Vauva arki

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja jaica
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Hurraa paremmille öille!

Tökkönen, mä en oo jääny oottaa, että selviikö se ite. Oon pyöräyttäny tytön reisien päälle ja pää alaspäin ja taputtanu selkään. Meillehän kestää lanssilla vähintään se 20min tulla ja miten on autot vapaana ja lähtövalmiudessa toinen juttu. Keskussairaalaan se päälle 100km, tuo oma ta menee kiinni viimestään neljältä.

Mennään maanantaina osastolle. Syöttöpunnituksia ym kuulemma. Ei ainakaan näillä näkymin vatsan ultraääntä, mikä on mun mielestä kummallista. Oon taas ihan stressissä tuon homman kans. Tulee oikeesti kohta henkilökohtanen konkurssi. Just eilen maksoin ne synnärin reissun laskut, vaivaset 400€, siihen polikäynnit ym. Hohhoi. Olivat laskuttanu niistä tytön keskolavuorokausista vielä erikseen. Oli kiva, kun tilillä OLI rahaa. Sen kerran ku oikeesti sille vauvavakuutukselle olis käyttöä ei sitä saatu. Ilmeisesti sen IUGR-epäilyn takia.
 
Ihanaa, että pääsitte nukkumaan! Täällä pikkuinen söi 22, 1, 4 ja 7, joten oli kyllä hyvä yö minullakin. Nyt iltapäivällä oli aivan mahdotonta saada herraa nukkumaan, valvoi 11.30-15.30 suunnilleen. Mies tuli lopulta kotiin, jotta pääsin itse nukkumaan hetkeksi. Tuli pienet nokoset otettua ja sen jälkeen olo oli kuin rekan alle jääneenä. Laahustin keittiöön itkemään ja vappunakkeja syömään. Olen vain niin poikki, että en oikein tiedä enää mitä tehdä. Maitoa on pakkasessa nyt 260 ml, en oikein tiedä pitäisikö kohta käyttää vai odottaa, että saadaan riittämään kokonaiseksi yöksi. Olo alkaa olla aika epätoivoinen. Vähän erilainen vappu tänä vuonna.
Lyhyesti vaan kommentoin. Että lohdullista lukea että muillakaan ei niin aurinkoisesti aina mene vaikkei sitä muillekaan toivo. "Hieman"väsy täälläkin puklailun ja itkeskelyn seasta. Kantovälineet on pop ja onneksi mies on taas kotona päivälläkin kun on pyhä ja vkl.
 
Rondine, käyttäsin heti koska vähänkin pidempi tauko auttaa. Ei kannata viivytellä väsymyksen kanssa liian pitkälle. Korvikettakin antaisin ihan hyvillä mielin kun sun jaksaminen on niin kauheen tärkeetä vauvan hyvinvoinnin kannalta. Tärkeempää että vauvalla on hyvinvoiva äiti kuin, että saa joka syötöllä äidin maitoa.
 
Ok, Lillukka. Onko noilla toimilla sitten nopeasti helpottanut? Vai oletko joutunut pitkään toistelemaan? Missä asennossa vauvasi on ollut kun henki on salpautunut? Ihan kamalaa se kyllä on. Jaksamista sinne, Lillukka. Minusta on nyt tullut hysteerinen äiti, pelkään syöttämistä ja jokaista pulautusta. Nyt kotona tullut eilen ja tänään yhdet isot kaaripuklut. Mutta se on vielä vähäistä.
 
Luulisi että tekevät Lillukka teille ainakin ph-mittauksen jossa tutkitaan sitä refluksia sekä passage-tutkimuksen, missä kuvataan varjoaineen liikkumista suolistossa. Hyvä, että pääsette tutkimuksiin.
 
Tyttö on ollut melkolailla makuuasennossa, kun nuo henkeä salpaavat pulautukset on tulleet. Voihan se olla, että se puklu itsessään ei ole henkeä salvannut vaan se tytön säikähtäminen siitä puklun määrästä. Monestihan nuo puklut on tulleet ison röyhtäyksen kera. Tilanne on lähtenyt selviämään jo siinä, kun olen pyöräyttänyt tytön ympäri, mutta taputellut olen silti, että ne mahdolliset puklut valuisivat pois hengitysteistä.

