En varmaan ole ainoa toukokuinen, joka pohtii vauvan ja eläinten yhteiselämän onnistumista...? Meillä on siis kaksi pientä koiraa ja esikoinen tulollaan.
Ei pidä käsittää väärin, meidän hauvat on kilttejä ja lapsiin suht hyvin tottuneitakin. Enemmänkin mua ahistaa esimerkiksi se, että aluksi on vaikea löytää aikaa koirien kunnolliselle lenkittämiselle ja raaputustuokioille. Lisäksi meidän toinen, nuorempi koira stressaantuu herkästi ja kopioi varsinkin emännän stressin välittömästi.
Oletteko suunnitelleet jotain erityistä toimintatapaa vauvan kotiuduttua? Mitenköhän stressitasot saisi pidettyä mahdollisimman alhaisina itse kullakin?
Meillä on jo nyt ollut vähän hankalaa kun omat hormonit sanelee suhtautumista pieniinkin vastoinkäymisiin, ja koiraparka ei oikein ymmärrä mikä tähän muijaan on mennyt...
Olisi kiva jos varsinkin joku, jolla jo on lapsia ja eläimiä, voisi kertoa kokemuksistaan :).
Ei pidä käsittää väärin, meidän hauvat on kilttejä ja lapsiin suht hyvin tottuneitakin. Enemmänkin mua ahistaa esimerkiksi se, että aluksi on vaikea löytää aikaa koirien kunnolliselle lenkittämiselle ja raaputustuokioille. Lisäksi meidän toinen, nuorempi koira stressaantuu herkästi ja kopioi varsinkin emännän stressin välittömästi.
Oletteko suunnitelleet jotain erityistä toimintatapaa vauvan kotiuduttua? Mitenköhän stressitasot saisi pidettyä mahdollisimman alhaisina itse kullakin?
Meillä on jo nyt ollut vähän hankalaa kun omat hormonit sanelee suhtautumista pieniinkin vastoinkäymisiin, ja koiraparka ei oikein ymmärrä mikä tähän muijaan on mennyt...
Olisi kiva jos varsinkin joku, jolla jo on lapsia ja eläimiä, voisi kertoa kokemuksistaan :).