Meillä taas kasvopesun yhteydessä pitää pestä aina myös kieli, se on pitkällä ulkona joka kerta :) ja vauvauinnissa ja ammeessa yrittää kyllä hörppiä tai lipoa kans.
Mutta voi että voi pienestä olla maailma ihmeellinen paikka. Kyllä seuraa ja katsoo ja tutkii meidän poika koko ajan niin tarkasti tätä kaikkea ympäröivää. Eteen eikä taakse ei vielä itse pääse mutta puolta sekuntia ei paikallaan ole. Jalat viuhtoo, kädet viuhtoo, pää pyörii, huh huh...
Uutta kivaa on päristely, oikein kunnolla Kuolan kanssa, äitin halailu ja pussailu suu kunnolla auki ja jälleen kuolan kanssa. Ja äiti kun repeää nauruun ni poika innostuu mynttäämään kahta kauheammin. Myös päristely ihoa vasten on pop, solisluun päällä ja kaulalla on varsinkin hyvät paikat päristää. Mitäs muuta. Kovasti yritetään alkaa juttelemaan, lupaavasti yksi "sana" alkaa "äi".
Istumaan ja liikkumaan kun opittaisiin niin johan taas maailma avartuisi :)