Minä olen hirveän pettynyt meidän terkkariin, joka muuten meni nyt vaihtoon. Minusta tuntuu, että hän ei ottanut todesta minun huolta isoista puklumääristä. Käski vaan tuputtaa lisäruokaa, kun ei paino nouse. No lisämaitohan on pahentanut tilannetta aivan järkyn paljon. Eikä hän meinannut ottaa sitäkään todesta. Onneksi hän delegoi soittopyyntöni toiselle terkkarille, jolla siis käytin vanhempia lapsia aikoinaan. Mulla pääsi itku, kun tää toinen terkka tiiistaina kuunteli ja ymmärsi mun huolen. Hän soitteli sinne sun tänne ja hommasi meille ajan lääkärille ja asiat eteen päin. Ja se itku tuli nimen omaan siitä helpotuksesta, kun joku lopulta kuuntelee mun hätää. Mulla meni luotto täysin siihen terkkariin jolla ollaan tytön kanssa käyty. Hän siis opettelee näitä vauvajuttuja, mutta olen sitä mieltä, että opetelkoot rauhassa täysiaikaisen normaalikokoisen vauvan kanssa, mun lapsen kanssa pelleily loppui.

Typykkä on tänään puklaillut ehkä vähän vähemmän. Mutta niin se on mennytkin, toisina päivinä enemmän kuin toisina. Tänään köllötteli pitkän aikaa tyytyväisenä lattialla. Pitää muistaa hakea siskolta vauvalelu takaisin, että saa niitä leluja ihmetellä. Katse kääntyy heti koiraan, kun tuo mun koira menee tytön viereen makaamaan heti, kun tytön lattialle laskee. En voi kuin suositella lapinkoiraa lapsiperheeseen, vaikka tuo onkin vähän jäärä välistä, mutta on se aivan huippu.
 
Oli oikein erityisen väsynyt olo silloin kun kirjoitin, kyllä se sitten helpotti, kun sain syödäkseni ja heräsin kunnolla päikkäreiden jälkeen. Ilta meni sitten ihan kivoissa merkeissä. Nyt mies jäi kolmeksi viikoksi kotiin, joten varmasti helpottaa. Ja tosiaan maitoa alkaa vähitellen olla sen verran, että voisin yrittää nukkua jonkun yön. Mutta kiitos taas tuesta, pookkana. :happy:
 
Rondine, kanssa äitejähän tässä pitää auttaa ja tukea, joten eipäs mitään!:) Hienoa, että saat nyt enemmän apua mieheltäsi ja väsymys on vähän helpottanut. Ihan hyvä vaan, että purat tuntojasi jonnekkin. Se jo monesti helpottaa!:)

Meillä on auttanut ihan huisisti tuo makuullaan nukuttaminen vatsavaivoihin. Vauva tuntuu todella paljon rauhallisemmalta:) Yötkin menevät jotenkin helpommin nykyään. Tuntuu myös, että alun hormoonit alkavat hiipua pois ja yöllä herääminen on vaikeampaa. Toisaalta se on parempikin, kun en herää enää ihan joka piippasuun vaan vain niihin hoitoa vaativiin. Tuntuu, että vauva nykyään myös herää syömään silloin kun minä olen kevyessä unessa, niin ei tule semmosta oloa että vaan tärisee väsymyksestä.
 
Huh, mihin tämä aika on oikein mennyt?! Pikkuiselle tuli eilen 3vko ikää täyteen, enkä oo tässä ajassa yhtään mitään ehtinyt/jaksanut tännekään kirjoittaa..... :p

Vauva-arki on lähtenyt meillä ihan mukavasti rullaamaan. Alussa oli itsellä kyllä melkoinen stressi ja sen vuoksi ensimmäiset illat kotona meni lähinnä itkiessä milloin mitäkin (mää olin jo melkein diagnosoimassa itselleni synnytyksen jälkeistä masennusta, kun tuntui että koko ajan vaan itkee, mutta pistin syyn lopulta stressin, hormonien ja väsymyksen piikkiin :rolleyes: ). Pikkuinen kun joutui sairaalassa pariksi päiväksi vastasyntyneiden osastolle tarkkailuun kun paino laski niin rajusti, hän hengitti koko ajan todella tiheästi ja puuskuttavasti ja verikokeissa todettiin elimistön olevan happamassa tilassa. Sitä siinä sitten pari päivää selviteltiin, mistään sairaudesta ei ollut viitteitä joten lääkärit tuumi että poju oli ensimmäiset päivät vain syönyt niin huonosti että oli päässyt elimistö kuivahtamaan. Kun syömiset saatiin kuntoon niin johan pojun kuntokin parani. Mutta kyllä sitä kotona stressasin aika kauan, että riittääkö maitoni varmasti pikkuiselle ettei nyt taas menisi sitten takapakkia. Nyt on jo pystynyt asian suhteen rentoutumaan, kun paino on niin hyvin nousussa, poika vaikuttaa todella tyytyväiseltä ja kaikki kontrolli-verikokeet olivat täysin normaalit. :)

