Vauvan kasvu ja kehitys

Lautanen on toisinaan kokonaan äidillä (jos en jaksa ylimääräistä sotkua tai homma ei vaan suju), mutta enemmän silleen mun kädessä, että tyttö pääsee halutessaan lusikalla siihen sörkkimään, mutta pidän kiinni ettei lautanen lennä. Silloin kun sormiruokaillaan yleensä kaadan syötävät suoraan table topille, niin ei lautaset lentele...

Äsken syötiin päivällinen ja annoin lounaasta innostuneena lusikan taas käteen. Ja kyllä sama toistui useampi lusikallinen meni suuhin ihan ite. Mutta kyllä jossain vaiheessa siirryttiin käsin syömiseen ja lusikalla värkkäämiseen. Syöminen ei siis ainakaan siistiytynyt uuden vaiheen myötä. Mutta koska tyttö on nyt selkeästi osoittanut kiinnostusta ja valmiutta itse syömiseen on tuo sotku vain kestettävä, aion kyllä antaa nyt lusikkaa vähän joka ruualla. Ja sattumalta just eilen ostettiin ikeasta sellainen lattiansuojus (joka on oikeasti tarkoitettu työtuolin alle, mutta sijaitsee meillä syöttötuolin alla), niin onpahan lattian pyyhkiminen vähän helpompaa.

Itu1 muakin välissä mietityttää toi lusikan heiluttelu ja hakkaaminen, mutta olen yrittänyt suhtautua siihen opetteluna hallita lusikkaa, enkä ole kieltäny tai rajoittanu sitä mitenkään. Sitten jos tahallaan on alettu ruokaa heitellä enemmälti, niin lusikka on otettu pois.
 
Ei kai tässä tosiaan auta kuin antaa vaan lusikka aina kokeiluun,eihän sitä harjoittelematta opi. :) Sotkua nyt tulee aina muutenkin.Kyläilypaikoissa kuitenkin taidetaan jättää lusikkaharjoittelut väliin. :D
 
Kiitos vinkeistä lapitar! :)

Meillä tosiaan sose ei mene kädestä suuhun, vaan se levitetään mahdollisimman laajalle alueelle. :D Mutta sormiruokailu onnistuu kyllä ihan hyvin ja ne palaset menee varmemmin suuhun kuin muualle. Kaipa se on vaan annettava enemmän lusikkaa käteen ja katsottava mitä tuleman pitää. Hankala on toisen oppiakaan, jos ei anneta tilaisuutta! :)
 
Kuinka moni vauva nukkuu jo omassa huoneessaan? Onko vinkkejä siirtoon? Meillä voisi olla ajankohtaista, kun yösyömiset ovat loppuneet jo pari kuukautta sitten. Eihän tässä siis mikään kiire ole.
 
Meillä ei edes oo mahdollisuutta siirtää neitiä omaan huoneeseen. Meidän toinen makkari on tosi pieni ja esikoinen nukkuu siellä. Ei sinne oikein saisi pinnistä sopimaan. Meillä siis olisi edessä asunnon vaihto. Esikoinen siirrettiin omaan huoneeseen vasta vähän ennen siskon syntymää. Samalla vaihtoi pinniksestä isompien sänkyyn.
 
Me muutettiin miehen kanssa eri huoneeseen nukkumaan kun vauva oli 3-4kk ikäinen.Nukkui kyllä imetyksiä ja satunnaisia viereen nukahtamisian lukuunottamatta pinniksessä muutenkin joten siirrossa ei ollut mitään ihmeempää,en osaa isomman vauvan kanssa toimimisessa siis antaa vinkkejä.Ollaan nukuttu kaikki paremmin siitä lähtien ja nykyäänkin tyttö jatkaa unia hyvin jos aamuyöllä heräilee leikkimään,kun ei näe meitä.Kyläpaikoissa jos on nähnyt meidät matkasängyn läpi klo 5 herätessään ei kyllä suostu unille enää vaan heiluttelee ja lopulta huutaa kyllä leikkikaverit ylös sängystä. :D
 
Meillä kans tyttö siirtyi omaan huoneeseen jo tammikuussa eli n 4kk iässä. Kausia on ollut ja varmasti tulee olemaan, että herää keskellä yötä, eikä suostu nukahtamaan omaan sänkyynsä. Silloin on otettu viereen jatkamaan unia, mutta oiskohan noita tuollaisia öitä yhteensä kymmenkunta. Eli hienosti on omassa huoneessaan nukkunut.

