia? Mun mielestä kaikki sellaset vauva-handsfree-tuotteet on ihan jees. Tuotakin parjataan, mut tuskin kenenkään vauva siinä koko päivää leikkii tai menee pilalle. Samoin hyppykiikut sun muut, niin miksei.
 
Ihanan tavan on tyttö keksinyt: narskuttaa hampaitaan...ylhäällä on nyt 4 (enemmän tai vähemmän näkyvillä) ja alhaalla 2.

Oppi myös konttaamaan ja se on hauskaa! Nousee kaikkea mahollista vasten ja on kiinnostunut sähköjohdoista ja kissoista. :)
 
Meil on MammaMaria samat puuhat lapsilla. Täällä tosin tuo narskuttelu (onneksi) vähän jo unohtunut. Kauan se kyllä olikin kiva juttu, nyt jo tunnistaa kun narskuttaa ja kiellän että pitää lopettaa. Ilme on sellainen et oon ihan tyhmä jo nyt :grin Täällä noustaan vain lelulaatikkoa vasten vielä.. pöydänjaloista on kovin kiinnostunut et kai se pöytä on sitten seuraava. Kun nyt sen kanssa ei vaan pitäis mitään kiirettä! :grin

Täällä toi selittämätön itku jatkuu. Siihen ei auta mikään. Nytkin on huutanut jo puoltoista tuntia ja ei vaan uni tule :sad001 Täytyy varmaankin lähteä kyllä kohta hakemaan lääkäristä konsultaatiota. Eikai se koliikki enää 7,5 kk:n iässä voi alkaa?!:eek: Särkylääkkeet kokeiltu, ruoka-aine vaihdot kokeiltu, rentoutus hieronta kokeiltu, ei oo ilmavaivaa eikä ummetusta... voiko se vaan olla että jää tavallaan se itku päälle kun on niin väsynyt sitten loppujenlopuks? o_O Alkaa keinot loppua tältä mamilta... manduca on monta kertaa pelastanut kun pidän poikaa tuossa edessä ja olen kyyryssä ja "heijaan" puolelta toiselle ja ollaan ihan pimeessä ja samalla suostuu sen pullonkin suuhun ottamaan. Siihen nukahtaa tunnissa. Mutta en kai mä aina manducassa voi nukuttaa?! :sad001
 
Meil oli kans jossain välissä huonon nukahtamisen kausi, mut sit se vaan loppu. Sitkeesti oon pitänyt rutiineja yllä ja tarkkaa aikataulua, niin sillä lähti iltaitkut.

Just eilen sanoin miehelle, et muistaako, et on joskus nukutettu 2h. Muisti kuulemma oikein hyvin. Ja se loppui joskus. Se on kausi, usko pois! Se loppuu!
 
Meillä huudetaan väsymystä ( pitää koko ajan riehua ) luulee kai raasu, että jotain tärkeää tapahtuu just kun hän nukkuu.

Oppi lauantaina vihdoin viimein ryömimään sinne minne haluaa, eli nyt seuraa äitiä kaikkialle :) Hidastahan tuo meneminen vielä on, eli pitää odotella minunkin, tai tulee huuto. Ja totta kai lehtikori ja iskän siellä täällä lojuvat paperit kiinnostavat kummasti. Iskä ei tykännyt, kun ensimmäinen eteenpäin ryömiminen tapahtui kaverillani kylässä ollessa. :)

Konttausasentoakin yrittää, mutta se johtaa yleensä muksahdukseen, kun ei tasapaino vielä riitä .

Lusikkaleikki+pöydän maalailu ruuallla ja ruuan päristely pitkin pöytää on jotain uutta, hienoa ja äidin hermoja raastavaa.
 
Kivoja leikkejä! Kyllä toi lapsen ruokailu hyviä hermoja vaatii. Tänään maisteltiin taas päärynää ja mandariinia, niin että sai ite pitää käsissään. Huh taas mikä sotku! Molemmat kuitenkin maistui. Avustin sitten vähän suuhun niitä hedelmiä.
 