Meillä on suurimmilta huudoilta vältytty ainakin toistaiseksi. PIentä kitinää välillä on jos on mahaan muodostunut liikaa ilmaa. Nekin yleensä helpottaa kun jonkun aikaa heijaa pikkuista ja hän saa ähkittyä ilmat pihalle. Yöt menee vähän vaihtelevasti, välillä poika nukkuu 4 tuntia putkeen ja välillä taas herää jo tunnin päästä edellisestä syötöstä. Mutta keskimäärin 3-4 kertaa yössä herätään. Melkein poikkeuksetta kerran yössä poika herää niin virkeänä että sitten hänen kanssa saakin valvoa pari tuntia ennen kuin nukahtaa uudelleen. Viime yö taisi olla ensimmäinen että poika nukahti aina heti syömisen jälkeen. Nyt on poika tottunut nukkumaan pinnasängyssä, alkuun ei meinannut siihen ollenkaan rauhoittua. Toistaiseksi mää oon aina herännyt poikaa syöttämään, mutta oon kans pumpannut maitoa pakkaseen säästöön, niin saa mieskin sitten jossain vaiheessa hoitaa syötöt. Mies on vielä töissä, mutta ootan niin innoissani kesää, kun mies pitää silloin juhannuksesta alkaen sekä vuosi- että isyyslomaa niin että hän on sitten 7vko putkeen kotona. :smiley-bounce012

Jonkun verran meilläkin on ollut pulauttelua, mutta tuntuu että se vaihtelee ihan päivittäin. Toisina päivinä ei pulauttele yhtään, joskus taas (niin kuin tänä aamuna) tuntuu että sieltä tulee melkein kaikki ulos mitä on syönytkin... :confused: Nyt on alkanut nännit jonkin verran kipeytymään, oon niitä kovasti yrittänyt rasvailla.

Onko teille muuten sanottu mitään vauvan mahallaan nukkumisesta? Mulle kun ei sairaalassa eikä neuvolassa ole puhuttu yhtään mitään nukkuma-asennosta (enkä kyllä oo tajunnut kysyäkään), mutta nyt oon kiinnittänyt huomiota, että meidän poika tuntuu tykkäävän nukkua eniten mahallaan niin että jalat on koukussa mahan alla ja peppu pystyssä... Tai siihen asentoon hän helpointen rauhoittuu, jos yrittää kyljelleen tai selälleen laittaa niin tosi herkästi alkaa ähkimään ja kitisemään. :anyone Oon sitten antanut hänen suosiolla mahallaan nukkua. Välillä koitan esim. kyljelleen laittaa hänet nukkumaan, mutta melko nopeasti luovutan jos kitinä alkaa.

Vaikka välillä väsyttää kovasti, niin on tuo poika kyllä niiiiiiiin ihana hurmuri!! :love7 Että mielellään kestää sen väsymyksenkin (vaikka välillä kärsivällisyys on koetuksella varsinkin keskellä yötä kun itse haluaisi vaan nukkua ja tietenkin juuri silloin poika tapittaa täysin virkeänä) kun sai tuon oman pikku nyytin! :Heartred
 
Tarkoitatko,pookkana mahallaan nukuttamista, vai millä tavalla? Meillä ei nyt ole ollut niin paljon ilmavaivoja, kun d-tippoja ei ole annettu viikkoon... En millään haluaisi aloittaa niitä uudestaan, kun niiden kanssa samaan aikaan tuli suuret pulauttelut ja ilmavaivat. Pakko se kai on.

