Tuskin tää ketään auttaa, mut mulla oli patja varmaan viikon verran siinä pinniksen vieressä, pahoina öinä nukuttiin kumpikin ainakin osa yöstä siinä, mut ideana oli, että vauvan herätessä oon sit sadasosasekunnin päästä siinä naama kiinni vauvassa. Mut tilanne tosiaan oli se, että pinnasänkyyn siirtyminen tarkoitti naapurihuoneeseen siirtymistä.
Nukkuuko kaikilla muilla ipanat vielä metrin säteellä omasta sängystä?
Mä kieltäydyn olemasta neuroottisesti korva kiinni vauvassa koko ajan kuuntelemassa hengitystä yms. Toki jos se on kipee, istun vaikka koko yön sängyn vieressä, mut jos alkaisin kuunnella ja hermoilla, en sais ollenkaan nukuttua. Jos jotain sattuu, niin en varmaan heräis sen helpommin, vaik se olis vieressä. Väliseinä estää normaalien tuhinoiden kuulumisen, mutta äännähdykset ja itku kuuluu selvästi. Parantaa mun unenlaatua ja kuten aiemmin totesin, myös tytön.
Siltikin, vaikka tyttö on nukkunut omillaan jo toista kuukautta, edelleen säpsähdän pari kertaa viikossa kesken unien etsiin tyttöö sängystä. Yleensä syöksyn puoliunissani miehen kimppuun tivaamaan, mihin se on laittanut vauvan.
Onneks miehen huumorintaju on riittänyt.