Vauvan (ja miksei äidinkin) nukkuminen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja herne
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Onneksi meilla tuossa viikko sitten kuvailemani apina-episodi ei ole tapahtunut uudelleen (viela). Kaikki on niin paljon helpompaa, jos mies on illalla kotona ja nukuttamassa poikaa. Mies kantaa poikaa sylissaan pimeessa huoneessa sen 5 minsaa ja poika uupahtaa siihen. Ma olen joskus pikkuvauva-aikana tehnyt samaa, mutta en enaa nykyisin jaksaisi kantaa tollasta perunasakkia...
Toisaalta en usko sen johtuvan nukutustekniikastakaan vaan siita, etta mies on rauhallisempi ja karsivallisempi. Ma olen yleensa aika hermostunut iltaisin, tuijotan kelloa ja mietin mita kaikkea pitaakaan viela tehda. Jotenkin se mun hermostuneisuus tarttuu sitten poikaan, joka ei varmasti nukahda. Sitten se menee siihen, etta kello on jo 20 ja ma aloitan puolivakisin pojan nukuttamisen, jotta ehdin kayda vaikka suihkussa ja laittaa hiuksia. Mies voi kayda suihkussa vaikka aamulla ennen toihinlahtoa, joka olisi mulle mahdottomuus, joten hanella ei yleensa ole samanlaista kiiretta tai muutenkaan "muistilistaa" paan sisalla. Mun pitaa taas muistaa tehda evaat toihin, silittaa omat tyovaatteeni ja laittaa ne nakosille aamua varten, samoin pojan vaatteet,. Muutenkin vaatehuoltoon minulla tuhraantuu huomattavasti aikaa.
Ja muutenkin se sellanen karsimattomyys, kun vaan rukoilee, etta se nukahtaisi jo! Sitten laskeutuu hiljaisuus ja autuus, voi juoda vaikka kupin teeta ja maata sohvalla.
 
Viime yönä tyttö nukahti itsekseen sänkyyn!
Syötin sen ja laitoin pinnikseen ja istuin siellä lastenhuoneessa, mutten reagoinnu siihen kuinkaan. Aikansa se siellä huokaili ja vaihteli asentoo, kunnes yhtäkkiä hiljeni. Kävin laittaan peiton päälle ja hipsin pois. That's it.
Vain kerran aiemmin tuon elämässä yöunille meno on ollut noin kivutonta.
Eli 'unille ilman tissiä' -projekti etenee suunnilleen suunnitellusti. :)
 
.. Ja sama jatkunut jo 3 yötä. Voihan tää olla (tod näk) vaan joku vaihe, mutta kaikki ilo irti!

Oon huomannut, että tyttö nukahtaa jopa helpommin, jos en taputtele/hyssyttele/hyräile. Oon vaan sen huoneessa. Välillä saattaa vähän "kysyä" mua, mut selkeesti työskentelee oman nukahtamisensa eteen ja mun läsnäolo on tarpeeksi.
I didn't see that coming. Wau.
Sukulaispojat on semmosia, että kun niille sanoo nukkumaan, niin menevät sänkyihinsä ja silmät kiinni ja max 10 min niin ovat unessa. Joo siihen on matkaa.. XD

Siitä kun vielä pääsisi eroon, että heräilyitä on aika tiuhaan ja joka kerta pitää tulla paikalle maitohinkkien kanssa.. Mut onneks silloinkin, kun masu on täynnä, lasken tytön sänkyyn ja se nukahtaa itse uudestaan, vaikka oisin lähtenyt huoneesta heti.

KOKONAISET YÖUNET, täältä me tullaan! ;) :p
 
Miks tyttö herää yöllä itkeen heti, kun on ite saamassa unta? Rauhotuttuaan alkais vaan leikkiin. Kukkuu aina pari tuntia... Viime yönä itku meni jo iha hysteeriseks, kun ei heti otettu syliin, eikä meinannu millään rauhottua. Kipua se tuskin on, kun ei särkylääkkeellä oo ollu mitään vaikutusta. Eli luulisin olevan vaan huomion kipeyttä. Mutta miten pitää unikouluakaan, kun silittelykään ei auta, ja huudattaminen johtaa ihan hysteerisen itkuun? Eikä sen jälkeen rauhotu pelkällä syliin ottamisella. Onko muilla ollu tällästä nyt lähiaikoina? Mies varmaan aika väsy, kun valuu sänkyyn puolen yön aikaan itkun alkaessa ja herää seittemän aikoihin kouluun...
 
