Vauvaneuvolajuttuja

Mangusti hyvä teksti! Meillä syödään vielä monta kertaa yössä. Pääsin pitämään unikoulua, mutta vaikutus hävisi oikeastaan saman tien, kun kotona alettiin sairastella. Pojalla on selvästi rs-virus, pitkää flunssaa kärsii ja yskii limaista yskää. Nyt ollaan onneksi jo hieman voiton puolella, mutta enpä hehkuta sitä enempää. Niin monta flunssaa on jo ehditty täällä kokea että vielä en uskalla huokaista helpotuksesta.

Tuota yösyömistä olen miettinyt myös, että kyllä itse koen enemmän vauvalla sen olevan tällä hetkellä enää opittu tapa kuin ravinnon tarve. Aivan varmasti 8kk ikäinen pärjää yöunien ajan ilman jatkuvaa syömistä. Tuntuisi oudolta, että päivisin syödään vaikkapa ne normit aamupala - lounas - päivällinen - iltapala + ja mahdolliset välipalat + imetykset, ja silti pitäisi öisin tankata vaikkapa kahden tunnin välein. o_O Tarviihan elimistö lepoakin eikä olla jatkuvasti ruoansulatushommissa... No, tämä siis on vain oma mielipiteeni ja koskee fiiliksiäni omasta vauvastani. Jokainen äiti varmasti tekee niin kuin kokee parhaaksi oman vauvansa kanssa. Ja todella, itse olen siinä yöimetysrumbassa taas, eli useita kertoja yössä. Joskin rinnat eivät kyllä enää täyty siinä määrin kuin vaikkapa kesällä, eli sellaisena tutin korvikkeena koen olevani. Saataisiinpa nämä flunssat selätettyä, että voisi yrittää taas unikoulua.
 
Meillä myös sairastellut paljon. Nyt selvittiin toisesta korvatulehduksesta ja flunssaa on ollu 3kk ajan, välillä käyden hetken poissa...Harmittaa niin kovasti, pieni reppana. Huonosti syönyt välissä kiinteitä, ettei painokaan ole päässyt kunnolla nousemaan. Ja nyt hammastetaan tähän kaiken päälle.
 
Mustavalkoinen ajattelutapa nostaa todellakin karvat pystyyn. Ihan kaikessakin, mutta etenkin näissä imetyshommissa. Todellakin, jokainen lapsi on yksilö ja jokainen perhe oma yksikkönsä, jonka sisällä syntyy parhaat, juuri sitä koskevat ja sille parhaiten soveltuvat päätökset.

Tunnustan etten aivan mahdottoman tarkasti ollut tutustunut siihen, mitä viralliset imetyssuositukset sisältävät. Tai olen, mutta eivät ole kovin tarkasti muistissa. Olen vain ylipäätään melko pettynyt neuvolan tapaan, millä noita "neuvoja" eli käytännössä käskyjä sieltä satelee. Onneksi olin ennen lapsen syntymää lukenut paljon imetyksestä, muuten imetyksemme olisi saattanut mennä pieleen neuvolan käskytyksiä kuunnellessa.

Meillä tissi tuo unen takaisin 1-3 kertaa yössä. Se on sellainen hyvin siedettävä tahti ja sitä se on ollut alusta asti. En ajattele lapseni tissittelevän nälkäänsä yöllä, vaan hakevan rauhoittumiskeinoa takaisin uneen. Toki muitakin tapoja on, mutta meillä toimii tuo niin luonnostaan etten vielä ole lähtenyt muita keinoja aktiivisesti kokeilemaan. Jos yöt olisivat pelkkää tissillä roikkumista, niinkuin joillakin täällä on ollut, niin varmasti muut keinot olisivatkin aktiivisessa käytössä! Hauskaa tai melkeinpä noloakin on huomata miten joskus sitä ajattelee asioita niin sieltä oman napansa pohjalta kuikuillen! Aktiivisesti pyrin aina siihen, että mietin asioita monelta kantilta, mutta näköjään vauva on lisännyt omanapaisuutta, heh.

Pakko vielä sanoa, että täällä on kyllä suuri joukko hienoja naisia isoine mielipiteineen! Tämäkin ollut loistava keskustelu monine faktoineen ja tilannekuvauksineen. Ootte hienoja!

