Vauvakuume vaikka ei yritystä
- Ketjun aloittaja Bella Swan
- Aloituspäivämäärä
hiiru
Silmät suurina ihmettelijä
Kyllä vain, onnea!
Meilläkin mies totesi yks päivä että hänellä on tullut "kauhea" ajatus. Mietin siinä heti että iik mitä?! Hän totesi että haluaisi ehkä kuitenkin sen neljännen 
️
No nyt ei ole kyllä sen aika, mutta meillä vähän sama että sitä ei ikinä tiedä, viimeksi tänään jäi kumi välistä
(Että tavallaan tietoisia riskejä otetaan vaikka nyt pitäisi olla siis "turvallista" koska menkat loppui äskettäin)
Oikeasti ehkä realistisesti joskus vuoden tai kahden päästä voisi olla aika neljännelle️ Mutta kiva että meitä on muitakin tuuliviirejä näiden asioiden kanssa ja pohtimassa että nytkö vaiko ei koskaan 
Mietin myös sitä että meillä on lapset pian 10v, 8v ja 5v. Että ollaan odotettu niin pitkään, jotta sitähän tulisi sitten "toinen sarja"
Toisaalta taas kun kuopus on jo 5v kaikki raskaus-, ja vauvajutut tuntuu niin kaukaisilta ja vierailta että sitä on alkanut myös katsella elämää vähän erilaisten linssien läpi. Että aikansa kutakin ja oisko kuitenkin se seuraava vauva vaikka ihan "karvavauva" 
Mutta näitä nyt oon pyöritellyt täällä palstalla jo vuosia, enkä viisaammaksi oo tullut
️No nyt ei ole kyllä sen aika, mutta meillä vähän sama että sitä ei ikinä tiedä, viimeksi tänään jäi kumi välistä
(Että tavallaan tietoisia riskejä otetaan vaikka nyt pitäisi olla siis "turvallista" koska menkat loppui äskettäin) Oikeasti ehkä realistisesti joskus vuoden tai kahden päästä voisi olla aika neljännelle
️ Mutta kiva että meitä on muitakin tuuliviirejä näiden asioiden kanssa ja pohtimassa että nytkö vaiko ei koskaan Mietin myös sitä että meillä on lapset pian 10v, 8v ja 5v. Että ollaan odotettu niin pitkään, jotta sitähän tulisi sitten "toinen sarja"
Toisaalta taas kun kuopus on jo 5v kaikki raskaus-, ja vauvajutut tuntuu niin kaukaisilta ja vierailta että sitä on alkanut myös katsella elämää vähän erilaisten linssien läpi. Että aikansa kutakin ja oisko kuitenkin se seuraava vauva vaikka ihan "karvavauva" Mutta näitä nyt oon pyöritellyt täällä palstalla jo vuosia, enkä viisaammaksi oo tullut
Mäkin varovaisesti liityn keskusteluun. Oon vähän lueskellut aiempaa keskustelua, mutta en ole ihan sisällä vielä.
Meillä tilanne sellainen, että kotoa löytyy 4v ja kohta 3v lapset. Mulla käytännössä vauvakuume alkanut jo kuopuksen syntymän jälkeen. Vauvavuosi oli kuitenkin aika raskas ja sairastuin masennukseen. Nyt tilanne on parempi, mutta toki jaksamisen kanssa edelleen ajoittain haasteita. Tällä hetkellä vauvakuume on kuitenkin ihan älyttömissä sfääreissä. Järjellä ajateltuna kaksi riittää ja näin on hyvä. Kaikki ulkoiset olosuhteetkin ns. täydelliset neljän perheelle. Sydän kuitenkin huutaa, ettei se ole vielä täynnä. Puoliso on vastaan kolmatta ja ollut alusta asti. Vaikka sanoo, että ehdottomasti ei, ei kuitenkaan kaikki teot aina puolla tätä. Esim on miettinyt, miten saataisiin kotona tilat kolmelle lapselle ja on hyväksynyt, että hilloan jotain vauvatavaraa varmuuden vuoksi tulevaa varten.
