Vauva ja lemmikit

Keskustelun 'Laskettu aika toukokuussa 2014' aloitti sarra, 20 tammi 2014.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | Top 100
  1. sarra Puuhakas puhuja Toukokuunmammat 2014

    En varmaan ole ainoa toukokuinen, joka pohtii vauvan ja eläinten yhteiselämän onnistumista...? Meillä on siis kaksi pientä koiraa ja esikoinen tulollaan.
    Ei pidä käsittää väärin, meidän hauvat on kilttejä ja lapsiin suht hyvin tottuneitakin. Enemmänkin mua ahistaa esimerkiksi se, että aluksi on vaikea löytää aikaa koirien kunnolliselle lenkittämiselle ja raaputustuokioille. Lisäksi meidän toinen, nuorempi koira stressaantuu herkästi ja kopioi varsinkin emännän stressin välittömästi.
    Oletteko suunnitelleet jotain erityistä toimintatapaa vauvan kotiuduttua? Mitenköhän stressitasot saisi pidettyä mahdollisimman alhaisina itse kullakin?
    Meillä on jo nyt ollut vähän hankalaa kun omat hormonit sanelee suhtautumista pieniinkin vastoinkäymisiin, ja koiraparka ei oikein ymmärrä mikä tähän muijaan on mennyt...

    Olisi kiva jos varsinkin joku, jolla jo on lapsia ja eläimiä, voisi kertoa kokemuksistaan :).
  2. lambi Kunnioitettu kommentaattori Toukokuunmammat 2014

    Meillä on ainakin kokemusta tilanteesta vauva-lapsi-eläin.. ensimmäisen kohdalla asuttiin kerrostalossa ja kotona oli iso saksanpaimenkoirauros. ei mitään ongelmia ollut suhtautumisessa vauvaan- osasi varoa vauvaa ja olivat rauhassa vierellä.
    Nää riippuu varmaan paljon yksilöistä ja luonteista, tuo koira oli kovassa kurissa eikä stressannut juuri mistään. Lenkitykset menee tietysti vauvan ehdoilla, toisinaan lyhyempinä, toisinaan pidempinä tuokioina. kunhan aamulenkin saa mielellään es se mies suoritettua, on stressi sen asian kannalta paljon pienempi. tuo koira kulki isännän kanssa töissä, eli ei sitä "ongelmaa" ollut..

    sittemmin on tuo eläinkunta vähän kasvanut ja nyt on mm lampaita- meidän kuopus oppikin määkimään ennen puhumista:), ovat toki saaliseläiminä kovin erityyppisiä eläimiä kun koira, mutta näidenkään kanssa ei ole es päälletallaamisen ongelmaa koskaan ollut, siellä joukossa on siis konttinut pienin menemään. kummasti osaa eläin varoa mihin astuu! ja kun se pieni ihminen tottuu sen eläimen läsnäoloon pienestä asti, osaa se ottaa huomioon kys eläimen luonteet, ja käytöksen eläinten seurassa kopioi hyvin äidiltä! Helpompi totuttaa vauva eläimiin(ja toisinpäin) kuin isompi lapsi, jolla on jo opittuja reaktiomalleja!
    Hyvin menee varmasti!
  3. pikkulintunen Vieras

    Täältä löytyy springerspanieli narttu sekä kaksi turkkirotua eli amerikancockeri uroksia. Lisättäköön vielä toukokuussa 10 v täyttävä kissa. Nää on onneks kaikki tottuneet lapsiin kun kavereilla on lapsia, ovatpa hoidossakin just kaverilla olleet reissun ajan ja ilman ongelmia. Lähinnä miettiny, että miten aika riittää noihin turkillisiin näyttelypuudeleihin kun yhden pesu ja laitto veis joka viikossa nelisen tuntia. Voi olla, että niistä tulee nakuja jossain vaiheessa, vaikka ei se tosiaan toivelistalla ole. Nuorin 4v cockeri on kyllä saanu olla perheessä se vauva, että saa nähdä pidemmänpäälle mitä tuumaa kilpailijasta. Onneksi muutto ensikuussa ja koirat saa aidatun pihan jossa voivat riekkua keskenään enimmät turhautuneisuudet vaikka odotan kyllä, että pääsee vaunujen kanssa lenkille. Onneks ovat hoitolasten kans tottuneet siihenkin. Olen kyllä ihan luottavaisin mielin.
  4. minttu85 Hyväntuulinen höpöttäjä