:Heartred
 
Me asutaan ulkomailla ja oon vähän ikävöinyt Suomen neuvolaa. Täällä jopa rokotukset antaa vain lääkäri, eikä täällä käydä millään neuvolan tädillä ollenkaan. No, nämä käynnithän ovat sitten aika nopeita, eikä siellä mitään "turhia" rupatella. Katsotaan, että lapsi on terve, mutta sellaista koko perheen hoitamista (vaikka se tuntuukin välillä holhoamiselta) ei ole ollenkaan. Kukaan ei ole multa koskaan esim. kysynyt, että ollaanko jo aloitettu kiinteitä tai että "mitä kuuluu?". Meidän tyttönen on myös aika hoikan puoleinen, mutta aina oltu vaan sitä mieltä, että kaikki ok, eikä mistään kasvukäyristä oo puhuttu mitään. Paino ja pituus muutenkin otetaan paljon harvemmin, kuin Suomessa, saati sitten, että olisi jotain ekstra punnituksia. Siis kyllä täällä pääsee lastaan halutessaan punnitsemaan ja voi kysyä kiinteistä ja muista, mutta silloin pitää itse olla aktiivinen ja hakeutua näihin äitilapsitapaamisiin, missä tällainen on mahdollista. Täällä annetaan siis aika paljon enemmän vastuuta vanhemmille, mikä ei tietenkään aina oo välttämättä lapsen edun mukaista. Kyllä Suomen neuvolasysteemi on musta aika hyvä ja just se millä tavalla hoidetaan koko perhettä. Tosi paljon tuntuu tosin riippuvan siitä, millainen neuvolan täti sattuu omalle kohdalle osumaan. Meillä oli Suomessa sellainen vähän höppänä neuvolan täti, mutta tosi mukava ja oli vauvan kanssa tosi ihana. Välillä se puhui vähän höpöjä, mutta osasi toisaalta myös vastata sellaisiin vauvan hoitoon liittyviin kysymyksiin, mistä lääkäri ei tiennyt mitään. Ikävä tätä tätiä! Ja siinä huomaa, kuinka yksinkertaisella tavalla voi tukea vanhemmuutta. Se, että neuvolan täti esim. kirjoittaa neuvolakorttiin, että "iloinen vauva" ei paljon vaadi, mutta kyllä se monesta vanhemmasta aika kivalta tuntuu.

Mikä neuvolan tädin ammattinimike muuten on? Tädittely tuntuu musta vähän hassulta, mutta en edes tiedä, millä muulla nimellä heitä voisi kutsua.
 
Eikös ne tädit ole terveydenhoitajia. :) Minua huvitti tyttöä odottaessa puhua neuvolantädistä, kun silloinen täti oli jonkun verran minua nuorempi, mutta se neuvolantäti käsite on vaan niin mainio.
 
Minäkin luulen, että meillä nälkään syödään yöllä vain 2 kertaa ja muu on sitä uneen takaisin pääsyä :hilarious:

Teveydenhoitajiahan ne tädit on tosiaan :)

Mikään ei tietenkään ole mustavalkoista, mä toivon, että meistä jokainen saa sellaista tukea mitä tarvitsee neuvolasta , tarvitsee sitten tukea imetykseen tai lasten hoitoon tms.

Minulta kysyttiin ensimmäistä kertaa neuvolassa pari viikkoa sitten, että onko arjessa jotain sellaista ylitsepääsemätöntä tai väsyttävää asiaa, no eipä ole... vain nämä pakkaset joihin ne ei kai voi vaikuttaa :hilarious: Nää hankaloittaa elämää ja arkea.
 
Oon sitä mieltä, että neuvola toimii silloin kun kaikki on kunnossa eikä tarvi kysyä mitään erityistä. Mutta sitten kun apua tarvitsisi, neuvola on useimmiten hidas tai jopa väärä paikka. Nykyisessä neuvolassa olen lakannut kysymästä mitään sairauksiin tai terveyteen liittyviä kysymyksiä, koska ne aiemmat vastaukset on olleet ihan ympäripyöreitä eikä mitään apua tuovia. Eli aika lailla käydään siellä mittaamassa kuukauden välein mitat, siinä se. Esimerkkinä vaikka se, että yhdellä kerralla pohdin vauvan olevan vähän kipeä ja terkka katsoi sitten korvat. No, ne olivat hieman vaikussa, niin "no ei sinne nyt näe". Mikä on juuri näin, mutta jos neuvolassa ei ole puhdistustarvikkeita, niin mitä hyötyä korvalampustakaan on? Suurin osa varmaan siellä sitten saa tämän diagnoosin, että nyt ei näe, ei voi mitään. Ainakin voisi yrittää niitä puhdistaa, ja jos senkään jälkeen ei näe, niin ok, ainakin yritetty... :shifty:

