Vauva-arki

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja herne
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mikähän tuolla meidän mukulalla on, kun nukkumaanmeno ei onnistu ilman, että kaikki käden ulottuvilla oleva kauhotaan kitaan? Ja sitten raivarit, kun peitto/rätti/pinniksen reunasuoja/unilelu menee naamalle ja silmien yli...:confused:

Onko kellään ollut vastaavaa, ja oletteko keksineet, mistä olisi kyse tai vielä parempaa, miten homman saisi rauhoittumaan? :anyone Haittaa jo nukahtamistakin, ja tekee prosessin vähän hankalaksi kun itse joudun roikkumaan peiton toisessa päässä, kunnes poika luovuttaa.

Voisiko olla ihan vaan imemisen tarvetta (tutti ei kelpaa, edes tissimaidolla maustettuna), vai ehkä ihan oikeaa nälkää? Toisaalta poika saattaa olla juuri syönyt. mutta toisaalta taas syöntivälit ovat olleet vähän normaalia tiheämmät viimeisen viikon ajan... Hampaitakaan ei vielä näy. Kaikki mahdollinen menee kyllä suuhun myös hereillä ollessa.

Väliaikaisratkaisuna, olen nyt vaihtanut peiton unipussiin; poika saa keploteltua senkin niin, että voi imeskellä pussin pääntietä, mutta ainakaan se ei mene solmuun tai naaman yli ja aiheuta niitä raivareita (tai jotain pahempaa), vaan poika luovuttaa aikansa imeskeltyään.
 
Meillä nukahdetaan vain ja ainoastaan unilelun, peiton tai harson ollessa naaman päällä. Sama päikkäreillä, vaunuihin pitää antaa joku peitto jonka toi saa vedettyä naamansa päälle :) Kai sille alkaa riittää mun pärstän kattominen :grin
 
Tuli mieleen, että oletteko säilyttäneet lapsenne vaatteita? Kuinka paljon ja oletteko tahallaan säästäneet unisex-malleja mahdollisen pikkusisaren varalta?

Itse pohdin, että säästääkkö jotakin, vaikka seuraavan lapsen aika todennäköisesti vasta yli viiden vuoden päästä..
 
Säilytetään kaikki... kyllä se toinen tulee parin vuoden sisällä, ja jos sattuisi olemaan tyttö niin hän saa sitten olla poikamainen tyttö ja käyttää veljensä vaatteita :wink
 
Me ei varmastikaan säästetä kaikkea mutta kivoimmat ja merkityksellisimmät vaatteet varmasti säästetään. Ja varmaan jonkin verran sellaisia jotka käy sitten kummallekin sukupuolelle. Noita vaatteita tuntuu olevan niin paljon että hirvittää ajatus paljonko niitä sitten mahtaa olla jos joskus tulee toinen lapsi ja sekin saa ihan satavarmasti niitä vaatteita lahjaksi (varsinkin jos on tyttö!) vaikka ihmisille kuinka sanoisi että vaatteita ei tarvita, kiitos.
 
Minä olen toistaiseksi laittanut kaikki jemmaan. Jos joskus tulee sitten sisarus joka onkin poika, on varmaan laitettava kiertoon kun meillä on suurin osa tietysti vaaleanpunaista...
 
Me sovittiin, että kerätään jokunen kaikkein eniten käytetty ja rakkain vaate äitiyspakkaukseen. Toisin sanoen minä saan jemmata vain sen paketillisen vaatteita, jos niitä alkaisi tulla siitä yli niin joudun poistamaan jotain. Huh! :eek:
 
Kaikki muut paitsi kummien/mummin ostamat vaatteet menee kiertoon, syystä jota olen toitottanut ihan tarpeeksi.. ;) Niitä olis jo yks laatikollinen eteenpäin kaupattavaksi, hui!
 
Mä säästin esikoiselta paljon, osan ja varsinkin ne joita en osannutkaan käyttää laitoin heti kiertoon. Mutta nyt parissa vuodessa oma maku onkin muuttunut ja vuodenaikakin on eri joten käytän jokatapauksessa ihan eri vaatteita kun esikoisella. Molemmat ovat tyttöjä mutta ihan eri mallisia ja kokoisia!!! Melkein kaikki vanhat vaatteet tässä koossa on laitettu jakoon tai myyty kirpulla. Oon käynyt noita vaatekasseja koko kerrallaan ja aina niistä lähtee kiertoon. Mut meillä on kyllä paljon vaatetta.

