Vauvojen puuhat

[Katki]

Mulla menee hetkittäin hermo kun tuo huomionhaku on niin mahdotonta. MITÄÄN ei saa tehdä ilman että on kiljuva napero puntissa roikkumassa. Ulkomaailma kiinnostaa niin paljon että koko ajan pitäisi saada olla katsomassa ikkunasta ulos (ja sinnehän ei ylety mistään ellei äiti nosta, ja sitten kun on nostettu niin on pidettävä kiinni ettei tyttö putoa). Lelut ei jaksa kiinnostaa, etenkään ellei äiti ole mukana leikkimässä. Vessaan haluaa pottaa ja vessaharjaa tutkimaan sekä tonkimaan pyykkikoria, ja eteisessä levittelee keräyspaperikorin sisällön lattialle ja syö mainokset. Myös astianpesukoneeseen kiipeäminen olisi kovasti mieleen. Terveellisiä harrastuksia siis.
Ulkona on ihan onnessaan ja naantalin aurinkona hihkuu ja osoittelee autoja, sorsia, koiria, ihan kaikkea, ja hakee kontaktia kanssaihmisiin. Mutta kun ihan koko aikaa ei voi vaan ulkoilla tai katella ikkunoista ulos, kun pitäis saada kotihommiakin tehtyä...
Siinä se kasvun paikka onkin kun sekä äidillä että tyttärellä on temperamenttia ja lyhyt pinna. Ja alkaa kieltämättä pää hajota tähän kotona oloon. Vauva-ajan tuttavat on keskospiireistä ja enimmäkseen asuvat sen verran etäällä, ettei päivittäisille lenkeille jne ole heistä seuraa, joten uusia kavereita tästä lähialueelta pitänee etsiä meidän molempien mielenterveyden takia. Tyttökin kaipaa selvästi muiden lasten seuraa kun äidin pärstä on jo tullut liian tutuksi. Positiivista toki sinänsä että lapsi on sosiaalinen!

 

[MammaMaria]

Kuulostaa tutulta! Meillä oppi just kiipeilemään "ihan mihin vaan" ja parasta: laittamaan tiskikoneen päälle!!! Ja sitä rämppäis koko ajan. Ja aamuisin kiukuttelee, kun oon lähössä töihin. Enkä saa istua korkealla tuolilla...Muutoin aika samat asiat kuin teillä :D

 

[sipuli]

Meillä kans kuulostaa hyvinkin tutulta. Töihin meno on kyllä auttanut mun jaksamista ton asian suhteen, mutts eipä ollut kiva tänäänkään lähteä töihin kun poika huus isin kainalossa hysteerisesti "äi-titititi". Ikkunasta katselu on täälläkin in. Mun äiti keksi nostaa ikkunan viereen sen askelkorokkeen, mitä kylppärissä käytetään, kun ei jaksanut enää nostella. Poju on myös hiffannut et ylettyy sängyssään ollessaan vetämään verhot sivuun, ja sieltähän näkee hyvin. Iltaisin ehkä puolisen tuntia kattelee verhon raosta ulos ennen kun siihen itekseen nukahtaa. <3

 

[Ameeba]

Tyttönen huutaa kanssa äi-tititititi kun joku on oikein hätänä :D Nyt itkee karhunkyyneliä kun piti pyyhkiä nenä.

 

[Twin]

Täällä on tiskikoneen johto irti seinästä aina kun kone ei oo päällä ja kun on sit pirtinpenkki edessä ettei mee nappuloita paineleen. Vielä ei onneksi kiipeile siihen.
Ainoa ymmärrettävä sana on mammamma.. =maitoa mut nyt selkeesti hakee lisää esim. autoa katto äsken et bruum. Tuo samantapainen buuh on myös pöllön huu. Kyllä ne sieltä hioutuu :)
Ulkoilu on huippua! Tosin ulkovaatteiden pukeminen harvoin käy ilman taistelua. Käytiin ekan kerran myös pyöräilemässä ja kivaa oli.

 

[MammaMaria]

Meillä taas pukeminen helpottanut, kun tietää pääsevänsä ulos leikkimään. Meil on sellanen kolmipyöränen, jossa vyöt, ni siinä ylpeenä sit "pyöräilee", kun työnnetään kahvasta. :)

 

[Katki]

Pihla huutaa kanssa äi-tititititi kun joku on oikein hätänä :D Nyt itkee karhunkyyneliä kun piti pyyhkiä nenä.