Ikää mulla on jo 37, joten tässä ei kuitenkaan ikuisesti ole aikaa miettiä. Ja nyt pelottaa, että katkeroidunko jossain kohtaa, jos ei edes yritetä. Samalla myös tiedostan, että ikää on ja kolmas lapsi ei ole mikään itsestäänselvyys ja myös komplikaatioriskit kasvaa iän myötä. Kestäisikö mieli enää sellaisia pettymyksiä. Samalla myös mietin, olisiko paras vain ns. tyytyä tässä puolison mielipiteeseen. Eli kaikenlaista myllää päässä. Isoja juttuja
Isot tsempit myös kaikille muille kuumeilijoille yritykseen ja haaveiluun
Meillä tilanne sellainen, että kotoa löytyy 4v ja kohta 3v lapset. Mulla käytännössä vauvakuume alkanut jo kuopuksen syntymän jälkeen. Vauvavuosi oli kuitenkin aika raskas ja sairastuin masennukseen. Nyt tilanne on parempi, mutta toki jaksamisen kanssa edelleen ajoittain haasteita. Tällä hetkellä vauvakuume on kuitenkin ihan älyttömissä sfääreissä. Järjellä ajateltuna kaksi riittää ja näin on hyvä. Kaikki ulkoiset olosuhteetkin ns. täydelliset neljän perheelle. Sydän kuitenkin huutaa, ettei se ole vielä täynnä. Puoliso on vastaan kolmatta ja ollut alusta asti. Vaikka sanoo, että ehdottomasti ei, ei kuitenkaan kaikki teot aina puolla tätä. Esim on miettinyt, miten saataisiin kotona tilat kolmelle lapselle ja on hyväksynyt, että hilloan jotain vauvatavaraa varmuuden vuoksi tulevaa varten.
Ikää mulla on jo 37, joten tässä ei kuitenkaan ikuisesti ole aikaa miettiä. Ja nyt pelottaa, että katkeroidunko jossain kohtaa, jos ei edes yritetä. Samalla myös tiedostan, että ikää on ja kolmas lapsi ei ole mikään itsestäänselvyys ja myös komplikaatioriskit kasvaa iän myötä. Kestäisikö mieli enää sellaisia pettymyksiä. Samalla myös mietin, olisiko paras vain ns. tyytyä tässä puolison mielipiteeseen. Eli kaikenlaista myllää päässä. Isoja juttuja
Isot tsempit myös kaikille muille kuumeilijoille yritykseen ja haaveiluun
@Lanaka Toi sun viesti kuulosti niin tutulta! Meillä on tosiaan sellainen tilanne, että meillä on 9- ja 6-vuotiaat lapset ja mulle on viime vuosina tullut ihan kaamea vauvakuume. Mies olisi tavallaan halunnut kolmannen kohtuu pienellä ikäerolla, mutta silloin ei jaksaminen ollut sillä mallilla, että oltaisiin uskallettu yrittää. Ja nyt sitten mies oli jo sitä mieltä että kaksi on hyvä ja nyt tulisi liian iso ikäero lapsille. Tästä on kylläkin miehen mielipide muuttunut, kun huomasi, ettei tämä mun vauvakuume ole laantuakseen ja nyt on yritys käynnissä. Mä olen myös 37v., niin senkin takia halutaan nyt yrittää, ennen kuin on ihan liian myöhäistä. Aiemmin olen raskautunut helposti mutta nyt ikä tekee selkeästi oman osansa. Ja voihan se toki olla, että vauvaa ei tule enää, mutta mulle oli tosiaan tärkeää, että edes yritetään. Pelkäsin myös sitä, että jään asiaa harmittelemaan vuosikausiksi, jos ei anneta kolmannelle mahdollisuutta.
Toivottavasti te saatte asiaa käytyä läpi hyvässä hengessä puolison kanssa.
Toivottavasti te saatte asiaa käytyä läpi hyvässä hengessä puolison kanssa.
Meillä kans mies on antanut luvan säilyttää esikoiseni (hänen 2. lapsen) vaunut yms. mutta kun yritän kysellä yrityksen aloituksesta ja toisesta vauvasta joka olisi meille viimeinen, niin saan vaan vastauksen "mikä kiire tässä on".. Ja mua ärsyttää suuresti, koska en halua lapsia kovin suurella ikäerolla ja nyt sitä tulisi jo melkein 4v. Haluaisin että heistä ois leikkikaverit toisilleen, koska nämä kaks jotka tässä jo on ikäeroa on se 9v ja ei niillä ole mitään yhteistä ja isompi ei halua ikinä olla pienemmän kanssa jnejne. #purkautuminen
Liityn mukaan keskusteluun.
