Vauva kuulumiset

Meillä oli tänään 6 vko lääkärineuvola. Paino on nyt ihan normaalisti nousussa, samoin pituus. Ei siis ilmeisesti ainakaan toistaiseksi ole maidosta puutetta ja voidaan jatkaa pelkällä imetyksellä. Paino tänään siis 4685g ja pituus 57,8 cm, pipo 37,3cm. Ensimmäinen (rota) rokotekin saatiin, saa nähdä aiheuttaako se neidille jotain oireita.

Meillä myös tullut hormooninäppyä poskiin ja leukaan sekä sitä karstaa kulmiin. Nyt näyttäis noi näpyt tosin olevan jo menossa pois. Ulos ois meilläkin kova kaipuu, ei olla mekään pakkasten takia ulkoiltu. Tänään vihdoin mittari näyttää vain -15:sta, joten josko tästä pikkuhiljaa pääsis vaunuttelemaankin sitten.

Jahas, meillä näköjään herättiin, syöttöpuuhiin siis...
 
Täälä oltiin 4vk neuvolassa ja neiti oli 3690g ja 54cm pipo 36,7cm. :) vähä hitaasti sitä painoa tulee, mutta taitaa tää meikäläisen maito olla kevyt-maitoa, kun ovat nää aikasemmatkin lapset olleet aika hoikkia vauvasta asti.
Täälä saatu synnytyksen jälkeiset peräpukamat, voi luoja! Eikä ole mitenkä vähän kipeät vaan vessassa käynti tekee aikas helkkarin kipeetä. Kävin apteekist hakemas kunnon tropit, jos vaikka niillä lähtis! Miks aina meikäläinen saa kaikki "intiimi alueiden" vaivat :mad:
Mä oon ehkä omaa laiskuuttani pitäny pakkasrajaa -13'c :smiley-angelic002 En ite ole mikään pakkas-ihminen :grin
 
Sais tosissaan pakkanen laskea, että pääsis ulos. Viidentoista ja kahdenkymmenen välillä ollut niin en oo kyllä viittinyt mennä. Ehdittiin vaan pari kertaa käydä ennen pakkasia.. meinaa tosissaan mökkihöperöksi tulla kun ei pääse liikkumaan minnekään.

En tiedä kuuluuko varsinaisesti tän keskustelun alle, mutta te jotka pidätte nimiäiset, niin minkä tyyliset aiotte pitää? Onko ohjelmaa, virallista osiota jne? Meillä myös nimiäiset ja en oikein tiedä minkälaiset niistä haluaisin. Ideoita siis vähän voisin kalastella jos joku haluaa jakaa omia ideoitaan. :)

Meillä on etunimi kans ollut mielessä pidempään ja nyt saatiin päätettyä toinen nimi. Tosin mää edelleen joka päivä mietin oonko ihan varma näistä valinnoista. :D

Sent from my HTC Incredible S using Vau Foorumi mobile app
 
Mary: meilläkin pidetään nimiäiset ja kovasti oon yrittänyt miettiä jotain ohjelmaa. Jonkin verran löytyi ideoita netistä, mutta ei mitään oman tyylistä :S että mielellään otetaan täälläkin ideoita vastaan nimenomaan ohjelmanumeroiksi ^_^
 
Eevi: Täälläkin kiusana viehkot pukamat. Miten hemmetissä niistä pääsee eroon? Hermo menee, kun pitää pyyhkiä käyttää vauvan pyllypyyhkeitä itsellä. Sain pukamat jo raskauden aikana, mutta luulin, että synnytyksen jälkeen alkaisivat vähitellen helpottaa. Näköjään ei. Sen sijaan suonikohjut on hävinneet, jos pitää jotain positiivista mainita! :smiley-bounce012

Meilläkin nimi vielä viimeistelyä vailla. Luotetaan viime hetken paniikkiin tässäkin asiassa. :grin Juhlat 8.2. niin kuin monella muullakin.
 