    Meil on myös kaksi pientä koiraa.. Eivät olleet tottuneet lapsiin ennen esikoisen syntymää, kun ei kaveripiirissäkään juuri kellään lapsia ollut.. Kaikki meni kuitenkin hyvin, vaikka olinkin jännittänyt, miten menee. Me teimme kotiintulon sairaalasta siten, että menin ensin yksin sisälle (isä odotti esikoisen kanssa autossa), jotta koirat saivat ensin tervehtiä minut rauhassa, olinhan ollut pari päivää pois kotoa.. Sen jälkeen isä ja vauva myös sisälle ja sitten annettiin koirien haistella uutta tulokasta. Ekan yön koirat haukkui tms heti kun vauva vähän inahti, mut siitä eteenpäin eivät enää sillätavoin vauvan ääntelyyn reagoineet. Vaunulenkit sujui ihan hyvin, vaikka aiempaa kokemusta niistä ei ollut. Toinen meidän koirista vartioi vaunuissa olevaa vauvaa ja esim murisi, jos joku vieras tuli lenkillä ollessa liian lähelle..

    Nii ja ennen vauvan syntymää laitoin vauvan tavaroita esim sitteri ja sänky esille jo valmiiksi, jotta koirat tottuisivat niihin. Meillä toinen koirista aina suhtautuu meinaan varauksella uusiin esineisiin. Ja pidin jopa nukkea välillä sitterissä ja sängyssä ja sitä kanniskelin.. Ton nukkejutun jostain palstalta luin esikoista odottaessani..

    Jos aiotte muuttaa koiran nukkumapaikkaa tms, niin suosittelen tekemään sen ENNENKUIN vauva syntyy..

    Ja mitä lenkitykseen tulee, niin meillä on oma piha, jossa välillä koirat tekee kiireimmät tarpeensa, jos ei ihan heti aamusta olla päästy lenkille.. Sit jos asutte kerrostalossa, ni se voiki olla hankalampi homma?
  5. Suski88 Kunnioitettu kommentaattori Syyskuunmammat 2015 Toukokuunmammat 2014

    Täälläkin vähän jännittää miten tulee käymään, kun mulla on kolme nuorta kissaa. Kaks niistä on oikeestaan lapsiin tottuneita, vaikka eivät ne nyt kauheesti lapsista välitä, mutta toi vanhempi Eetu joka on 4v sit kun vauva tulee niin on niin arka kaikkee uutta kohtaan. Eniten pelkään sitä et niistä tulee kauheen mustasukkasia, kun ovat tottuneet saamaan kaiken huomion ja vauvan tultua ei sit enää ehdi heitä niin paljoo huomioida ja tulee muutenkin rajotuksia heidän elämään niin sanotusti, esim kun eivät saa sitten enää tulla makuuhuoneeseen. Toisaalta varmaan helpottaa kun heillä on kuitenki toisensa, hyvin kuitenki kolmisinki osaavat toisiaan huomioida. Täytyy vaan toivoo ja uskoo et kaikki menee hyvin. :)
  6. MammaMaria Päivystävä dosentti Huhtikuunmammat 2014