Meillä kaksi IVF lasta josta nuoremman kanssa meni lapsivedet rv23 ja hän syntyi rv28. Heti hänen syntymän jälkeen iski raskauskuume ja vauvakuume. Tuntui että meillä jäi paitsi ihanaa raskausaikaa ja vauvakuplassa eloa kun lapsemme oli pitkään sairaalassa.
Meillä on vielä 3 alkiota pakkasessa ja olemme puolison kanssa puhuttu että mitään ei jätetä vaan käytetään kaikki alkiot ja katsotaan mitä tulee. Eli puoliso haluaa myös lisää lapsia mutta mietityttää kestääkö parisuhde. Meillä menee kivasti kahden lapsen kanssa ja itselle kuopuksen vauva-aika on helpompi kuin esikoisen mutta silti välimme puolison kanssa on paljon kireämmät.
Lisäksi oma äitini on täysin sitä vastaan että yritettäisiin lisää lapsia. IVF hoidot eivät olleet ongelmitta ja olen saanut muutamat vakavat komplikaatiot ja joutunut sairaalaan viikoksi sekä 9 päiväksi. Ymmärrän että äitini pelkää henkeni puolesta jos tulisin uudestaan raskaaksi mutta hän itse kävi läpi monta keskenmenoa ja yritti vuosikausia saada lapsia niin olin uskonut että nimenomaan hän ymmärtäisi mun kaipuuta. Hän on sanonut että lopettavat auttamisen lasten kanssa jos hankitaan lisää lapsia ( hän on pitkään toivonut lapsenlapsia, halusi itse 10 lasta mutta sai vain 2).
Vaikka käytettäisiin kaikki 3 alkiota niin voi olla etten tule raskaaksi tai voi olla että saataisiinkin pari lasta. Tällä hetkellä tuntuu etten voi jättää alkioita pakkaseen ja jäädä ikuisesti jossittelemaan.
Meillä kaksi IVF lasta josta nuoremman kanssa meni lapsivedet rv23 ja hän syntyi rv28. Heti hänen syntymän jälkeen iski raskauskuume ja vauvakuume. Tuntui että meillä jäi paitsi ihanaa raskausaikaa ja vauvakuplassa eloa kun lapsemme oli pitkään sairaalassa.
Meillä on vielä 3 alkiota pakkasessa ja olemme puolison kanssa puhuttu että mitään ei jätetä vaan käytetään kaikki alkiot ja katsotaan mitä tulee. Eli puoliso haluaa myös lisää lapsia mutta mietityttää kestääkö parisuhde. Meillä menee kivasti kahden lapsen kanssa ja itselle kuopuksen vauva-aika on helpompi kuin esikoisen mutta silti välimme puolison kanssa on paljon kireämmät.
Lisäksi oma äitini on täysin sitä vastaan että yritettäisiin lisää lapsia. IVF hoidot eivät olleet ongelmitta ja olen saanut muutamat vakavat komplikaatiot ja joutunut sairaalaan viikoksi sekä 9 päiväksi. Ymmärrän että äitini pelkää henkeni puolesta jos tulisin uudestaan raskaaksi mutta hän itse kävi läpi monta keskenmenoa ja yritti vuosikausia saada lapsia niin olin uskonut että nimenomaan hän ymmärtäisi mun kaipuuta. Hän on sanonut että lopettavat auttamisen lasten kanssa jos hankitaan lisää lapsia ( hän on pitkään toivonut lapsenlapsia, halusi itse 10 lasta mutta sai vain 2).
Vaikka käytettäisiin kaikki 3 alkiota niin voi olla etten tule raskaaksi tai voi olla että saataisiinkin pari lasta. Tällä hetkellä tuntuu etten voi jättää alkioita pakkaseen ja jäädä ikuisesti jossittelemaan.