Meillä tosiaan syödään korviketta runsaasti kun oma maito ei riitä... Vaihdettiinkin alkuvuodesta NAN1 Omneoon joka ainakin itkuisuuden vei pois. Tästä Omneosta seuraava vatsaystävällisempi korvike on sitten apteekin valmisteet joita en oo viitsinyt kokeilla niiden hinnan takia ja kun lääkäritkään eivät suositelleet korvikkeen vaihtoa. Mutta jos tätä veristä kakkaa vaan tulee ja tulee niin kyllä mä sitten itsekseen kokeilen jotain muuta korviketta... Mutta nyt oon jättänyt Disflatyl tipat j D-vitamini tipat pois ja veristä kakkaa ei ole enää joka vaipassa eikä läheskään niin paljon. Että tiedä sitten auttoiko niiden pois jättäminen jotain :D
 
Mulle neukku sanoi tommosen scheriproct lääkkeen mitä kokeilla ekana. Löytyy rasvana, puikkona ja yhdistelmä pakkauksena. Toki niitähän myös "hirtetään" eli lääkäri asentaa sellaset lenksut niitten ympärille ja ne siitä iteksee lähtee irti.
Jostaa myös luin jos pukamat pullottaa ulospäi, niin lääkäri oli käskenyt niitä painelemaan sisäänpäin..
Mulla myös katos kohjut vaikka lopuksi epäilinkin, ettei tosta alakerrasta enää normaalin näköistä saa! :) ihan jotain pientä vielä tuola alakerrassa, mutta eiköhän ne siitä vielä häviä :)
Toivotaan suski että vatsa helpottaa! :) Mä oon aina ite ollu vähä huono antaa noit d-tippoja :rolleyes: Ja ihan terveitä noista lapsista on tullut :)
 
Täällä meikäläisellä ihan hirvee masis päällä..tuntuu että jaksaminen on nyt ihan hirveellä koetuksella..en tiiä nistä tää johtuu..vauva ei edes itkeskele..ehkä ressaan noista isommista maksuista...en jaksa tehä niitten kanssa mitään..oon koko ajan tosi kiukkunen niille.. :( on jotenkin tarpeeton olo..siis no lapset tarttee mua sehän on selvä..mut kaipaan jotain muutakin tähän lapsi arkeen..mä oon tosi huono käymään kerhoissa ja ei mulla kyllä ole autoakaan päivisin käytössä jotta pääsis lasten kanssa käymään jossain..

On ahdistunut olo koko ajan..miehenkin kanssa tuntuu olevan jokin sortin tilanne päällä..tiiä sit millon homma räjähtää käsiin..tikittävä aika pommi..vaikka meillä on mennyt ihan hyvin..tai sit ollaan painettu liikaa asioita villasella niin se pino on ruennut valskaamaan ja jääny silti tonne takaraivoon jyskyttämään :(:mad:

En tiiä mitä sitä tekis..mieskin on niin huono puhumaan mistään..jää mulla yksin puhumiseksi yleensä..

Joku mainitsi niistä rela tipoista että saa vauvan uniseksi...oon huomannut saman..oon antanu iltasin niitä niin tyty nukahtaa jonkin ajan päästä...en sit tiiä onko vaan yhteensattumaa..mut ei se mua haittaa :D:D

Eevi..en mäkään ole noille meijän vanhemmille muksuille antanu pitkään aikaan d tippoja..sillon ku ne oli pienempiä niin yritin vähän edes noudattaa ohjeita :D ja terveitä noi on ollut..harvoin sairastaa

Sent from my GT-I9100 using Vau Foorumi mobile app
 
Marzi, pieni irtautuminen arjesta vois tehä ihan hyvää! :) Itellä aina silloin tällöin samoja fiiliksiä ja odotan innolla koska muuttuu monen päivän ketutukseksi.
Täälä tosin neiti ei viihdy kuin sylissä, joten se tuottanee oman haasteen tähä arkeen. Mitään pysty tekemään ja hänen päikkäritkin on noin 1x 2-4h ja senkin eteen saa tehä töitä. Muuten nukkuu 10min pätkiä..
 