Hyvä rondine, että helpottaa. Minä muistan väsymyksen esikoisen vauva-ajoilta todella hyvin, koska hän oli 3kk lähtien todella huono nukkumaan. Olin jossain vaiheessa jo lähellä jotain masentumisen kaltaista olotilaa. Tilannetta pahensi se, ettei tyttö syönyt pullosta ollenkaan. Vertaistuki on tähän hyvä apu, ja tietenkin se uni. Muista pyytää apua ajoissa, jos alkaa tuntumaan että pää ei pysy enää kasassa.

Lillukka, ymmärrän todella turhautumisesi terkkarisi suhteen, huoli vauvasta kun on suuri, on kamalaa, jos sitä ei oteta tosissaan. Onneksi pääsette nyt tutkimuksiin, varmasti saat ainakin jotain apua tytölle. Siksi kyselin noista hengen salpautumisista, kun jännittää tietenkin että uusiutuuko ne meidän pojalla. Tuo sinun toimintatapasi kuulostaa hyvältä, koitan sitä seuraavalla kerralla ennenkuin rupean kaivelemaan kurkkua. Toivon tietenkin, ettei tarvitse koko hommaan ryhtyä. Samaa neuvoivat kyllä hätäkeskuksestakin.

Itseäni harmittaa tällä hetkellä se, että minusta on tullut pelokas kaiken suhteen. Esimerkiksi haluaisin pitää poikaa lattialla leikkimatolla, mutta sekin jännittää, että tuleeko sitten puklut kaaressa, kun on siinä selällään tai vatsallaan. No, jos on itse kokoajan vieressä niin asiaan ehtii reagoimaan sitten. Minulla on myös ollut tapana ottaa pojan kanssa päikkäreitä niin, että hän on vieressä. Nyt tuntuu pelottavalta tehdä niin, koska en saa häntä kohoasentoon sängyllä. Nyt hän on kyllä juuri vieressäni sängyllä, mutta syötöstä on pari tuntia, joten ehkä pukluja ei tule niin helposti. Kun yölläkään ei voi enää pötkötellä vierekkäin, tulee ihan "halipula" jos ei saa pientä välillä tuhisemaan viereen. Nyt pukluja on onneksi tullut vähemmän, toivotaan että tämä on pysyvä olotila.
 
Tökkönen, minä tilasin sinunapteekki-verkkokaupasta super-dtippoja ja mun mielestä ne on ollu ihan ok. Nakkasin ne neuvolan tipat takakäteen,kun olivat juuri niitä mitkä sai isommatkin muksut kiljumaan aikoinaan.

On meillä neitokainen köllötellyt lattialla, olen vaan odottanut hyvästi syönnin päälle ja että on röyhtäissyt kunnolla. Minä taas otan mieluummin neidin viereen nukkumaan niin havahdun heti, jos jokin on pielessä. Eipä tämä yöaikaan yleensä isommin onneksi puklailekaan.

Ymmärrän hyvin tuon huolen ja unettomuuden, minustakin tuntui, että pää sekoaa, kun kukaan ei kuunnellut. Kävi jo mielessä, että pitääkö tosiaan käydä niin kuin teille, että piipaalla mennään sitten ja lujaa. Itkin väsymystä ja turhautumista ja pelkoa ja ihan kaikkea.

Aivasteleeko teidän vauva? Meillä neitokainen aivastelee minusta aika paljon pitkällään ollessaan, pystympänä ei oikeastaan ollenkaan. Sitterinhän olen säätänyt puoli-istuvaan asentoon.
 
Tökkönen, juurikin mahallaan! Selvästi keskitys herpaantunut ekan tavun jälkeen!:hilarious:

Ulla, mulle oli sairaalassa neuvottu nukuttamaan kyljelleen. Nyt olen kumminkin saanut neuvoja, että vatsavaivat helpottuu MAHALLAAN (nyt meni oikein!), joten niin olen nyt nukuttanut tytteliä. Meillä on ihan sama. Tyttö on kovin rauhaton selällään ja kyljellään toisinaan, mutta ei vatsallaan:) Nyt nukutankin ihan surutta vatsallaan!
 
Ei oo täälläkään puhuttu nukuttamisesta mutta kaipa terkkari olettaa mun tietävän kun neljäs lapsi jo. Mutta meillä kans typy tykkää nukkua mahallaan just sen takia kun siinä on hyvä piereskellä ilmat pihalle.. Mä ainakin aion myös jatkossakin nukuttaa mahallaan tosin kyljellään myös nukkuu ihan hyvin..