Ensimmäisen lapsen kanssa meillä oli eri terkka, ja hän oli aivan ihana. Sain valtavasti käytännön vinkkejä arkeen ja lapsen hoitoon. Juuri sellaisia asioita, joita oppii vain lapsia hoitamalla eikä mistään kirjasta. Vieläkin muistan lämmöllä :) Ne sairauksiin liittyvät asiat jäivät aina hänelläkin vähän vaille vastauksia, mutta sitä varten siellä oli sitten se lääkärin vastaanotto.
 
Joo, on toki Suomenkin neuvolasysteemissä parantamisen varaa ja yleisesti julkisessa terveydenhuollossa. Ongelma on mun mielestä usein siinä, että lääkärin tapaamiseen tarvitaan yleensä hyvin pätevä syy. Tämä johtaa siihen, että terveydenhoitajat tekevät ns. lääkärin työn terveydenhoitajan ammattitaidolla. Hoidon tarpeen arvioiminen on siis usein sellaisen ihmisen käsissä, joka ei pysty sitä luotettavasti arvioimaan. Myöskään yleislääkärit ei pysty useinkaan arviomaan hoidon tarvetta ja erikoislääkärille pääsemiseksi pitää kyllä olla lähes pää irti. :wink Tää aihe kyllä nostaa mullakin karvat pystyyn. Ei oo nimittäin omalla kohdalla jäänyt yhteen kertaan, että on pitänyt vaatimalla vaatia hoitoon pääsemistä. Mulle on käynyt myös niin, että oon kärsinyt monta vuotta jalkaleikkauksessa tehdystä virheestä ja käynyt näiden vuosien aikana useaan otteeseen jalkaani näyttämässä. Aina käskettiin vaan tulla takaisin, jos jalka vielä vaivaa. No lopulta yksi käynti ortopedillä sitten johti siihen, että jalka leikattiin uudelleen. Aikaa tällä ortopedilla meni ehkä 5 minuuttia ja sitten se jo tiesi, miksi jalka edelleen vaivaa ja passitti uuteen leikkaukseen.
 
Täällä oli imetyksestä puhetta niin meillä syödään yöllä 2-4 kertaa ja päivällä 3-4 kertaa rintaa.. Soseita menee 5-6 kertaa päivässä.
Mä en oo valmis lopettamaan yöimetystä vauvalta ja musta tää on kans hyvin vauva kohtasta kun taas esikoinen ei enää syöny öisin tän ikäsenä mut nyt musta tuntuu et tää vauva tarvii vielä yöllä tissi maitoa.. :)
 
Meidän pikkuinen tyttönen oli 8 kk lääkärineuvolassa 9,4 kg ja melkein 74 cm. Ei ihme, että ovat vaatteet jääneet pieneksi. Selkä on niin pitkä jo, että 80 cm toppahaalari pitäisi hankkia lopputalveksi. Oli kyllä lyhyt neuvolakäynti ja seuraava käynti sitten vasta vuoden iässä , koska mitä ilmeisemmin kasvaa hyvin.
 
Eikö 10kk neuvolaa enää oo? Meillä ens viikolla 8kk neuvolalääkäri niin siks kysyn..Esikoisella oli 10kk neuvola vaikkei mitään ihmeellistä hällä ollu..
 
Neuvola-ajoissa voi varmaan olla kuntakohtaisia eroja. Vähän pitkältä tuo väli 8 kk neuvolasta vuoden ikään tuntuu, mutta toisaalta ymmärrän hyvin, että suuntaavat enemmän resursseja siihen, jos on jotain erityistä. Täällä on myös viikoittain avoneuvola-aika, jonne voi mennä ilman ajanvarausta.
 
Lastenneuvola on laissa säädeltyä toimintaa. Thl:n sivuilta löysin tiedon, että alle kouluikäisille on järjestettävä vähintään 15 tarkastusta. Neuvolatoiminnasta ei kunta voi niin vain säästää. Olkaa tarkkoja, että saatte ne palvelut, joista on laissa säädetty. Jos kunnassanne ei ole 10 kk neuvolaa, niin mikä sitten tilalla?

Toki neuvolatarkastukset ovat vapaaehtoisia, eli jos ette halua johonkin neuvolaan mennä niin ei ole pakko. :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top