Hei te jotka ootte jättäny d-vitamiini tipat pois, ootteko kokeillu sellasii tippoja mis on maitohappobakteeri samassa? :) meillä on käytössä rela drops missä on maitohapot eikä mahavaivoja ole :)

Sent from my RM-875_eu_finland_208 using Tapatalk
 
Ehkä ihan vähän mutta pahimmat mahavaivat jääny taakse :)

Sent from my RM-875_eu_finland_208 using Tapatalk
 
Emppuli..meillä on kans noi rela dropsit.. ihan hyvää tavaraa

Sent from my GT-I9100 using Vau Foorumi mobile app
 
Mulla oli kans synnytyksen jälkeen raivostuttavan kipeät pukamat. Sain osastolla jo tuota Eevin mainitsemaa Scheriproctia suppona ja voiteena, kotona jatkoin voiteella. Voiteen kanssa painelin sisäänpäin ja ajan kanssa hävisivät. Kannattaa olla varovainen ettei tule haavoja painellessa, käyttää vaikka hanskoja. Menipäs intiimiksi o_O

Mekin pidettiin alussa viikkokin taukoa d-vitamiineissa, mutta sen jälkeen ollaan päivittäin annettu. Pari kertaa kyllä unohtunut, aina ei vaan muista. Luuston kannalta tuo d-vitamiinihan on kyllä tosi tärkeä, mitta tuskinpa ne vauvan luut ihan parissa päivässä haurastu :p

Marzi: Osaan jotenkin samaistua kuvailemaasi tilanteeseen. Vaikka mulla onkin nyt eka viikkojen jälkeen ollu hyvä mieli, oon aina ollu vähän taipuvainen masenteluun ja pelkäsinki etukäteen pahinta. Vaikka tuntuisi raskaalta, kannattaa ottaa asia puheeksi neuvolassa. Minäki aattelin raahata itseni tänään puoliväkisin tutustumaan avoimeen päiväkotiin, jos se vaikka yllättäis positiivisesti. Kun ei tässä mitenkään liikaa näitä sosiaalisia virikkeitä ole. Onneksi on tämä palsta :) Vaikka tämmöisen tuntemattoman sohvin sanoma ei missään tuntuiskaan, niin yritä olla itsellesi armollinen. Veikkaan, että sun vanhemmista lapsista tilanne ei tunnu noin pahalta kuin kuvailit, vaan homma paisuu omassa päässä. Voimia joka tapauksessa.

Meillä on nimiäiset jo tulevana viikonloppuna, hui! :grin Nimi on päätetty ja valmistelutkin loppusuoralla. Ihan jännä oli keksiä ohjelmaa, kun ei olla itsekään ikinä nimiäisissä oltu. Meillä on ohjelmassa elävää musiikkia (sukulaislapset esiintyy), miehen puhe, kummitodistusten lukeminen ja kummien nimeäminen sekä tietty nimien paljastaminen. Nimet paljastuu sanaristikon avulla, jonka ratkaisemiseksi tarvii kummankin suvun tuntemusta. Saa nähdä osaako kukaan ratkaista, kun miehelläkin tökkäs mun mummon nimeen :grin Mut siis ekana ratkaissut saa paljastaa nimen. Sit syödään ja kahvikakutellaan. Vauva saa myös päälleen suvun perinteisen kastemekon. Tehtiin itse kummitodistukset sekä nimenantotodistus, jonka kaikki allekirjoittaa ja joka jää sitten pojalle itselleen. Saatiin hyvin vinkkejä ohjelmaan Perheen omat juhlat -kirjasta.

Täällä on takana vähän huonompi yö ja aamu, poika nukkui vaan ihan lyhyitä pätkiä. Ilmeisesti teki koko yön aamulla tullutta kakkaa. Nyt sitten vaikuttaa yliväsyneeltä.