Meilla oli ke-to yo yhta helvettia. Pojalla oli tosi paha yska (yskii edelleen) ja itsella myos yska. Poika herasi varmaan tunnin valein omaan yskakohtaukseensa. Otimme pojan omasta huoneesta vanhempien valiin nukkumaan, jotta ei tarvitse koko ajan juosta toiseen huoneeseen rauhoittelemaan. Sitten ma itse yskin koko ajan ja poika havahtui siihen, ja sitten poika yski ja alkoi huutamaan jne. :mad:
Olemme ostaneet Vicks-nimista voidetta, joka on semmosta tosi voimakkaan eukalyptuksen tuoksuista voidetta, jota laitetaan pojan rintaan ja sen lisaksi suun kautta otettavaa yskanlaaketta.

Nyt viime yona mies nukkui pojan kanssa sen huoneessa ja ma sain nukkua paremmin. Kauhean levotonta silti, kun nukkuu sellaista koiranunta tietaen, etta poika kuitenkin herailee yskimaan ja sita havahtuu jokaiseen inahdukseen, minka kuulee. Normaalisti poika nukkuu yonsa ihan hyvin ja kun siihen on tottunut, niin ei tarvitse kuin yhden tai kaksi huonosti nukuttua yota niin on itse ihan poikki ja hermoraunio.
 
Meillä menee yöt nykyään pääosin ihan hyvin, sen jälkeen kun imetys loppui poika on nukkunut useimmmiten aamuun saakka. Potkii kyllä peittonsa pois ja saattaa joskus vähän kitistä, mutta normaalisti peittely riittää eikä varsinaista rauhoittelua tarvita, kun toinen ei edes herää kitinäänsä. Mutta, aamuisin poika herää välillä tosi aikaisin - olen yrittänyt kääntää rytmiä enemmän yksien päikkäreiden suuntaan, mutta se on vähän hankalaa jos yöunet jäävät liian lyhyeksi.
 
Meillä nukutaan hyvin 20-8, poika saattaa herätä yskimään alkuyöstä kun me ollaan vielä hereillä. Sitten voi yön aikana kitistä unissaan kylmää tai kadonnutta tuttia. Lisäksi tuon 12h aikana pitää käydä vaihtamassa vaippa tai poika herää kuuden aikoihin kun sänky on läpimärkä pissasta tai peppu jääkylmä ylimärästä vaipasta. Pitää pikkuhiljaa alkaa vähentämään iltavellin määrää, nyt poika juo 240ml kun menee nukkumaan ja se onkin ainoa maito/velli jonka poika enää saa. Poikkeuksena kun poika nukkuu päikkärit kotona, silloin menee maitoa. Ja jos on kipeä, niin silloin saattaa haluta maitoa kun ei ruoka maistu.
 
Täälläkin yöt sujuu hyvin ja poika herää nykyään enää harvoin öisin. Menee nukkumaan 19.30 ja aamuherääminen onkin sitten toinen juttu... Pojalla on paha tapa alkaa heräillä jopa viideltä tai puoli kuudelta eikä meinaa aina rauhoittua takaisin uneen edes meidän välissä mihin se loppujen lopuksi nostetaan jos muu ei auta. Useina aamuina nousen sen kanssa sitten kuudelta ja alan aamutoimiin, puoli seitsemän maissa joka tapauksessa nousisin,Hyvin harvassa on ne aamut että poika nukkuisi vielä kun itse herään. Viikonloppuisin se vähän ketuttaa kun ollaan tikkana pystyssä samaan aikaan kuin viikolla. Tänä aamuna kuitenkin tapahtui jotain! Poika heräsi viideltä, otettiin väliin, ei auttanut ja päätettiin nostaa takaisin omaan sänkyynsä ajatuksena että me ainakin jatketaan unia ja ehkä pikkuherrakin lopulta simahtaa kun aikansa siinä keikkuu. Niin kävikin ja herättiin puoli yhdeksän jälkeen. Hurraa! Näit lisää!