@Pupsis mun korvaan äitisi käytös kuulostaa tosi ikävältä ja asiattomalta. Ihan älytöntä uhkailla lasten kanssa auttamisen lopettamisella. Ei kai kukaan voi haluta hylätä lapsenlapsiaan, koska niitä tulee yksi lisää?! Ei ulkopuolisena voi kuin mutuilla, mutta olisikohan jokin traumareaktio tai esim. kateutta omalta lapsettomuuspolultaan ja kun lapsiluku ei täyttynyt. Kannustan teitä toimimaan kuten itse miehesi kanssa haluat äitisi kiukuttelusta huolimatta.
Ihana että olette päässyt yrittämään puolison kanssa@Lanaka Toi sun viesti kuulosti niin tutulta! Meillä on tosiaan sellainen tilanne, että meillä on 9- ja 6-vuotiaat lapset ja mulle on viime vuosina tullut ihan kaamea vauvakuume. Mies olisi tavallaan halunnut kolmannen kohtuu pienellä ikäerolla, mutta silloin ei jaksaminen ollut sillä mallilla, että oltaisiin uskallettu yrittää. Ja nyt sitten mies oli jo sitä mieltä että kaksi on hyvä ja nyt tulisi liian iso ikäero lapsille. Tästä on kylläkin miehen mielipide muuttunut, kun huomasi, ettei tämä mun vauvakuume ole laantuakseen ja nyt on yritys käynnissä. Mä olen myös 37v., niin senkin takia halutaan nyt yrittää, ennen kuin on ihan liian myöhäistä. Aiemmin olen raskautunut helposti mutta nyt ikä tekee selkeästi oman osansa. Ja voihan se toki olla, että vauvaa ei tule enää, mutta mulle oli tosiaan tärkeää, että edes yritetään. Pelkäsin myös sitä, että jään asiaa harmittelemaan vuosikausiksi, jos ei anneta kolmannelle mahdollisuutta.
Toivottavasti te saatte asiaa käytyä läpi hyvässä hengessä puolison kanssa.
tosiaan eihän sitä ikinä voi tietää, miten käy. Mutta jos ei yritä edes, ni ei sitä ainakaan voi tietää. Toivon teille rutkasti onnea yritykseen Puolison kanssa itse asiassa päästiin keskustelussa sen verran eteenpäin, että hänelle ok, että poistan kierukan. Pääsen sitten kokeilemaan, miltä elo tuntuu ilman hormonaalista ehkäisyä. Ja salaa toivon, että hän ei jaksaisi kauaa kondomien kanssa pelata
@Helpsuli onpas ärsyttävää tuo, että periaatteessa mukana, mutta toisaalta ei kiirettä. Joskus tuntuu, että miehillä on vaan oma aikakäsityksensä. Toivottavasti pääsette yhteisymmärrykseen yrityksen aloituksesta.
@Pupsis äitisi käytös kuulostaa kyllä todella ikävältä ja epäreilulta. Ja vielä ihmiseltä, jolta kaipaisi yleensä tukea elämän käänteissä. Ihan ymmärrettävää, että tuntuu, että jäänyt "kesken" raskausaika, kun vauva on syntynyt noin ajoissa. Ja myös helppo ymmärtää, että kun vauvakuumetta on, haluaa olemassa olevat alkiot käyttää. Ymmärrän myös pelot parisuhteen kanssa. Eihän tää pikkulapsiarki (välttämättä) parisuhteelle niin hyvää tee. Ja teillä ehkä ollut kuopuksen kanssa keskimääräistä raskaampi vauvavuosi. Meilläkin ollut tässä kaikenlaisia vaiheita ja tuntuu, että energiaa ei vaan riitä parisuhteen hoitamiseen, niin kuin pitäisi. Ja myös pelottaa, mitä mahdollinen uusi vauvavuosi toisi tullessaan. Tuntuu, että lasten kanssa alkaa kokoajan arki kevenemään ja on helpompi saada myös omalle hyvinvoinnille tärkeää omaa aikaa.
Mulla myös äiti on vastaan sitä, että me saatais kolmas. Toki myös mies on. Varmasti kaikkien, erityisesti minun jaksaminen on mielessä. Onko ok pahentaa kriisejä haluamalla lisää lapsia kun edelliset erityisiä ja arki hyvin kuormittavaa? Täytin 35 ja edelliset saanut alle kolmikymppisenä. Tää kuumeilu on kestänyt 5,5 vuotta. Tuntuu että halkean. Sympatiaa ei heru keneltäkään. Kaikki jopa ystävät sanoo että ei olisi hyvä juttu raskaus ja vauva.
