VAUVAN UNESTA JA YÖHERÄILYSTÄ
Unirytmin muodostumisesta ja unentarpeesta
Vastasyntynyt lapsi saattaa nukkua jopa 20 tuntia vuorokaudessa ja uni- ja ruokailujaksot liittyvät kiinteästi toisiinsa. Lapsi herää nälkäisenä ja nukahtaa syötyään. Uni jakautuu ta- saisesti ympäri vuorokauden. Vähitellen ruoka- ja unijaksot eroavat toisistaan ja lapsi harjoittelee syömisen ja nukahtamisen erottamista. Unentarve 3-4 kuukauden iässä on noin 14-15 tuntia vuorokaudessa. Tällöin yleensä pisin unijakso ajoittuu yöhön klo 24-05 välille ja pisin valveillaolojakso päivään.
Pieni lapsi valvottaa vanhempiaan jonkin verran lähes aina. Alle kolmikuisella tietty rytmit- tömyys kuuluu elämään ja usealle alle puolivuotiaalle on normaalia herätä syömään yöllä. Tilapäistä elämänmuutoksiin liittyvää yöheräilyä ja levottomuutta voi olla kaikilla lapsilla esim. hampaiden puhjetessa ja liikkumaan opetellessa. Pieni lapsi nukkuu harvoin aivan hiljaa. Hän ääntelee, tuhisee tai ähisee unissaan. Kovin vilkas ja touhukas päivä voi aihe- uttaa yölevottomuutta. Yksilölliset vaihtelut nukkumisasioissa ovat lapsillakin suuria. Jos lapsi heräilee tiheästi ja jatkuvasti, tilanteeseen väsyy koko perhe. Tavallisesti yöheräilyn syynä ovat nukkumiseen liittyvät tavat. Harvoin yöitkuisuus johtuu sairaudesta.
Nukahtamis- ja nukkumistavat
Pikkulapsi tarvitsee elämässään rytmiä kokeakseen turvallisuutta, ennustettavuutta ja jat- kuvuutta. Vanhemmat voivat vaikuttaa lapsen sopivien nukkumis- ja nukahtamistapojen omaksumiseen. Säännölliset päivärytmit, sopiva ruokailujen ja päiväunien määrä sekä ajoitus, nukkumaanmenoa edeltävät samanlaisina toistuvat toimet ja touhukkaan päivän rauhoittaminen iltaa kohden auttavat lasta. On hyvä totuttaa lapsi nukahtamaan omaan sänkyynsä, ei syliin tai syöttöön. Yöllä tarvittavat hoitotoimet on syytä tehdä mahdolli- simman hiljaa ja eleettömästi.
Yölliset unesta havahtumiset kuuluvat kaikenikäisten ihmisten, myös vauvojen normaa- liin uneen, vaikkei niistä aamulla olekaan muistikuvaa. Uudelleen nukahtaminen yöllä he- räämisen jälkeen tapahtuu lapsella saman mielikuvan avulla, millä hän illalla nukahtaa. Itsekseen illalla nukahtava lapsi palaa uneen itsekseen myös yöllä. Vanhemmat eivät edes havaitse, että lapsi on välillä havahtunut hereille. Pulma syntyy tavallisesti silloin, kun lapsi on tottunut nukahtamaan vanhemman avustuksella ( esim. syli tai imettämi- nen). Havahtuessaan hän ei osaa nukahtaa uudelleen ilman samaa toimenpidettä ja niinpä hän vaatii vanhemman nukuttamaan itsensä myös yöllä. Yöheräily voi joillakin vauvoilla liittyä myös yöimetykseen ilman edellä kuvattua yhteyttä iltanukahtamiseen Lapsen nukahtamista ja hyvää yöunta auttaa, jos
• • •
lapsella on selkeä päivärytmi lapsen kanssa päivisin puuhaillaan ja ulkoillaan ruokailutilanteet ja nukkuminen erotetaan selkeästi toisistaan
Näitä asioita on hyvä miettiä yhdessä kotona ja niistä voi keskustella myös neuvolassa.
Vihjeitä yöheräilijöille
Uusille nukahtamistavoille opettaminen, unikoulu kotona
Lapsen yöheräily uuvuttaa usein vanhempia. Puoli vuotta täyttäneen lapsen yöheräi- lyyn voidaan vaikuttaa. Yöheräilyn lopettamiseksi on lapsi asteittain opetettava uuden- laisille nukahtamis- ja nukkumistavoille. Tavoitteena on, että hän oppii nukahtamaan itsekseen.
Vanhemmilta vaaditaan päättäväisyyttä, määrätietoisuutta ja jaksamista uusien tapo- jen totutteluun lapsen kanssa. Kun toimitaan johdonmukaisesti, vauva yleensä oppii uudet nukahtamistavat 1-2 viikossa ja alkaa nukkua herättämättä vanhempiaan.