Mulla on ollu vähän sama homma kuin Sophiella, ei meinaa tuo oma nukkuminen aina onnistua niin että nukkuisi yön läpeensä. Huomaan että siihen vaikuttaa mm. työstressi. Pahimpina öinä saatan heräillä säpsähtäen tunnin välein. Harvassa on ne yöt että nukkuisin heräämättä kertaakaan tai korkeintaan kerran.

Odotan kovasti omaa talvilomaviikkoani! Se näyttää nyt osuvan eri viikolle kuin pojan hoitotädin lomaviikko, joten olen ajatellut että poika menee normaaliin tapaan hoitoon kun siitäkin viikosta kuitenkin maksetaan (jos poika olisi hoitajan lomaviikon kotihoidossa niin se hyvitettäisiin, mutta mulla ei nyt ole mahdollisuutta ottaa lomaa sille viikolle). Voi olla että poika on sitten mun lomaviikolla vähän lyhyempiä päiviä hoidossa mutta saa joka tapauksessa mennä joka päivä ja tää mamma ottaa rennosti. Nukun talviunta koko viikon! :D
 
Meki harrastettiin tota jossain vaiheessa että otettiin poika meidän väliin, aika nopeasti poika otti sen merkkinä siitä että nyt leikitään ja nukkuminen jäi siihen (pojalla on isänsä kanssa iltaisin "painiottelu" meidän sängyssä...). Vielä joskus poika huhuilee aamulla 6-7 aikoihin, mutta me ollaan niin väsyneitä että käännetään kylkeä ja tyyny pään päälle... Aika nopeasti poika jatkaa uniaan (yleensä) ja seuraavan kerran huutelee mamaa tai papaa n tunnin päästä. Tänään tätä jatkui 9 saakka, eli poika nukkui 13h :)
 
Meillä on vakiintunut pojalle 10 h yöunet. Ihan kiva, ettei tartte aamusin herättää tarhaan, mutta tylsä herätä viikonloppusin 6-6.30... Mutta eipä tuosta viitsi murhetta kantaa, onneksi eläminen ja nukkuminen on rytmiintynyt!:)
 
Kylla muakin harmittaa vapaapaivana herata kukonlaulun aikaan pojan takia, mutta se nyt vain on elamaa. Monesti vapaa-aamuina saan kuitenkin pojan rauhoiteltua nukahtamaan edes tunnin tai pari lisaa... Kuitenkin vapaapaivana voi sitten muuten ottaa rennommin ja nukkua pojan kanssa paikkarit. Arkisin ei ole aikaa edes paikkareille, vaan toista kotiin tultaessa koko ilta menee pojan kanssa ja kotihommissa ja siita suorilta jaloilta nukkumaan.
Nykyisin olen sen verran laiskistunutkin, etta jaksan tehda vaunulenkit vain kolme kertaa viikossa.
 
Tän yh-viikon pahin juttu on nukutus ja nukkuminen. Yleensä mies nukuttaa neidin, koska se osaa sen jotenkin paremmin tai ainakin sillä on paremmat hermot kun minulla. Mua jotenkin ahdistaa se homma, kun koskaan ei tiedä meneekö siihen varttitunti vai kaksi tuntia. Nyt siihen on mennyt joka ilta yli tunti, ja joka ilta yli puoli tuntia ihan täyttä huutoa. Ja mun sydäntä särkee se itku, koska se on sellaista täysin lohdutonta itkua. Ja äskenkin se välillä melkein nukahti, sitten katsoi mua, huomasi etten ole isi ja alkoi taas itkeä. :sad001

Ja normaalisti tuo nukkuu täysiä öitä, mutta nyt on herännyt joka yö, parhaimpana yönä meni puoli tuntia rauhoitellessa ja pahimpana kaksi tuntia. Mä olen ihan poikki, kun en ole saanut nukuttua. Bonuksena olen itse nuhassa, enkä viime yönä saanut unta siksikään koska nenä oli liian tukossa. Eikä ole pahemmin ollut omaa aikaa, kun yleensä se on illalla, ja nyt se menee nukuttamiseen. Onneksi tätä on enää yksi päivä jäljellä.
 