Mikäköhän siinä onki ku aina kaikkeen kiellettyyn täytyy päästä/koskea, vaikka ulottuvilla olis läjäpäin leluja ja suuntia mihin saisi mennä o_O
 
Meillä vielä vaan peruutellaan ja pyöritään navan ympäri vaikka yritystä kyllä löytyy muuhunkin. Nousee kontilleen hytkymään ja jopa semmoseen jooga-asentoon että kädet ja varpaat maassa pylly pystyssä lankuttaa. Ihme voimailija! Ryömiikö kaikki vauvat ensin vai saattaako tuo lähteä suoraan konttaamaan?
 
Juu meillä enemmän kontataan :) Tai no se on semmosta että pari konttaus-askelta ja sukellus, ja tää toistuu niin neiti pääsee eteenpäin. Matolla saattaa toisinaan ryömiä, mut enimmäkseen tota konttausta treenaa.

Niin ja lisäys vielä, että aloitti ensin tän konttauksen! Vasta tyyliin viime viikolla hiffas tota ryömimistäkin vähäsen.
 
Kivasti ootte kaikki pyyhältäny meistä ohi :) Meillä ei ryömitä eikä kontata, vaan huudetaan ja kiukutellaan vuoron perään flunssaa, hampaita, flunssaa, keuhkokuumetta, hampaita... tuntuu että nää taudit ja hampaiden teko saa kaiken muun jumittamaan, kun vielä syöminen, juominen ja nukkuminenkin kärsii ISOSTI. Tiistaina neuvola, taidanpa vähän avautua siellä kun turhauttaa niin julmetusti. Mutta kyllä tää tästä, kahden vuoden päästä luulis olevan jo helpompaa... tai ainakin eri tavalla vaikeaa.
 
Voi itku. Johtuuko noi taudit siitä keskosuudesta? Ja varmasti ajan myötä helpottaa! On kuitenkin isosti jo itsensä taistellut tänä vuonna elämään -siinä jos missä on varmasti ollut haastetta!
 
Jotkut vauvat vaan sairastaa enemmän kuin toiset! Mun kaverin täysaikainen poika on syntymästään asti ollut jatkuvasti kipeä. Milloin on korvatulehdusta (korvat putkitettiin 9kk iässä lopulta), milloin vauvarokkoa, milloin enterorokkoa, milloin norovirusta. Nyt on siis 1v ja 3kk. Äiti on todella turhautunut, enkä ihmettele. Kun yleiskunto sairastelun myötä heikkenee, tarttuu sit uudetkin pöpöt valitettavasti herkemmin. Niinkuin Mammamaria sanoi, Katki teidän pienokainen on taistellut itsensä vasta muutama hassu kuukausi sitten kiinni elämään. Se jos joku on saavutus! <3
 
Tää tautikierre taitaa olla vaan huonoa tuuria. Tyttö oli ihan superterve ja kehittyi lähtökohtiinsa nähden huikean hyvin tuonne syksyn alkuun asti. Nyt on vaan tullu pari flunssaa peräperää, jälkitautina iski keuhkokuume johon syödään antibiootteja parhaillaan, ja sitten ne hampaat... Lasten herkkyys oireilla hampaiden tuloa vaihtelee tunnetusti paljon, ja meillä on sitten melkoisen herkkis tapaus.
Noiden infektioiden kohdalla voi olla osin ihan omaa syytäkin, ollaan elelty aikaslailla huolettomasti ja "normaalisti" kesästä asti ja faktahan on että keskosten vastustuskyky VOI olla tavallista heikompi. Lisäksi vielä kaihertaa sekin yhteensattuma (?) että taudit alkoi pian sen jälkeen kun siirryttiin kokonaan korvikkeelle. Eli "entäs jos olisin kuitenkin jaksanut jatkaa sitä pumppaamista vielä pidempään..." No saahan sitä jossitella jos sille tielle lähtee. Nyt vaan taas tiukempaa linjaa pöpöhygienian kanssa niin jospa se siitä. Eikä tää muuten niin stressaisi, mutta kun tuo pieni ei halua syödä eikä juoda kun jokin vaivaa. Ja kasvun kanssa ei olis varaa tulla takapakkeja.
 
Meillä kans hampaita on itketty ja itketään paljon! Mikään ruoka ei tahdo mennä hampaiden tulon aikaan alas, onneksi sentään maitoa (korviketta) menee. Panadolilla oon saanut terävimmän kärjen itkuilta sit pois.

Etkä itteäs mistään korvikkeista nyt ainakaan syyllistä!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top