    Meillä on kolme alle 2-vuotiasta kissaa ja ollaan levitelty vauvan tavaroita ympäriinsä (vaunut, kaks sitteriä, vaatekassit, pinnasänky...) Yksi kissoista nukkuu sittereissä (vaihtelee noita kahta) ja vaunuissa ovat kiipeilleet. Laitoin vaunukoppaan piikkimaton, ettei sinne kukaan noista nukahtanut ole. Jalkapeiton päällä on yksi lepäillyt. Lisäksi ammeeseen on ollut kiva hyppiä ja sieltä vaania muita kissoja :) Ainakin vauvan tavaroiden hajut on heille ihan tuttuja jo nyt (saatiin siis lähes kaikki tavarat lahjoituksena mun kavereilta). Kissojanhan uusi (ensimmäinen ihmis-)tulokas varmasti kiinnostaa, pitää heitä sitten rapsutella aina kun vauva nukkuu ja varautua "mielenosoituksiin". (Joskus meillä nämä pikkukissat ovat uuteen ja outoon tilanteeseen reagoineet mm. kakkaamalla suihkuun, pissaamalla lavuaariin...:Heartred kivaa....)

    Hyvinä puolina näkisin, että ainakin mun kaverilla (jolla on 2 kissaa ja nyt 2 alle 2 -vuotiasta lasta) villimpikin kissa on osannut olla tosi hienosti vauvan kanssa, eikä jahdannut nytkyviä jalkoja. Lisäksi tämä vanhempi lapsi osaa hienosti lähestyä vieraitakin kissoja ja kohdella eläimiä hyvin.
  7. Lälly Seurustelun sensei Toukokuunmammat 2014 Syysmammat 2016

    Meillä tulee olee kyllä mielenkiintoiset hetket ku saadaan vauva kotiin. Koira on niin paha stressihirmu ettei tosikaan! Myytiin meijän keittiöryhmä ja nyt toi yks hönö piipittää ku jotain puuttuu. Ostin kaupasta semmosta stay calm-öljyä. Kamomilla kuulemma rauhoittaa koiraa. En sit tiiä mikä eläin meillä täällä pyörii kun ei toiminut. Varmaan vauvan kanssa sitten huutavat kilpaa.
  8. *J* Vasta-alkaja

    Meidän koira on myös vähän stressaajatyyppi, mutta vauvojen kohdalla ollut ihan huippu. Kun esikoisen synnytys käynnistyi, koira kulki koko ajan jaloissa ja jos pysähdyin, rupesi jalkoihin makaamaan. On muutenkin aina mun raskausaikana erityisen kiinnostunut minusta :) Kun vauva syntyi, mies toi kotiin sairaalasta vauvalla käytettyjä harsoja ja niitä sitten antoi koiralle tutkittavaksi. Niitä siis pakattiin jo sairaalakassiin mukaan että on mitä viedä kotiin. Se oli tosi hyvä sillä tuoksut oli jo tutut kun vauva tuli kotiin. Koira oli myös takakontissa kotiin haku matkalla. Sitten kotona vaan jatkettiin koiran kanssa niin kuin ennenkin. Kun ei itse stressaa liikaa on se koirallekin helpompi.

    Naurattaa vieläkin se hetki kun vauva oli ollu kotona jo vuorokauden niin koira istui oikein tuijottamaan vauvaa että "oletkos sinä nyt sitten ihan oikea ja tullut jäädäksesi" :)
    • Tykkään Tykkään x 4
  9. Lälly Seurustelun sensei Toukokuunmammat 2014 Syysmammat 2016

    Olipa helpottavaa luettavaa! Pitäis iteki lopettaa toi koirasta stressaaminen, koska kyllähän se sen vaistoo. Hyvä toi vinkki noista harsoista! :)
  10. röppö Asioista perillä oleva Toukokuunmammat 2014

    No meillä on 9kk ikäinen labbisuros ja ainoa, mitä jännään on, et alkaako merkkailee jossain vaiheessa ja iskeekö paha murkkuikä.