Mä en tiedä kehtaako tätä kertoa, mutta meillä ei edelleenkään nukuta yhtenäisiä öitä. Synttäreistä lähtien varmaan ollut huonompaa nukkumista kuin koskaan vauva-aikana. Nyt hyvä yö on sellainen, että tulee jossain kohti 3 h yhtenäinen unipätkä. Muuten heräilee 1-2 h välein. Ja kyllä, imetän edelleen, myös öisin. Meillä on vielä muutto tulossa kohta, joten ei todellakaan mitään unikouluja nyt. Ehkä sitten, jos ei syksyyn mennessä tule tolkkua öihin, silloin olisi tarkoitus minun palata töihin.
 
Voi ei, tuo kuulostaa tosi kurjalle MaRilla. Toivottavasti saatte jossain vaiheessa jarjestettya sen unikoulun ja koko perhe nukkuu paremmin! :)
 
Me päätettiin esitellä neidille uusi konsepti: iltasatu. :bookworm: Vastaanotto kuulostaa ristiriitaiselta. :rolleyes: Tarkoitus on, että se olisi sellainen rauhallinen siirtymävaihe päivästä ja leikeistä yöhön ja uneen, meidän iltarutiinit ovat olleet tähän asti 1) yövaipan ja yöpuvun vaihto 2) hampaiden pesu ja 3) kierros, jonka aikana himmennetään valoja, laitetaan verhot ikkunoihin ja sanotaan hyvät yöt äidille, isälle ja mahdollisille vieraille. Sitten on kannettu sänkyyn ja toinen on jäänyt nukuttamaan. Tähän tulee nyt siis mukaan kohta 5) iltasatu, jotta siirtymä valoisasta pimeään ym. olisi lempeämpi. Toki taustalla myös ajatus, että jonain päivänä neidille luettaisiin vaan iltasatu ja sitten jäisi itse hakemaan unta, mutta tuntuu hyvin epärealistiselta toistaiseksi. Jospa ennen kouluikää. :grin
 
Meillä on luettu "iltasatu" jo pitkän aikaa, siitä asti kun poju kiinnostui kirjoista (N. 1v ?) mutta nuo sadut on näitä lyhyitä kirjoja, joita meneekin sitten yleensä 3 kappaletta... Ja kuvien katselu on varmaan tärkeämpää kuin itse tarina, mutta siis yhteenvetona, meille ainakin on ollut mainio iltarutiini tuo sadunluku. Poju rentoutuu ja rauhoittuu ja tietää, että kohta nukutaan. Mitään sen kummempia nukutteluita meillä ei ole, poju lallattelee itsekseen sängyssä, kurkki pinniksen reunan yli ja leikkii unipehmoillaan ja nukahtaa.
 
Äidin nukkumisesta: nukuin tänään puoli kahteen! :O
Menin viime yönä puoli yhden aikaan nukkumaan kun olin omissa iltamenoissa ja poika heräsi aamulla seitsemän aikaan, niinku usein viikonloppuisinkin tapana on. Mies nousi sitten sen kanssa ja minä torkuin koiranunta kahdeksaan asti ja sitten nousin. Mies lähti yhdeksän aikaan pojan kanssa ulkoilemaan, minä painuin takaisin nukkumaan ja heräsin kun miesväki tuli kotiin, poika söi ja tuli päikkäreille. En tiedä mitä kello tuolloin oli mutta varmaan 11-12. Heräsin sitten puoli kahdelta ja poika kahdelta. Olin aamulla aivan tolkku pois ja äreänä, mutta kunnon "päikkärit" auttoi asiaan ja nyt on taas ihmismäinen olo. Ihanaa kun kerrankin sai nukkua niin pitkään kun oli tarvis!
 
^Tuo kuulostaa aivan ihanalle Henu! :) Kyllahan se jurppii herata vapaapaivanaan klo 6 aamulla. Vaikka poikaa olisi tahallaan valvotuttanut edellisena iltana tunnin pari pitempaan, niin silti se arkimoodi ei poistu vaan noustaan ylos kukonlaulun aikaan. Joskus onnistuu takaisin nukuttaminen antamalla tuttipullosta aamuvellit ja ottamalla poika viereen nukkumaan. Ja sitten toisinaan on ihan pakko lahtea olohuoneeseen ja antaa pojan leikkia, samalla kun itse koomailee sohvalla. Ja vaikka se nukahtaisikin siihen viereen aamulla, niin oma uni jaa sellaiseksi koiranuneksi, kun tiedostaa toisen olevan siina kyljessa kiinni.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top