Jokos teillä vauvat jokeltelee? Täällä tulee hymyjen kanssa jo ihania kiljahduksia :love017
 
Mazille kannustuksia täältä myös. Meillä ainakin hetkeksi vähän täällä helpottanut... Silti välillä tulee ihan hirveä olo. Huono omatunto siitäkin, että en vielä koe mitään äitiyden iloa. Olo on enemmänkin kuin huoltajalla. Uskon kuitenkin, että lapsi alkaa tuntua omalta kun alkaa ottaa kontaktia ja "seurustelemaan". Pahalta tuntuu myös se, että koen imettämisen niin epämiellyttävänä. Pitäisi olla tyytyväinen, että maitoa riittää ja vauva viihtyy rinnalla.Mutta kyllä tämä tästä :D Kiva olisi sitten kuulla pikkuisten nimiä kun niitä aletaan paljastamaan :)
 
Nyt on pakko hehkuttaa! Ostin kaverilta crosstrainerin ja voi jee jos tolla ei saa tätä keskivartaloa taas ojennukseen! :dance011Toki mä toivon, että mulla aika ja into siihen riittää :rolleyes: Tein tommosen 10min testiajon sillä ja heti jäi piparit kaappiin kun otin kahvia :grin Ekasta lapsesta sain jenkkikset, enkä niistä eroon päässyt vaikka muuten kutistuinkin, jos vaikka nyt lähtis! :)
Meillä tyttö suostui nukahtamaan vaunuihin suihkuun ja 2h jo nukkunut! Voi tätä ihanuutta kun on kädet vapaat! Kaksi koneellista pesin pyykkiäkin :)
En kyllä kantoliinaa ole hommannut, kun epäilen että jäis käyttämättä :confused: uuden sohvan kylläkin, kun sain tarpeekseni vanhoista rotiskoista :grin Jos nyt vaikka ilolla imettäis ja pitelis vauvaa sylissä kaikki päivä "p**se homeessa" sohvanpohjalla :grin
 
Noniin josko sitä pitkästä aikaa pääsis taas mukaan tähän remmiin :)
Meni oma toipuminen vähän pikäks eikä sitä auttanut se että pojan bilirubiinit nousi ja jouduttiin valohoitoon pariks vuorokaudeks ( oli muuten erittäin tuskaset päivät kun oli ite toosi heikossa hapessa ja kipee ja pieni oli kiukkunen kun joutu vaippasillaan silmät peitettyinä viileessä makoileen ) 6 päivää sairaalassa ja unta sai yhteensä 2 tuntia kahtenä päivän kun mies oli hoitamassa vaavia, eivät tosiaankaan tuolla taysissa paljon auttele,pysyit sitten tolpillas tai et. Kotona sitten puoltoista viikkoa piti pakkosyöttää poikaa 1-2 tunnin välein ja joka päivä ravattiin sairaalassa bilirubiinikontrollissa. Nyt alkaa vihdoin olla tilanne normalisoitunu :)

Meillä tuli öljypohjasista d-vitskuista hirveet masuvaivat ja vaihdettiinkin sitten vanhaan tuttuun jekovittiin ja niin hävis masuvaivat meillä. Toki joskus on jostain muusta syystä masubroblematiikkaa mutta tosi harvoin :)


Oon nyt vähä pihalla et mikä täällä on meininki mut josko tästä viellä kärryille pääsis :)

Oottekos te laitellu tänne vaavien neuvola juttuja vai onko niille joku oma paikka? :)
 
Annushka, kuulostaa tutulta.. Mä mietin ekan lapsen kanssa samaa, mutta hyvin pian itestä kuoriutui kunnon mama :wink
Mitä toho imettämiseen tulee, niin epäilen sen johtuvan osittain siitä että se sitoo tällä hetkellä niiin paljon! Huomaat kyllä kun lapsi alkaa syömään kiinteitä, että elämä helpottuu imetyksen suhteen :) Itelläkin välillä tulee mieleen, että miksen vain antaisi korviketta kun sillä se syö kerralla mahan täyteen. Tyttö nimittäin roikkuu tissillä kaikki illat ja usein päivätkin.. Mut toisaalta on kiva kun ei tarvi pestä pulloja tai yöllä lähtä maitoa lämmittämään..
Mä oon tehny sellasen ratkasun, että kun lähen kaupoille tms otan korvikkeen mukaan. Ja illalla annan 60ml korviketta. Myös jos on kiire esim lasta viemään kerhoon, niin annan korviketta. Tää mimmi nimittäin syö ainakin 30min kerralla :grin Meinasin, että jos tällä konstilla sais omaa mieltä helpotettua. On nimittäin kolmen lapsen kanssa muutakin tekemistä kun istua 2h imettämässä ja miettiä onko sillä jo maha täynnä vai oonko vain tutti :grin Toki jos tissit on tyhjennystä vailla niin jätän kyllä korvikkeen kaappiin :)
Oon myös huomannut, että sen jälkeen kun olen antanut iltaisin korviketta niin tyttö on nukkunut sen 4-5h yöllä putkeen.
 