Aaltokukka
Keskustelujen kuninkuusravaaja
Tammikuiset 2023
Helmikuiset 2023
Tammikuiset 2025
Helmikuiset 2025
Minä olen elämäni parhaat päätökset tehnyt vaikka muut ovat olleet muuta mieltä .. niinpä minäpä pistin sinulle samanrien pikapakettina säkillisen sympatiaa tulemaan!
Käytetään vähintään aamuin illoin ja tarvittaessa muulloinkin pussin suuta raottamalla ja uteliaasti sinne kurkkaamalla sekä varovaisesti oma toive hiljaa samalla sanomalla
. Säilytetään kuivassa ja lämpöisessä paikassa vedolta ja uteliailta suojattuna. Lisää saat tarvittaessa, pyydän vaan reilusti ihan , sillä vanha hyvä totuushan on että jaettu huoli puolittuu ja ilo vastaavasti tuplaantuu;
Taaperoa lainaten : "Jaksa hyvin,
Ensikeetaan, Saat paljon joosta!
"
Täältä vertaistukea!
Mittarissa 36v ja myös 5v kuumeiltu, eikä hellitä
Ja neljättä kun pohditaan niin ajatukset siitä että vielä mitä, kun on erityisiä.. 1/3 diagnosoitu ja nuorimmalla epäilyjä adhd:sta (Ja vissiin meillä vanhemmillakin
) Eipä monikaan taitaisi onnitella. Toisaalta itse koen ja näen tämän rikkautena. Olen myös ammentanut omaan uraani oppia ja voimaa tästä, opiskelen erityispedagogiikkaa parhaillaan. ️Kolmas jotenkin ainenkin meillä vain sujahti arkeen ja perheeseen.
Minä olen elämäni parhaat päätökset tehnyt vaikka muut ovat olleet muuta mieltä .. niinpä minäpä pistin sinulle samanrien pikapakettina säkillisen sympatiaa tulemaan!
Käytetään vähintään aamuin illoin ja tarvittaessa muulloinkin pussin suuta raottamalla ja uteliaasti sinne kurkkaamalla sekä varovaisesti oma toive hiljaa samalla sanomalla
Lisää saat tarvittaessa, pyydän vaan reilusti ihan , sillä vanha hyvä totuushan on että jaettu huoli puolittuu ja ilo vastaavasti tuplaantuu;
Taaperoa lainaten : "Jaksa hyvin,
Ihana Aaltokukka
Sieltä tulee aina hyvän mielen viestiä! 
Musta tuntui tosi samalta kuopusta kuumeillessa.
Tiesin itsekin, ettei voimavarojen suhteen ole järkevää tehdä toista lasta, mutta se sattui silti. 
Syli oli vain tyhjä. Ihmiset kommentoi että ette kai te nyt toista enää tee tai parhaimmillaan "teette sitten kun syöpä on hoidettu/voitte paremmin". Jälkimmäinen yritti varmasti lohduttaa, mutta se ei tuntunut ymmärtävältä. Kun se kipu oli tässä ja nyt ja "sitten kun" oli määrättömän pitkän ajan päästä. Aina ei tiennyt tuleeko sitä koskaan.Lähetän roppa kaupalla sympatiaa. Sinä tiedät itse parhaiten, riittääkö voimavarat kolmanteen lapseen.
Minun äitini oli vahvasti vastaan ja siis puhui tosi lannistavasti, minkä vuoksi mua pelotti kertoa tästä kolmannesta ihan hirmuisesti. Sit kun kerroin niin äiti otti sen tosi lämpimästi vastaan ja sanoi, että kyllähän lapsi on aina lahja.
Valehtelisin jos sanoisin ettei mua autistisen ja tosi tarvitsevan kuopuksen vuoksi pelottaisi ja jännittäisi. Tottakai pelottaa miten riitän ja pilaanko meidän arjen. Mut oon nyt päättänyt että pyydän apua suoraan jos sitä tarvitsen neuvolasta ja sosiaalipalveluista.
Mut se rakkaus ja uskon että kaikki järjestyy vaikka lähtökohdat vaikuttaa katastrofilta.