D tippoja en edes aio vielä antaa vaikka ikää onki jo yli 2vk.en ole vanhemmillekkaan antanut heti koska huuto alkaa aina sitte.. Tosin nykyää on sellasia tippojaki jotka ei niin tee masu kipeetä.. Mut kun on kevät vauva ja kesää kohti mennään ni mulle sanonu viisaampi että ei ole ihan pakko alottaa heti... Mut kukin tavallaan.
 
Ja meijän vauva aivastelee varsinkin jos yhtäkkiä tulee kirkas valo suorana kasvoihin tai aurinko paistaa vaik ikkunasta suoraan..
 
Lillukka, kyllä meidänkin vauva aivastelee aika paljon. Taitaa kertos siitä että sinne jotain virtausta on. Ja hikkailee myös paljon. Joo ja pakkohan se on lattiallakin pitää, että vauva treenaa lihaksiaan, täytyy vaan vahdata ja odottaa syötön jälkeen hyvän aikaa. Heti kun laitoin mahalleen, nousi puklut kaverille suuhun...

Ahomelskaaja, ovatko siis neuvolasta sanoneet ettei vielä tarvitsisi tippoja? Minkä ikäisenä pitää viimeistään aloittaa? Meillä on ollut ne rela-tipat käytössä, niitä esikoisellakin käytin mutta en muista tuliko niistä niin paljon ilmavaivaa kuin tällä. Lillukka, onko niissä sun käyttämissä tipoissa maitohappo mukana?
 
Siis neuvolassa sanoo että pitää antaa jo mut mä en ala vielä kiusaa pientä.. Kun muutenki alkanu masu vaivaa, ilmeisesti ku tulee maitoa nii reippaasti ja vauva hotkii usein.. Mut niitä rela tippoja meinasin iteki antaa sitten myöhemmin..
 
Ei ole maitohappoja nuissa. Nuita bioteekin d-tippoja oli monessa paikassa suositeltu, ettei aiheuttais vatsanpuruja, ostin sillä.

Aivasteluhan voi olla yksi refluksin oire. Tämä on aivastellut ihan yksittäisiä kertoja pystympänä ollessa, makuulleen aivastelee aika paljon. Samoin hikkailee, en tosin tiedä voiko sekin liittyä refluksiin. Toinen mummuni sanoi, että lapsi hikkaa jos hällä on kylmä. En sitten tiedä. Tällä alkaa se hikkailu varsinkin puklailun jälkeen.

Täällä on ohjattu nukuttamaan selälleen, pienempi kätkytkuolemariski vissiin. Itse olen kyllä tuumannut, että juuri tuon puklailun takia kyljellään, että valuu ne puklut pois, selälleen niihin vois tukehtua. Masulleen nukutan silloin kun olen olen itse lähellä. Pelottaa, että vetää kangasta kasvojen eteen eikä saa henkeä tai muuten laskee kasvot maahan. Ja kaikki ylimääräiset löysät nyin pois, jos vauva mahalleen nukkuu, riskien minimoimiseksi. Välistä tuntuu, että tässä on aivan vainoharhainen.
 
Lillukka, mä NIIN tiedän ton vainoharhaisuus-tunteen. Se on hiipinyt mun kaveriksi tässä viikon sisällä. Toki sitä aiemminkin välillä huolestui hassuista jutuista, mutta nyt olen todella vainoharhainen. Ja siis runsas aivastelu sekä hikkaaminen ovat refluksin oireita. Toki myös ihan normaalia, mutta aika runsasta meidän pojalla verrattuna esikoiseen. Hikka alkaa usein syönnin jälkeen ja silloin kun suuhun nousee puklua. Meilläkin tosiaan ohjeistettiin selällään, mutta Lastenklinikalla ohjeistivat kyljellään juuri tuon puklaamisen takia. Meidän poikahan oli selällään sillä hetkellä kun meinasi tukehtua.
 
Viime yönä sain vihdoin nukkua! Mies hoiti poikaa ja minä nukuin noin klo 22-7. :sleep011 Toki heräsin kaksi kertaa nopeasti, mutta nukahdin sitten heti uudestaan. Aamulla oli aika Pamela Anderson fiilis, joten piti nousta pumppaamaan. Nyt tuntuu, että olisi voinut nukkua enemmänkin, mutta aivan ihanan levännyt olo! Tätä voisi tehdä vaikka kerran viikossa!
 
Takaisin
Top