Mutta en kans osaa sanoa, kuinka isomman vauvan kanssa toimia, pieni vauva kun jäi sinne nukkumaan siinä kuin meidän huoneessa olevaankin sänkyyn (kun eihän me oikeastaan koskaan vielä samaan aikaan sinnekään menty nukkumaan).
 
Miten te muuten toimitte jos tulee noita yöheräämisiä että vauva nousee seisoskelemaan tai muuten valvomaan?Vai herääkö niihin sit edes jos on tottunut samassa huoneessa olemaan?Meillä joutuu kyläpaikoissa aina leikkimään kuollutta ettei tyttö innostuisi luulemaan että on aamu jos on valoisaa ja minä tai isämies hereillä.Kotona annetaan vaan höpötellä jos ei itkemään ala isommin.Nyt lomalla oon hakenut aamumaidolle usein sänkyyn ja siitä vienyt vielä jatkamaan unia hetkeksi pinnikseen.
 
Meillä on harvoin noita seisomaan nousuja öisin mutta jos nousee niin otan hetkeksi syliin ja annan vettä. Valoja ei sytytetä, meillä on pieni yövalo koko ajan päällä. Tyttö on siis meidän makkarissa. Tyttö on tyytynyt nyt veteen ihan nätisti eli yömaito jäi itsestään pois. :) Jatkaa unia yleensä sanan tien. Neiti ei ole ollut meidän vieressä enkä uskalla ottaakaan kun voi lähteä kömpimään itsekseen pois. Esikoinen tulee meidän viereen yöllä tai viimeistään aamulla joten siksikään ei voi pitää vieressä nukkumassa.
 
Meillä ei oo ollu tollasta yöheräilyä pitkään aikaan, paitsi viime yönä. Poika oli pari tuntia hereillä. Ei meinannu millään nukahtaa kunnolla uusiks. Tuijotteli vaan tyhjyyteen ja välillä pyöriskeli. Ite siinä joutu sängyn vieressä seisoskelemaan ku muuten tuli itku heti.
 
Meillä kyllä heräillään öisin. Viime yönä yritin antaa vettä, jotta rauhoittuisi. Kahesti autto, sit piti ottaa viereen. Ja antaa tissiä. Tosi vaihtelevia on meidän yöt. Joskus nukkuu ku tukki, välillä taas heräilee monta kertaa yössä. Nukutaan vielä samassa huoneessa, mutta tyttö ei enää näe meidän sänkyyn pinniksestä.

Viimein oon saanu jotain uppoamaan tuon tytsyn päähän! Eilen nojatuolista oli alas tulossa ja sanoin et peppu edellä. Tyttöhän kääntyi ja tuli peppu edellä alas. Ja toisti saman monta kertaa. (nojatuoli on siis matalalla)
 
Meillä siirtyi tyttö viime viikolla nukkumaan samaan huoneeseen isosiskon kanssa. Ihan senkin takia että iltanukutukset ja -sadut menisi hyvin joka toisen viikon illat kun mies on töissä. Meillä heräillään öisin vielä, vaihteleva määrä. Syödään myös vielä yöllä ja sitten välillä uni tulee tutinkin avulla taas. Huuto on kyllä niin ponteva että äiti taatusti herää :) Meidän tyttö tapaa haluta sängystä joko pois tai sitten jatkaa uniaan mutta ei viihdy ns leikkimässä tai touhuamassa siellä.
 
Sinitiitu, meillä noi iltahommat on aika haastavat jos toinen aikuinen on poissa. Yleensä toinen hoitaa toisen ja toinen toisen. Tyttö saa pullosta iltamaidon ja samaan aikaan toinen istuu pojan huoneessa nukuttamassa sitä. Kyllä sen yksinkin sumplaa tarvittaessa mutta vaatii organisointikykyä.
 
Näin on Aamu, illoissa kyllä haastavuutta riittää täälläkin kun yksin kaikki kuviot pyörittää .. välillä tuntuu että tyttö jo on oppinut uhmaikäisen temppuamisesta miten voi hanttiinkin pistää pesuja tai muuta :wacky: toinen roikkuu puntissa ja toinen kaahaa keittiön tuoleilta ylös kaappeihin... Mut on ne sitten niin suloisia ja kun tasainen tuhina sängyistä kuuluu ni vois itekin nukahtaa samantien :)
Mainiota kyllä miten nämä kohta yksveetkin jo osaa yhdistää asioita: oltiin leikkikentällä tänään ja pääsi taas keinuhevosenkyytiin. Kun illalla kotona hyräilin samaa Ihhahhaa-laulua kun puistossa niin johan alkoi ihan vallaton hytkyntä ees taas :happy:
 
Nyt alkaa meilläkin tosissaan tuo liikkeelle lähtö. Seisomaan noustaan ihan kaikkea vasten, välissä vähän kontataankin ja tänään tuo konttasi ihan itse kaikki raput yläkertaan asti, mä vain varmistelin taustalla, ettei tapahdu vahinkoa. Nyt ne turvaportit on sitten laitettava... Eipä tuo enää etenisikään kuin tukea vasten kävellen tai talutettuna, mutta harmittavasti tämä mamma ei oikein pysty pitkiä matkoja enää taluttamaan, kun tuo maha painaa jo vähän liikaa siihen asentoon.