Lohduttavaa kuulla ettei olla ainoita joiden läheiset eivät tue tai ole kannustavia 
onneksi tätä ehditään kypsytellä kun vasta puolen vuoden päästä voidaan ilmoittautua hoitoon lapsettomuusklinikalle ja noin vuoden päästä oltais tekemässä pakastealkiosiirtoja jospa vuodessa jotain muuttuisi
onneksi tätä ehditään kypsytellä kun vasta puolen vuoden päästä voidaan ilmoittautua hoitoon lapsettomuusklinikalle ja noin vuoden päästä oltais tekemässä pakastealkiosiirtoja jospa vuodessa jotain muuttuisi
Meillä ei ole aktiivinen yritys nyt käynnissä. Ehkäisynä tosin "vain" keskeytetty, mutta ainakin kaksi ekaa oikeaa kiertoa se on toiminut 
Mulla menossa kp 14, ja eilen sekä tänään ihmettelin kun pissakäynnin jälkeen pyyhkiessä oli valkovuodon seassa selkeästi vaaleanpunaista / oranssihtavaa. Eli verta. Tänään aamulla laitoin kuukupinkin kun halusin tsekata tilanteen, ja kyllä sieltä jotain kuivunutta verta välivuotelee. Välivuotoja mulla oli minipillereitä syödessä, mutta nyt oon luomuna niin ihmetyttää tuommoinen. Olo ei vielä ole edes ovuloiva. Näissä tokan vauvan jälkeisissä kierroissa oon ovulaation oireet huomannut, ollut oppikirjamaiset limat ja nipistelyt, joista 14 vrk jälkeen menkat. Ennen ekoja menkkoja (niukat) luulin myös tunnistaneeni oireet, mutten kirjannut ylös niin en oo enää varma. Seuraavat kaksi ovista tunnistin ja siitä sai laskettua tosiaan menkkojen alun oikeaksi. Nämä kaksi tuntemaani ovista tapahtuivat kp 21 ja tokassa kp 27 (mulle tyypillisen pitkiä ja epäsäännöllisiä kiertoja). Näitä oviksia seuranneet menkatkin oli kovin runsaat. Ekassa tamponit vuosi läpi ja vuoto kesti viikon, tokassa kuukuppi käytössä, vuotoa 6 päivää ja määrä 200 ml 
Nyt ei eilen tai tänään ole nipistellyt ovismaisesti, eikä vielä ole ollut oppikirja-ovislimojakaan ja kiertopäivätkin vähän aikaiset mulle. Ja koskaan ennen ei kyllä verta ole ovis vuodattanut täytyy varmaan seuraavasta pissasta tehdä ovistesti, sillähän sitä voisi arvailla. Ellei ole jo mennyt ohi.
Oon niin hämmentynyt taas näistä kroppani oireista. Jaksaako lähteä julkiselle taistelemaan tarkistusta, vai lyödäkö säästötililtä euroja yksityisen tiskiin... Vai vaan ohittaa jälleen olankohautuksella "naisen elämää"
Ehkä mun keho on superhedelmällinen just syyskuussa aina, kun katsoo noita kesäkuisia vauvojani, ja kroppa haluaa pakottaa megaoviksen että saatais kesäkuujengiä jatkettua 
saleen jos on ovis niin haalii jotain touhutipan ainutta siittiötä siellä ihan "myyyyy precioussssss"
Mulla menossa kp 14, ja eilen sekä tänään ihmettelin kun pissakäynnin jälkeen pyyhkiessä oli valkovuodon seassa selkeästi vaaleanpunaista / oranssihtavaa. Eli verta. Tänään aamulla laitoin kuukupinkin kun halusin tsekata tilanteen, ja kyllä sieltä jotain kuivunutta verta välivuotelee. Välivuotoja mulla oli minipillereitä syödessä, mutta nyt oon luomuna niin ihmetyttää tuommoinen. Olo ei vielä ole edes ovuloiva. Näissä tokan vauvan jälkeisissä kierroissa oon ovulaation oireet huomannut, ollut oppikirjamaiset limat ja nipistelyt, joista 14 vrk jälkeen menkat. Ennen ekoja menkkoja (niukat) luulin myös tunnistaneeni oireet, mutten kirjannut ylös niin en oo enää varma. Seuraavat kaksi ovista tunnistin ja siitä sai laskettua tosiaan menkkojen alun oikeaksi. Nämä kaksi tuntemaani ovista tapahtuivat kp 21 ja tokassa kp 27 (mulle tyypillisen pitkiä ja epäsäännöllisiä kiertoja). Näitä oviksia seuranneet