Juu meilläkin korvikkeella täydennetään ja välillä jos on kiire niin sitten annan pullosta korviketta tai pumpattua maitoa. Se on ihan totta että korvikkeen jälkeen nukkuu pidempään. Johtuu varmaan siitä että jos on rinnalla niin lussuttelee siinä niin kauan ja syö laiskasti, että maha ei tule yhtä täyteen ja siinä vähän vaan torkahtelee. Mulla on myös rinnat koko ajan hirmu pinkeät ja nyt tuli rintoihin raskausarpiakin.
 
Unohtu sanoa noista intiimi vaivoista, että tärkeä noissa pukamien hoidoissa on tietysti se, että vatsa toimii säännöllisesti :) Paljon kuituja ja nestettä :) Ite syön 2 jälkiuuni ruisleipää ja kupillisen mysliä päivässä + pari kuppia kahvi :) Noilla ainaki ite oon saanu ummetuksen pois :) Myös koitan välttää juuston syöntiä suurissa määrin, ettei koveta..
 
Joskos tässä vihdoin itsekin jotain taas raapustelisi. Joka päivä kyllä palstaa luen, mutta kirjoittaminen aina jää. Tämä on mahtava paikka, kiitos teille kaikille näistä kirjoituksista. On niin lohduttavaa kuulla muidenkin kuulumisia, oli ne sitten hyviä tai huonoja. Tämä on juuri oikea paikka missä voi oikeesti kysyä mitä vaan. Olenkin yllättynyt, että täällä on niin tsemppaava ilmapiiri ja ketään en nujerreta. Kun joillakin palstoilla on äitejä, jotka ovat todella julmia toisilleen. En kyllä itse muita palstoja edes seuraa. Olen iloinen, että eksyin tänne raskauden aikana.

Meillä alkaa hiljalleen kotoilu olla jo ihan mukavaa. Vaikka poika on erittäin lyhyellä pinnalla varustettu, kuten neuvolatätikin eilen totesi, niin kyllä elämä alkaa voittamaan. Viime viikolla minulla ei ollut kuin yksi itkupäivä, jolloin mikään ei ollut hyvin ja tunne, että olen huono äiti ym. Todellakaan en vieläkään pidä tätä vauvanhoitoa helppona, mutta on tässä ehkä jotain jo oppinut ja alkaa ne rakkaustunteetkin olemaan voimakkaampia kuin negatiiviset tunteet. Minulla oli siis alussa yllättävän paljon negatiivisiä tunteita ja tuntui, että vauva on virhe. Kai minulla oli aika kova baby blues, ehkä sitä lisäsi rankka synnytyskokemus ja viikon sairaalassa oleminen.

Miehen kanssa menee kyllä edelleen helposti hermot kun se ei ihan kauheesti auta vauvan kanssa. Tai ei siis omatoimisesti hoida vauvaa. Mies kyllä kiitettävästi hoitaa kauppa- ja ruoka-asiat, niin jotain hyvää edes. Mutta kun ärsyttää kun pitää kaikesta ensin sanoa ja sitten marttyyrina teen kaiken itse. Ehkä mieskin vähän aktivoituu kun poitsu kasvaa. Kyllä mies poikaa sylissä pitää ym, mutta esim. kakkavaipan vaihto on vain mun harteilla.

No niin nyt poika heräsikin kun just toivoin, että olisi vielä tunin nukkunut niin olisin rauhassa saanut saunassa käydä. Viimeeksi olen saunonut jouluaattona...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top