Mikähän siinä nenän pyyhkimisessä niin risoo? Meillä tuli pitkään ihan megaraivarit siitä. Nyt sitten jokin aika sitten sairasti kunnon nuhan ja silloin hoksasi, että nenän pyyhkiminen on aika jees ja helpottaa oloa. Oppi jo pyytämään että niistetään, ja osasi jo vähän itsekin auttaa puhaltamalla nenän kautta ilmaa / räkää ulos.
Ja ai niin: meilläkin on tytön toinen etunimi Pihla :)

 

[Ameeba]

Itsemääräämisoikeuden menettäminen , no en tiiä, vaikeeta se on.

 

[Lya]

Kuulostaa tutulta... Meilläkin roikutaan lahkeessa ihan koko ajan. Lehtikoriin hankittiin järeämmät reunat, niin ei yletä ihan kaikkea tonkimaan ( mainokset toki maistuvat ). Meillä ovat tuuletusikkunat sen verran matalalla, että tyttö ylettää kurkkimaan itsenäisesti ulos. Keksi myös, miten säleverhot saa nostettua ylös.

Koneiden kanssa onkin sitten ongelma. Astianpesukone ei onneksi käynnisty, jos ohjelmaa ei ole valittu ( vielä ei ole tajunnut painella montaa nappulaa ) mutta tyttö on jokusen kerran onnistunut lopettamaan ohjelman kesken, kunnon painanut virrat pois päältä... Pyykkien peseminen on myös hurjan mukavaa, kun neiti purkaa likapyykin koneesta samaan aikaan kun itse yritän latoa pyykkejä sisään...

Ulos lähteminen ( lue: pukeminen ) on yhtä tahtojen taistelua, mutta eipä ulkoa haluta poiskaan, varsinkaan jos leikkipuistossa on muita lapsia. :)

Pihla taitaa muuten olla nyt " muodissa" kun sukulaistyttökin sai sen juuri nimekseen.

 

[sipuli]

Meillä kans toi ulkovaatteiden pukeminen on helpottanut, kun tajuaa pääsevänsä ulos. Ojentelee jopa käsiään hihoihin ja tumppuihin. Ainut mihin ei haluais suostua on illalla yökkärin pukeminen. Ja kun on hetken saanu olla ilman vaippaa niin vaipan pukeminen kans ottaa päähän.

 

[Ameeba]

Meillä myös ulkovaatteiden pukeminen sujuu, kädet tulee hihoihin ja ei yleensä koskaan heittäydy makaroniksi pukua laittaessa.

Nukkuu yleensä vielä kahdet päikkärit, jos herää vasta ysiltä, sitten voi olla et nukutaan vaan yhdet. Nukutaan yleensä toiset yhdessä, et äitikin saa huilia.

Kovasti lukee lehtiä ja repii niitä. Se on ollut jo useamman kuukauden hauska juttu.

Tosi iloinen ja pirtsakka tyttö on pääosin. Ja kohta täyttää vuoden :)

 

[Mendinia]

Meidän poika vihaa myös vaipanvaihtoa. Tai ei riisumista mutta uuden pukeminen saa hillittömän "karkuun"-reaktion. Ulkovaatteet saa pukea nätisti, kun tietää, että kohta tulee toimintaa :)

Omaa tahtoa osoitetaan joka välissä, kun esimerkiksi sormia ei saakaan laittaa kiehuvaan kattilaan. Muuten onkin sitten aurinkoinen touhupetteri

 

[Lya]

Meillä on ongelmana nykyään pureminen
Tyttö siis puree ihan kaikkea muutenkin, mutta varsinkin silloin, kun jonnekin kielletään menemästä, niin puree varsinkin minua käsiin/jalkoihin, miestäkin joskus.

Jäähylle on joskus laitettu, mutta ei taida vielä oikein ymmärtää syytä.

Toivottavasti on vain ohimenevä vaihe...

 

[sipuli]

Meillä kans oli todellinen ongelma toi pureminen. Siihen ei auttanut mikään. Sit se alko helpottaa kun tyyppi keksi muita keinoja saada äitin huomio... Nyt puree enää tosi harvoin. Kyllä se ennemmin tai myöhemmin ohi menee!