Silti säästän tän vauvan vaatteita kolmannelle, tottakai!;)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Me saatiin melkein kaikki pikkuisimmat vaatteet käytettynä, joten palautettiin ne antajalle, joka laittoi ne kiertoon toiselle tuttavalle. Muutamat itse tehdyt hankinnat eivät olleet niin ihmeellisiä, että niitä olisi kannattanut alkaa säästämään, joten laitoin ne samaan pakettiin.

Nykyisiä 68-kokoisia ollaankin sitten saatu ja ostettu enemmän ihan uutena, joten niistä saattaa joitain eniten tunnearvoa sisältäviä kappaleita jäädä säilöön :)
 
En muista, että oonko vastannu jo, mutta varmuuden vuoksi kirjoitan kuitenkin. Eli kaikki vaatteet joko ostettu tai saatu uutena. Muutamia kirppikseltä. Säästän kaikki vaatteet seuraavaa muksua varten ja muistoksikin :)
 
Itse pohdin lähinnä, että seuraavaan lapseen näillä näkymin olisi ainakin viisi vuotta (jos luoja suo) ja luulen, että maku voi olla muuttunut siihen mennessä. Toisaalta, haluaisin jättää jotain muistoja ja toisaalta voi olla, että olen aivan haltioissani näistä nykyisistä vaatteista sitten joskus, kun ovat säilyneet suurinosa lähes uudenveroisina.. Ja vähän bisnessnaistakin taitaa löytyä: Joku fiksu oli jemmaillut pari vuotta vanhoja Popin keltaraitapaitoja ja myy niitä nyt A-I-V-A-N järjettömällä hinnalla tuolla kirpulla! Eli jossakin vaatteissa voisi olla rahaakin kiinni ;)

Ajattelin nyt, että säästän jokaisesta koosta ne suurimmat suosikkini (mieluiten unisexiä) eli maksimissaan kaksi asukokonaisuutta per koko. Mutta miten näistä kaikista raaskii luopua?? Byäääh!
 
Rakas päiväkirja, tänään lapseni keksi, että sängyssäkin voi kääntyä. Päiväunista ei tullut mitään, kun ensin kuikuiltiin äitiä laidan yli, ja kun äiti poistui huoneesta, alkoi hetken päästä hirveä huuto. Menin kurkistamaan, ja poika oli pyörinyt päänpuoleiseen päätyyn ja saanut itsensä sinne joltiseenkin jumiin. Ei taas pitäisi nauraa, mutta :laughing021

Totesin, että ehkä yritetään myöhemmin päikkäreitä uudestaan ja otin pojan sitteriin, kun olin itse juuri rupeamassa syömään. Menee minuutti ja pojalta tulee tulee kakka (ei mulla nälkä ollutkaan, ruoka jäi taas odottamaan parempaa hetkeä). Saa nähdä, mitä seuraavaksi keksitään...

(tän olisi voinut laittaa pariin muuhunkin ketjuun, mutta jos nyt tänne vaihteeksi :))
 
^Joo eihän tää tähän ketjuun kuulu, mutta jälkimmäinen kävi meillekin tänään. Se tunne, kun saat oman ruuan lämpimäksi, vauvan ruuan lämpimäksi ja kuuluu pruut...:smiley-angry019
 
Loppu hyvin, kaikki hyvin. Sain vaipan (ja vaatteet, kakka oli mallia selkä) vaihdettua, ja rankan urakkansa jälkeen poika vaikutti nälkäiseltä, joten pääsi tissille ja sammui siihen. Yritän yleensä, että poika ei nukahtaisi ennen kuin laitan hänet sänkyyn, mutta tällä kertaa en valittanut :)
 
Pelästyin viimeyönä ihan kuollakseni.. Herään aina kun muksun hengittäminen poikkeaa normaalista ja yleensä se johtuu siitä, että on kääntänyt päänsä kohti seinää ja en kuule hengittämistä. No nyt sitten olikin yöllä unissaan kääntynyt mahalleen ja naama oli tyynyä vasten. Siinä silmänräpäyksessä otin muksua käsivarsista kiinni ja pyöräytin takaisin selälleen. Jatkoi uniaan, eikä uudestaan enää kääntynyt.. Huhhuh sentään.. En sitten tiedä, että olisiko alkanut itkemään ja heräilemään, jos olisi kauemmin kerennyt siinä olemaan..

Aamuisin aina kun herää ennen omaa herätyskelloani niin alkaa juttelemaan ja kääntyilemään sängyssä. On hauska herätä, kun ensimmäisenä katse osuu pinnojen välistä kurkkivaan kullannuppuun <3
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top