    On jo kasvanut yhden vauvan ja vähän isompien lasten kanssa, joten eiköhän tää uusikin ihminen mene ihan hyvin. Meidän koira ei hermoile mistään, tai ei ainakaan tähän asti ole hermoillut. Lenkityksestä en ota stressiä, kun maastoa riittää koiran tarpeille ja "lenkiksikin" kun vaan päästää ovesta ulos.
  11. Pioni Sanavalmis juttuseppä Toukokuunmammat 2014

    Meillä oli kissa esikoisen aikaan, mutta kuollut jo. En antanut sen mennä pinnasänkyyn tai vaunun koppaan ennen vauvan syntymää, kun pari kertaa sinne hyppäsi pesää tekemään. Eikä se sitten vauvan tulon jälkeen halunnutkaan. Enimmäkseen kierteli vauvan kaukaa ja taapero iässä pakeni takertuvia pikku käsiä. Kuitenkin öisin nukkui aina samassa huoneessa kuin esikoinen, ihan kuin olisi vartioinut.
    • Tykkään Tykkään x 1
  12. Sesilia Kommentoinnin ninja Toukokuunmammat 2014

    Mua jännittää et mun tyttökissa alkaa "hoivaamaan" vauvaa. On nytki niin rakastunu muhun ja kiehnää millon ei nuku, et malttaako sit pysyä vauvasta erossa. On kyl toisaalta vähän ujo, et voi olla et vauva pelottaa itkullaan tiehensä. Saas nähä :rolleyes:
  13. HKI00550 Varmaotteinen viestittelijä Toukokuunmammat 2014

    Meidän lempeä 8-vuotias poikakissa on aina tykännyt lapsista, kun sille kelpaa kaikki mahdollinen huomio... osaa se kyllä mennä tarpeen tullen piiloon tarttuvia käsiä.

    Pitää vaan opettaa se pitämään vähän etäisyyttä nukkuvaan vauvaan. Sen mielestä kaikkien perheenjäsenten pitäisi mieluiten nukkua isossa läjässä, kissa tietenkin päällimmäisenä. Onneksi se on aika fiksu yksilö ja muistaa kiellot yleensä parin toiston jälkeen.

    Oon kuullut kissoista, jotka menee ihan sekaisin loppuraskauden hormoneista ja kiehnää tauotta odottajan sylissä.
    • Tykkään Tykkään x 1
  14. Hannastiina12 Sanavalmis juttuseppä Toukokuunmammat 2014

    Meidän vanha kissa nukkui ennen esikoisen syntymää pinniksessä, mutta kun vauva muutti pinnikseen, ei kissa enää mennyt siihen. Eikä koskaan edes yrittänyt vaunuihin yms. Vauva nukkuin pinniksessä ja kissa meidän sängyn jalkopäässä.
    Tää nykyinen kissa on sen verran arka, ettei kauheasti tykkää lapsista. Ei sähise tms, mutta poistuu sujuvasti piiloon sängyn alle, jos lapset meinaa liikaa lääppiä sitä. En usko, että tästäkään kissasta tulee ongelmia.
  15. sarra Puuhakas puhuja Toukokuunmammat 2014

    Huh, helpottavaa kuulla että noin mukavasti on muilla sujunut!
    Meillä nuorempi koira on tosiaan aika haukkuherkkä, mutta sen äänen luulisi olevan syntymään mennessä tuttu ainakin :D. Sen verran usein saa vauva sitä odotusaikana kuulla...
    Toivotaan että koiran haukkuminen rauhoittuu jossain vaiheessa edes hiukan, se on siis sellaista vahtihaukkua, emmekä vielä ole löytäneet hyvää keinoa sen rauhoittamiseksi.
    Meillä ehkä lisähaaste tai sitten päinvastoin helpotus on meidän koiravapaa yläkerta. Mies on lievästi allerginen koirille, ja vanhuskoira kärsii selkävaivoista joten muuton yhteydessä päätimme ettei koiria yläkertaan päästetä. Mielestäni on sujunut hyvin, mutten tiedä olisiko koirien silti pitänyt päästä tutustumaan, mitä siellä yläkerrassa on. Vauvantavarat on suurimmaksi osaksi siellä, mutta eiköhän niitä sitten keväämmällä raahata alakertaankin ihmeteltäviksi.
    Meillä oli siis jo aiemmassa asunnossa portti makuuhuoneessa, eikä koirat sielläkään päässeet makuuhuoneeseen. Kyllä niille on tainnut tämäkin tila riittää mukavasti.
    Hyviä vinkkejä nuo harsojen tuomiset kotiin ennen vauvaa! Hajun tutuksi tekeminen on varmasti hyvä idea. Kunpa sitten aikanaan pikkuisen lelutkin saisi olla pikkuisen eikä koiran leluja... :)
  16. mimmma Kommentoinnin ninja Toukokuunmammat 2014 Elomammat 2017

