Täällä on yks kuumeilija haaveilija
Meidän ensimmäinen lapsemme on nyt reilun 4kk ikäinen ja vaikka olin raskauden ja synnytyksen jälkeen varma ettei enää koskaan enempää niin nyt oon saanut päähäni että tyttö tarvitsee sisaruksen - ja ennen kaikkea minä toisen hoivattavan!
Eka raskaus oli henkisesti raskas , synnytys tapahtui kiireellisenä sektiona ,eikä siinä oikein mitään kamalaa ollut (muuta kuin se että oli todella pelottava kokemus että meikäläinen saksitaan auki hereillä ollessani :D )
Tää laps on ollut todella "helppo", ehkä se myös kannustaa hankkimaan pikkukakkosen :P
Paras tilanne olisi omasta mielestäni se, että pikkukakkonen tulisi pian ettei tarvisi töihin lähteä tässä välissä ja että lasten ikäero jäisi pieneksi. Toisaalta taas sektio takana niin se "yleinen suositus" olisi että vuosi pitäisi odottaa. Sellaista olen pohtinut että kuinka yleistä mahtaa olla että istukka kiinnittyisi sektioarpeen? Jos näin tapahtuu niin täytyykö seuraava sektiohaava tehdä toisinpäin , eli nyt kun minulla on haava vaakatasossa niin olisiko se pakko tehdä pystyyn se seuraava?
Noh vielä olisi yksi este pikkukakkoselle. Mies! Hän on käytännössä ainoa lapsi (isoveli 15v vanhempi ja muutti 17v pois kotoa) ,tällä isoveljellä on myös vain yksi lapsi ja on toitottanut aina yhden lapsen hyviä puolia
n vapautta itsellä, on varaa käydä kaikkialla kun vain yksi lapsi blablabla.., (mutta kun tältä 13v lapselta kysyy niin pikkusisarus olis ollu kiva kaveri ). Eli mies on nyt täysin sitä mieltä että yksi lapsi riittää eikä toista halua!
Itselläni on kolme sisarusta, he on olleet mulle iso tuki elämässä!