menkatkin oli kovin runsaat. Ekassa tamponit vuosi läpi ja vuoto kesti viikon, tokassa kuukuppi käytössä, vuotoa 6 päivää ja määrä 200 ml Nyt ei eilen tai tänään ole nipistellyt ovismaisesti, eikä vielä ole ollut oppikirja-ovislimojakaan ja kiertopäivätkin vähän aikaiset mulle. Ja koskaan ennen ei kyllä verta ole ovis vuodattanut täytyy varmaan seuraavasta pissasta tehdä ovistesti, sillähän sitä voisi arvailla. Ellei ole jo mennyt ohi. Oon niin hämmentynyt taas näistä kroppani oireista. Jaksaako lähteä julkiselle taistelemaan tarkistusta, vai lyödäkö säästötililtä euroja yksityisen tiskiin... Vai vaan ohittaa jälleen olankohautuksella "naisen elämää"
Ehkä mun keho on superhedelmällinen just syyskuussa aina, kun katsoo noita kesäkuisia vauvojani, ja kroppa haluaa pakottaa megaoviksen että saatais kesäkuujengiä jatkettua saleen jos on ovis niin haalii jotain touhutipan ainutta siittiötä siellä ihan "myyyyy precioussssss"
hiiru
Silmät suurina ihmettelijä
@litranmitta joidenkin lähteiden mukaan oviksen aikaan voi tulla pientä veristä vuotoa, joten siitä en olisi huolissani jos siihen liittyy. Ja jos sattuisi olemaan ovuloimaton kierto, niin ehkä hormonit heittää jotain kuperkeikkaa ja siksi vuotelee? Taaaaai vaan kuivista limakalvoista tai muusta random ärtymisestä
mene ja tiedä, hauskaa tämä naisen elämä tosiaan kun on miljoona mahdollista syytä oireille
Inhottavia tollaset runsaat kuukautisvuodotkin
itsellä hieman päinvastainen huolenaihe, kun menkat nykyään todella niukat. Hyvä jos tulee edes "kunnon vuotoa" ollenkaan, lähinnä sellasta tummanaruskeeta pari päivää (sori tmi) ja vaaleempaa tiputtelua sen jälkeen useamman päivän ajan. Oon pohtinut, voisko raudan syömisellä olla tähän jotain osaa? Ferritiiniä koitan nostaa, kovin huimaa nousua en ole vielä saavuttanut mutta tämä on oikeastaan ainoa muutos elämäntavoissa, minkä keksisin korreloivan vuodon niukentumisen kanssa.
Niin ja tosta keskeytetystä. Täälläkin kortsut hapertuu laatikon pohjalla ja (valitettavasti) tämä metodi toiminut kohta vuoden päivät, joten oon menettänyt uskoni noihin touhutippoihin aivan peestä kuumeilla ennen kuin on edes yritys alkanut
mene ja tiedä, hauskaa tämä naisen elämä tosiaan kun on miljoona mahdollista syytä oireilleInhottavia tollaset runsaat kuukautisvuodotkin
itsellä hieman päinvastainen huolenaihe, kun menkat nykyään todella niukat. Hyvä jos tulee edes "kunnon vuotoa" ollenkaan, lähinnä sellasta tummanaruskeeta pari päivää (sori tmi) ja vaaleempaa tiputtelua sen jälkeen useamman päivän ajan. Oon pohtinut, voisko raudan syömisellä olla tähän jotain osaa? Ferritiiniä koitan nostaa, kovin huimaa nousua en ole vielä saavuttanut mutta tämä on oikeastaan ainoa muutos elämäntavoissa, minkä keksisin korreloivan vuodon niukentumisen kanssa.Niin ja tosta keskeytetystä. Täälläkin kortsut hapertuu laatikon pohjalla ja (valitettavasti) tämä metodi toiminut kohta vuoden päivät, joten oon menettänyt uskoni noihin touhutippoihin
aivan peestä kuumeilla ennen kuin on edes yritys alkanut
hiiru
Silmät suurina ihmettelijä
Ja @Pupsis, @Bella Swan, @Pingviiniemo & @Vargynja
Ohops, viesti otti varaslähdön, joten muoks:
Tosi ikävää kuulla, että läheiset on olleet vauvahaavetta vastaan. En voi edes kuvitella miten musertavalta tuntuu, kun ne joilta toivoisi eniten tukea, toimiikin päin vastoin. Hirmuisesti voimia kaikille teille, jotka joudutte tuollaista kokemaan.
