Vauvan kehitys

Tai ei tuo sulamaton oo oikea sana, kun tarkoitan sellaisia ruokia, jotka ei suussa imeskelemällä tai ikenillä jäystämällä pehmene.
 
Pitää nyt vielä lisätä, etten mäkään sitä hirveän todennäköisenä pidä, että isosta porkkanasta saa vielä pelkillä ikenillä palaa irtoamaan, mutta valitettavasti se ikenien kutiaminen ei lopu siihen, kun eka hammas tulee läpi. Ja sillä yhelläkin hampaan tyngällä saa kyllä yllättävästi paloja irti vaikka mistä.. Mistäkö tiedän? Meillä on kolme sormiruokaillutta lasta, joista kaksi on aloittanut kiinteät sormiruokailulla ja kaikki ennen kuin ekat hampaat on puhjenneet.
 
Voisitko kertoa vinkkejä siitä sormiruokailusta? Ei kyllä vielä ole ajankohtaista mutta myöhemmin.
 
Sen lisäksi että on vaara että voi tukehtua on se, että parikuisen suolisto ei ole tottunut muihin ainesiin kuin maitoon. Eli voihan siitä imeskelystä tulla vatsavaivaa noin pienelle. Siksi on neuvolan lisäruokien aloittamissuositus 4-6kk. Puruleluja käyttäisin itse vauvallani.
 
Tyttö viikkoa vajaa 3kk. Ollaan edelleen täällä lastenosastolla ja hoitajat käy meitä välillä moikkaamassa täällä eristyshuoneessa. Tyttö kun huomaa että hoitajat alkaa kasaamaan hengitysmaskia kasaan ,ni jo menee naama nutturalle! Ei tykkää juuri lainkaan touhusta.

Noh, isäntä kävi meitä illalla kattomassa ja ei muistanu sanoo tytölle lähtiissä heippoja, niin oisittepa nähnyt sen ilmeen kun se tajus et nyt se isi läks! Eihän siinä muu auttanut, kun mun soittaa perään että unohditkohan jotain?
 
Voi kauhia kun te ootte siellä olleet jo kauan. Ystävä oli myös joutunut yhdeksi yöksi vauvansa kanssa sairaalaan ja rs virushan se. ..mut nää keskustelut ei kyl ihan tähän jonoon kuulu.
 
Niin. Voihan se olla.
Mutta mun mielestä vauva on jollakin tapaa hiukan kehittynyt, kun se tajuaa et ei hyvänen aika! Taas nää tyypit tulee työntää tuon tötterön mun naamaan!:bored::arghh:

Ja kääntää päänsä ainakin tuttua ääntä kohti ja alkaa hymyilemään:happy:
Ja kun huomaa että tuttu ihminen menee ovesta ulos, niin ainakin näyttää surulliselle..
 
Tarkoitin omia höpinöitäni viiruksesta. :) Nuo on tietysti kehitystä. Tulipa mieleen että pojalla on valikoiva kuulo. Katsoo suuntaan jos sanoo hänen nimensä mutta jos sanoo sen niin että; älä matias syö kättä, niin ei ainakaan katso päin. :D Nimi muutettu. :wink
 
No niin mehän ollaan kehitytty. Ei äiskä hokaa kun päässä on valvomisten jälkeen iso särki. Poikahan puhuu koko aika, eikä malta edes päivätirsoille vaipua kun on tota asiaa. Hymyilee kuin Naantalin aurinko. Tuijottaa äitiä herkeämättä ja jos olen kauempana ja poika jonkin muun sylissä niin pää pyörii kuin pöllöllä yrittäen minua etsiä. Sitten kun katseet kohtaa huulille leviää maailman isoin ja ihanin hymy! Syödessäkään ei malta keskittyä vaan kaikki muu kiinnostaa ja toki tissillekin pitää höpötellä. ❤
 
Kuuluuko vain katsella vieressä kun toinen yrittää könytä istuvaan asentoon ja kiukuttelee kun on sitteriin sidottuna eikä pääse? Kuuluuko tätä kehitystä tukea jotenkin vain antaa vauvan vaan kärsiä yritysharjoituksissaan yksin. Toki olen kannustanut mutta en muuta.
 
Meidän samanikäinen vihaa sitteriä juuri samasta syystä. Ollaan nyt alettu sylissä ollessa tukemaan istuvampaan asentoon. Aika kivannäköisesti poika siinä jo pönöttää. Mutta ei kyllä vielä riitä valmiudet esim syöttötuoli-istumiseen.
 
Juu ja pää heiluu vielä sen verran että heittää asennon nopeasti otsan lattiaan jos ei ole tarkkana. Sylissä mekin välillä pidetään.
 
Mä oon yrittänyt pikemminkin pitää asennoissa, joista ei pääsis punkeemaan istumaan. Meidän tyttö tekee sitä koko ajan ja pääseekin jo aika hyvin istuma-asentoon asti puolimakaavasta asennosta, mutta kun selkeästikään sen selkä ei ole vielä tarpeeksi kehittynyt, niin yritän vähän estellä. Toki välissä pidän kannateltuna sylissä ihan istuma-asennossa ja siitäkös tyttä tykkää.
 
Meillä on nyt menossa karjuntavaihe. Tyttö "juttelee" ja "kiroilee" niin, että talo raikaa. On siis selkeästi ihan hyvätuulinen ja tyytyväinen, mutta reenailee ääntään. Harvinaisen ärsyttävää öisin ja esikoisen päikkäriaikaan.
 
Yritän pitää sitterissä mutta tulee kiukku siinä kun yrittää istuvampaan. Lattialla kun makuutan ei tee mitään siellä ja näin on ollut alusta asti. Koskakohan se lattialla liikkuminen alkaa. Pitäiskö vaan pitää siellä pidempiä aikoja eli vähän ärsyttää toista niin ehkä alkaisi yrittää jotain? Peilailee paljon mun ilmeitä ja tänään hokas myös katsoa peilin kautta mua silmiin.
 
Meillä ei oo ollenkaan sitteriä. Mä pidän mieluummin just lattialla alustalla, että pääsee vapaammin liikkumaan :) Sylissä meidän typy on alusta alkaen tykännyt olla pystymmässä asennossa. Makuu asennosta yrittää heti ylös.
 
Ensimmäiset 3kk meillä ei ollut sitteriä. Poika makoili lattialla hetken muuten tuli huuto. Mä pidin kaiketpäivää sylissä takaisin bsohvalla. Kummassakaan vaihtoehdossa mä en saanut tehdä mitään. Tuli sitteri oli heman helpompaa viihdyttää vaativaa vauvaa. Sai paremmin kontaktin häneen.
 
Jos vauva nyt suostuu pidempiä aikoja lattialla köllimään, kyllähän se antais erilaisen alustan harjoitella ja kehittää lihaksia. Meillä vauva hyvin viihtynyt lattialla, nyt 3kk:n täyteen tultua välillä mieluummin hengailee sitterissä (esikoiselle käytettiin sitteriä vain soseilujen aloitukseen).
 
Meilläkään ei ole sitteriä. Sen aikaa mitä sen tarvii istuu jossain, saa kantokoppa riittää. Muuten hän on sylissä tai lattialla meidän kanssa.

On muuten ihan huippua kattella, kun toinen osaa jo tarttua esineisiin:happy:
matkii ilmeitä ja nauraa ääneen :joyful:
Ja tää likka seuraa kovasti ympäristöään, imettäessä heti kääntyy pää jos joku poikkeava ääni kuuluu jostain tai joku liikkuu samassa huoneessa.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top