Olen tuota samaa Sinitiitu miettinyt, että mitä kaikkea nuo jo osaakaan yhdistää. Meillä on hauska se, että jos rauhoittelen tyttöä sylissä keinutellen, niin alkaa kuuluu "kii-- kaa, kii-- kaa", kuten aina keinussakin. Tunnistaa siis liikkeen samankaltasuuden.
 
4kk vanhana siirrettiin omaan huoneeseen, kun alkoi nukkumaan huonosti. Varmaan meidän kuorsaukset ynnä muut häiritsi.
Hyvin alkoi nukkumaan omassa huoneessa, tuolloin oli yhdellä-kahdella yösyötöllä vielä. Ja nukuttiin itsekin paremmin kun vauva nukkui eri huoneessa. :)

Itu, meillä just toissayönä heräs kukkupööpöilemään keskellä yötä. Pööpöili sen puolituntia ja sitten tuli hiljasta. Ei siis menty tytön huoneeseen vaan annettiin vaan olla.

Meillä taas hetkeen ei oo heräilly öisin sillon kun me vanhemmat ollaan nukuttu. (Alkuyöstä kerran-pari, jolloin vielä oltiin siis hereillä joten ei haitannut)
 
Meillä onkin nyt ollut hurja 1,5 viikkoa. Tyttö on tuona aikana oppinut kunnolla nousemaan tukea vasten seisomaan, kävelemään tukea vasten, konttaamaan, kävelemään vain yhdestä kädestä talutettuna, syömään lusikalla, muutamia uusia "sanoja" ja oli ekan kerran yön yli hoidossa kodin ulkopuolella. Kyllä meinaa nyt äiti tippua kokonaan kyydistä, kun taitoja tulee tätä vauhtia. Ja eipä siis ihme, jos nukkuminen meinaa olla vähän hankalaa (kuten tuolla toisessa ketjussa valitin)
 
Poika on todenteolla keksinyt että kieltojen uhmaaminen on kivaa. Aiemmin on kyllä jatkanut katsoen samalla äitiä virnistellen melkein kuin testaten. Tänä iltana olikin ihan mahdotonta iltapuurolla. Kieltäminen vain lisäsi kiellettyä toimintaa ja poika nauraa hekottaa. Olisi varmaan pitänyt aiemmin antaa olla sillä heti kun en huomioinut mitenkään, poika lopetti. Varmaan tämäkin on jokin uusi kehitysvaihe. Pitäisi varmaan olla vaan iloinen kun kasvaa ja kehittyy, mutta ei paljoa naurata - paitsi poikaa.
 
Vargynja ihan sama meno täällä syöttötuolista kiipeämisen ja koiran kiusaamisen kanssa.Kieltäminen vaan naurattaa eikä meinaa itselläkään pitää pokka kun toinen vaan keikistelee.Paremmin toimisi kun ei huomioisi ollenkaan,mutta se vaan ei noiden kahden asian kohdalla tule kysymykseen.Ei oikein edes valjailla jotka syöttötuolissa on,koska niissäkin onnistuu vääntäämään itsensä tuoliin väärin päin ja jalat jumiin.
 
Mä olen yrittänyt järjestää meidän elämän niin että tarvitsisi kieltää mahdollisimman harvoin. Eli annan toistaiseksi tiputtaa sormiruuat lattialle ja soselusikkaa tai -lautasta en anna pojalle itselleen; nokkamukia, leipää ja kasviksia saa sen sijaan käyttää itse. Olen ajatellut, että tämä nyt kuuluu tähän kehitysvaiheeseen, kun tutkitaan maailmaa ja materiaaleja ja harjoitellaan motoriikkaa. Tällä hetkellä eletään niin ihanaa aikaa, että kun vauvalle sanoo jotain "Älä"-alkuista, se yleensä lopettaa sen mitä oli tekemässä. Paitsi astianpesukoneeseen kiipeämisen - sinne se pyrkii tasan yhtä monta kertaa kuin sen nostaa luukun luota pois.
 
Takaisin
Top