Ensinnä on hyvä miettiä, voisiko valvominen tai heräily johtua jostain muusta syystä kuin edellä kuvatusta uniassosiaatio-ongelmasta eli itsekseen nukahtamisen vaikeu- desta. Muita syitä voivat olla koliikki, nälkä, lapsen ikään nähden liian monet tai pitkät päiväunet, epäsopiva nukkumisympäristö, mahdolliset sairaudet, hampaiden puhkea- minen tai liikkumaan oppiminen.
Jos lapsi yöllä herättyään vaipuu helposti uneen samoilla toimenpiteillä kuin hän illalla nukahtaa, kyseessä ei yleensä ole sairaus.
Unikoulu on jokaiselle lapselle yksilöllinen ja sitä voi muunnella vanhempien toiveiden mukaan. Lapsen päivärytmissä, ruokailuissa, iltapuuhissa tai nukkumispaikassa voi olla muutosten tarvetta. Kannattaa edetä askelittain. Aluksi voi järjestää iltapuuhat uudel- leen. Syöminen ja nukkumaan meno on hyvä selkeästi erottaa toisistaan, myös päivä- unille mennessä. Sen jälkeen voi tavoitteena olla, että lapsi tottuu nukahtamaan itsek- seen omaan sänkyyn. Useimmiten tämän jälkeen päästään luopumaan yösyötöistä, kunhan lapsi päiväaikaan syö iänmukaisesti. Jos edetään askel kerrallaan, kestää jon- kin verran kauemmin ennen kuin lapsi nukkuu yönsä herättämättä vanhempiaan kuin silloin, jos tehdään kaikki muutokset samalla kertaa.
Kun vanhemmat päätyvät toteuttamaan unikoulua, he ovat tavallisesti yövalvomisista väsyneitä. Siksi on tärkeää, että molemmat ovat yksimielisiä lapsen tapojen muuttami- sen tarpeesta ja osallistuvat muutosten toteuttamiseen.
Lastenneuvolan terveydenhoitajalla on kokemuksia erilaisista unikoulutavoista. Hänen kanssaan kannattaa suunnitella omalle perheelle sopivaa tapaa. Neuvolasta saatavasta unipäiväkirjasta on usein hyötyä sekä unikoulua mietittäessä että toteutusta seurat- taessa. Kotipalvelun perhetyöntekijät voivat auttaa tarvittaessa tulemalla päivällä van- hempien avuksi. On myös mahdollista, että perhetyöntekijä toteuttaa unikoulun lapsen kotona. Näistäkin järjestelyistä voi sopia neuvolassa.
Hyviksi koettuja vihjeitä, miten toimia
Päivä
Järjestä lapselle selkeä päivärytmi
Pyri ajoittamaan lapsen ruokailu 3-4 tunnin välein
Ulkoiluta lasta päivittäin
Järjestä aikaa yhteisiin hellyyshetkiin lapsen kanssa
Päiväunet ( yhdet tai kahdet) ulkona tai sisällä kuuluvat vauvan elämään
Ilta
Rauhoita iltapuuhat ajoissa, vältä riehakkaita leikkejä illalla
Noudata säännöllistä iltatoimien järjestystä ja nukkumaanmenoaikaa ja kerro lapselle, mitä milloinkin tehdään
Tarjoa lapselle iltaruoka ( maito, puuro tai velli) ennen nukkumaanmenoa
Iltaruuan jälkeen on iltapesun, vaipanvaihdon ja uniasun pukemisen ja hampaiden pesun aika Järjestä nukkumispaikka miellyttäväksi
Ota iltarituaali tavaksi : iltalaulu, -loru, -rukous, silittely, suukko, unilelu
Älä venytä nukuttamista. Pyri poistumaan lapsen luota hyvän yön toivotuksen jälkeen.
Yö
Pyri minimoimaan palvelut, jos lapsi herää.
Ääntelevä lapsi voi nukahtaa itsekseen. Odota
ennen kuin menet lapsen luo.
Anna huoneen olla hämäränä tai pimeänä.
Lasta ei tarvitse itkettää kohtuuttomasti. Voit käydä rauhassa tarkistamassa, ettei lapsella ole hätää. Laita lapsi rauhallisesti nukkuma-asentoon, anna unilelu tai huvi- tutti ja totea, että on yö ja nyt nukutaan. Pyri poistumaan sängyn viereltä.
Anna lapsen olla sängyssä. Tarvittaessa suurimman itkun voi rauhoitella sylissä ja laskea lapsen tyynnyttelyn jälkeen nukahtamaan omaan nukkumapaikkaansa tasaisen käden kosketuksen saattelemana.
Yleensä lapsi ei tarvitse juotavaa tai syömistä. Jos niitä tarjotaan, lapsi tottuu helposti siihen. Tarvittaessa vaihda vaippa.
Jos yleensä lapsen luona kävijä on äiti, kannattaa kokeilla kävijänä isää.
Lehtisestä vastaa Tampereen lastenneuvolatyön kehittämistyöryhmä
Lisätietoa www.tampere.fi, lastenneuvolat www.hus.fi,
hakusanalla unihäiriöt