Ohops, viesti otti varaslähdön, joten muoks:
Tosi ikävää kuulla, että läheiset on olleet vauvahaavetta vastaan. En voi edes kuvitella miten musertavalta tuntuu, kun ne joilta toivoisi eniten tukea, toimiikin päin vastoin. Hirmuisesti voimia kaikille teille, jotka joudutte tuollaista kokemaan.
@hiiru joo kyllä nää vuodot sopis ovisvuodoksi mitä googlailin 
limakalvot ei oo viime aikoina tuntunut erityisen kuivilta, mutta eipä niistäkään aina tiedä. Ja voihan tää myös liittyä imetykseen (vaikkei aiemmin oo ollut), stressiin (tai sen helpottamiseen viime aikoina) taaaai kuun ja tähtien asentoon Tänäänkin tippa kuivunutta verta irtosi ja lisäksi ovislimamaista muuten ovistesti eilen ja tänään negaa, mutta luulis verenvuotoa tulevan vasta solun irrottua, jonka jälkeen ovistestien kuuluisikin olla negoja. En tiiä jaksaako niitä tehdä enempää siis tähän hätään. Ehkä tää on ollut (mun kiertoihin nähden) aikaisempi ovis. Merkkasin omaan seurantasovellukseen ylös nämä viime päivien vuotojen koostumukset, jotta voin sitten parin viikon päästä ihmetellä uudestaan tuleeko ne menkat vai ei
Ei mutta, hitto saadaanhan me pienenpienenhäviävänpieni jännitysnäytelmä tässä aikaiseksi jos on ollut ovis. Mehän menkkojen loppumista seuraavana iltana painittiin lakanoissa, ja silloin miehellä oli vähän turhan viimetinkainen ulosveto, ja vähän saattoi ehtiä sisään päästä sivuutin sen asian ja muistin vasta nyt, koska "ovis tulee vasta aikasintaan kp 21, eli tää kertanen hutilointi ei tee mitään" et oisko kp 8 ollut toi ja jos ovis ollut tyyliin kp 12-13 niiiiin onhan siinä minimaalinen riski o-ou
limakalvot ei oo viime aikoina tuntunut erityisen kuivilta, mutta eipä niistäkään aina tiedä. Ja voihan tää myös liittyä imetykseen (vaikkei aiemmin oo ollut), stressiin (tai sen helpottamiseen viime aikoina) taaaai kuun ja tähtien asentoon Tänäänkin tippa kuivunutta verta irtosi ja lisäksi ovislimamaista muuten ovistesti eilen ja tänään negaa, mutta luulis verenvuotoa tulevan vasta solun irrottua, jonka jälkeen ovistestien kuuluisikin olla negoja. En tiiä jaksaako niitä tehdä enempää siis tähän hätään. Ehkä tää on ollut (mun kiertoihin nähden) aikaisempi ovis. Merkkasin omaan seurantasovellukseen ylös nämä viime päivien vuotojen koostumukset, jotta voin sitten parin viikon päästä ihmetellä uudestaan tuleeko ne menkat vai ei Ei mutta, hitto saadaanhan me pienenpienenhäviävänpieni jännitysnäytelmä tässä aikaiseksi jos on ollut ovis. Mehän menkkojen loppumista seuraavana iltana painittiin lakanoissa, ja silloin miehellä oli vähän turhan viimetinkainen ulosveto, ja vähän saattoi ehtiä sisään päästä
sivuutin sen asian ja muistin vasta nyt, koska "ovis tulee vasta aikasintaan kp 21, eli tää kertanen hutilointi ei tee mitään" et oisko kp 8 ollut toi ja jos ovis ollut tyyliin kp 12-13 niiiiin onhan siinä minimaalinen riski o-ou