    Mä oon miettinyt samaa. Mulla on 2vuotias äidin nykyinen vauva pomeranian uros:) mäkun meen pissallekki nii se tulee perässä ja sitä pitää rapsuttaa samalla :) kova on ego myös 22cm poitsulla. Mä lähinnä mietin mustasukkaisuutta? Ettei ala nurkkii merkkailla? :/

    On meillä lapsia käyny ja niiden kaa se yrittää leikkiä. Ja nukkui yhden turvakaukalossa:) pitää varmaan vaan tiukasti pitää säännöt koiralle ja lapselle! Eikä unohtaa kumpaakaan. Koirakin saattaa alkaa pelkään, kun lapset ei aina tiiä mikä on turhan kova kouraista:)
  17. Neljän suora Puuhakas puhuja

    Meillä on just vuoden täyttäny isohko uroskoira. Vähän kans jännäillään iskeekö sille murkkuikä. Mitään sen suuntasta ei vielä oo havaittavissa ja toivottavasti selätetään se ennen vauvan syntymää jos semmonen tulee.

    Meillä on tarkat rajat koiralla mihin saa mennä (=makkarit kiellettyä aluetta ja keittiö silloin ku ihmiset syö). Nää sujuu ihan hyvin ilman portteja.

    Kesällä, kun sai olla mökillä vapaana parkkeeras ittensä usein kuopuksen vaunujen viereen makoilemaan ja vahtimaan päiväunta.

    Ei todellakaan stressaa yhtään mistään :grin Välillä nukkuu niin sikeesti, ettei liiku vaikka imuroi ympäriltä. Sitte onkin matossa semmonen "ruumiinkuva"... Lapset välillä touhutessaan kaatuvat melkein päälle, astuvat hännän päälle tai tönivät muuten ni herra vaan väistää rauhallisempaan paikkaan. Lapsillekin toki korostetaan, ettei koiraa tahallaan mennä härkkimään, mutta ei noi onnettomat aina muista. Jäärä toi koira kyllä on ja välillä pitää kokeilla, että onkohan toi akka nyt ihan tosissaan.

    Salaa ei tulla meillekään. Joskus rähähtää tosi pahasti, kun kuulee esim. naapurin liikkeen omassa pihassaan ja luuleet, et se on tulossa meille. Sit jos joku ihan luvan kanssa sisälle tulee ni koiralle riittää, että saa nuuhkasta kuka on ja painelee omiin hommiinsa. Eipä muksut oo koskaan illalla/yöllä haukahdukseen heränneet.
  18. röppö Asioista perillä oleva Toukokuunmammat 2014

    Käytin koirulia kastraatiossa ja voi toista, kun on ihan reppana. :Heartred
  19. Mannaryyni Vieras


    Tutuilla on kanss Pomerian niin se kyllä osoitti mieltään, kun heille syntyi esikoispoika. Merkkas ja ulosti sisälle ja oli melko äänekäskin kaveri..
    • En tykkää En tykkää x 1
  20. Mannaryyni Vieras

    Toi edellinen viesti jäi kesken.

    .. nii että melko vahvoja persoonia nuo pomut. Mut onneks seki koira tottu kun alku pelko loppu. Nyt ilmeisesti toisen lapsen kohdalla ei ollu mitää probleemaa :) Että epäilen jokainen elukka vähä alkuu kokeilee, mut eihä se oo ku laittaa stoppi toiminnalle. Itse luulen et toi oma Corgi on omissaa oloissaa möksmöks kun näkee etten kotii tullukaa yksin sit synnäriltä. Vaikka lapsystävälline rotu onki. Luonteestaha se paljo on ki. :)