Mä luulen,että meillä,puhutaan ennenkuin lähetään liikkeelle. Ei nimittäin ryömimis yrityksiäkään, mutta paljon jutellaan. "äitee, tättä, pappa,hätä, anna :)hauskan kuuloisia äänteitä ja juttuja jo tulee.
Mites se sanonta menee... "puhe jää tossun alle" :) Eli jos kovin aikasin lähtee liikkuun ni voi olla että puheessa sitte kestää. Mutta taas niin kovin yksilöllistä.
Täällä tehdään kaiken näköisiä ääniä ja päristellään niin että syljessä on oma naama Tammikuun lopussa oppi kääntymään vatsalleen ja nyt vaan joko pyöritään oman 'akselin' ympäri paikallaan tai työnnetään itteään taaksepäin. Tyttö naputtaa varpaillaan lattiaa vasten ollessaan vatsallaan ja vatsallaanhan ollaan nyt koko ajan. Kohta sillon ukkovarpaat mustana
Meillä on ryömintä sentään sen verran edistynyt, että matto ei enää menoa haittaa. Ensin nimittäin ruttaa maton alleen ja sitte ku kädet on paljaalla lattialla ni päästään eteenpäin. Yleensä se matto seuraa sitte mukana :D
tää on kiva tää seisomaan nouseminen ja kaiken imuttelu yhdessä. Nimittäin kylpyhuone ja vessanpönttö
Eilen tyttö ylsi myös jo toisiksi ylimpään keittiön vetolaatikkoon - sinne missä on veitset ja muut kapustat :/ ei parane enää jättää yksin olkkari-keittiöönkään. Olohuoneessa on kiva myös imeskellä vanhoja raheja, joista irtoaa tekonahkapäällyste mukavasti suun ympärille mustana töhrynä. Suuhunkin sitä menee ja vaipasta saa äiti riekaleita ihmetellä...
Niinhän se taitaa olla, että ei puhetta ja liikettä samaan aikaan ehdi opetella. Itekin oon neuvolakortin mukaan noussu pystyyn jo 6 kk, mutta eka sana on tullu vasta yli vuoden ikäsenä. Kaikki aikanaan!
Täälläki höpistään kaikenlaista kokoajan, vaan ei vielä tosiaan ryömitä. Kieritään vaan paikasta toiseen ja vatsallaan oman akselin ympäri kun tavoitellaan leluja. Välillä puskee itsensä kontilleen, muttei pääse mihinkään :)
Täällä on näköjään paras aika ilmaista itseään aamuyöstä. Kovasti se jotain selvitti ihan maltillisella puhe äänellä huoneen pimeydessä :) Hauskaa oli silloinkin kun tyttö älysi itsestään lähtevän ääntä ja kaikki selvitettiin sitten huutamalla ja karjumalla. Puhelimessakin kun oli niin siellä ihmeteltiin mikä tytöllä on hätänä. No ei mikään, oma ääni vaan kiehtoo niin että sitä on testattava joka huoneessa. Sanoitinkin Antti Tuiskun 'keinutaan' biisin kertsin uusiksi: "Kiljutaan, kiljutaan - vielä kovempaa-aa , en haluu lopettaa-aa. Kiljutaan, kiljutaan - mun audio-o on mun kotini joo-oo..."
Katsoin videota jossa poika on jtn vähän reilu 2kk. Niin söpösti hennolla äänellä jokeltaa "ouuu, uu, uuu". Nykyyän laittaa niin kuin joku korppi kotka, kauhiaa kiljumista ja raakkumista toki välillä tulee sievääkin jokeltelua tavuilla :)
Voi.. Meillä noustaan tukea vasten polvilleeen ja hytkytään siinä. Tai lähinnä kun äiti istuu lattialla niin äitin jalkoihin nojataan ja siitä noustaan. Ja itse asiassa tätä kirjoittaessa nousi minun rinnuksista kinni pitäen jopa jaloilleen. Jalat koukussa mutta varpaat vaan maassa... Nousi kihertämään ja nauramaan äitille. Iik. Missä meidän vauva...
Pikkumuija sano ehkä ensimmäisen OIKEESTI sanalta kuulostavan sanan! Nimittäin "ikkä" . Meillä isi on iskä ukko oli just pihalla koirien kans, het ku tajusin yhteyden ni eka olin "joohyvähyvähyvä iskä sanottu nyt sanoppa äiti - äääiiiitiii äää iii teee iiii äiitiii" sain vastauksen: "äää"
Poika pääs ite ekaa kertaa istualleen! Tosin hetken päästä heitti siitä selälleen mut äiti sai kopin :) seisten sohvaa vasten oli jonku 5min säätämässä jotain avojaloin. Voi mun pientä ♡
Kyllä se vaan taitaa olla niin että pitää uskoa että tuo neiti nousee pystyyn. Tänään on taas pariin otteeseen minusta tukea ottaen ensin noussu polvillee ja siitä vielä tutisevasti pystyyn.. Ei kai sillä vielä kiire olisi.. Vasta 6,5kk..