Vauva-arki

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja herne
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Minä luin odotusaikana lastenpsykiatri Jari Sinkkosen yhden kirjan, ja tykkäsin paljon. Sinkkonenhan kirjoittaa aika popularisoiden ja toistaa itseään, mutta toisaalta asiaa hyvin perusteluin. Itselleni on ollut lohduttava se ajatus, että vanhempana ei tarvitse olla täydellinen, vaan "riittävän hyvä", koska esim. puhumaan oppiminen lähtee siitä, ettei lapsi tule täysin ymmärretyksi. Jos taas vanhemmat osaisivat tulkita lastaan täydellisesti, ei lapsella olisi mitään tarvetta opetella puhumaan. Tätä olen toistellut itselleni, kun rotavirusrokotetteen takia tyttö on kakkinut todella usein, ja aina sitten sellaista pientä kitinää... ja tosi usein ollaan yritetty hyssytellä, tarjota tissiä jne. kunnes on tajuttu vaihtaa vaippa. Ja sitten on ollut pakko todeta vauvalle, että tätähän sinä yritit kertoa, mutta äiti ja isi eivät taaskaan ymmärtäneet...:oops:
 
Littlered, mitä vaippamerkkiä olette käyttäneet? Ja pysyykö poika kuivana koko yön? Me ollaan käytetty dodot-merkkiä ja ollaan oltu tyytyväisiä, mutta viime aikoina ei imukyky ole enää riittänyt koko yöksi ja sitten vaihdetaakin yöpaitaa :sad001
 
Mä jouduin lähikaupasta ostaan Pirkka vaippoja, kun muut merkit oli 3 koossa loppu. Oli positiivinen yllätys, kevyt, ihan ok päällä ja suht hyvä imukyky. Noin päivävaippana menee siinä missä muutkin. En oo kyllä ihan hirveen laatutietoinen noissa vaipoissa, kun ei oo tullu kaikkee kokeiltua.. (Mäkin päädyin ilmaisnäytteiden perusteella valitseen, meille tuli Muumi näytteitäkin!)
 
Muokattu viimeksi:
Sophie, meilla on dodot-vaipat olleet ihan alusta saakka. En ole muita merkkeja edes kokeillut. Aamuisin vaippa on ihan pullistunut ja taynna pissaa. Pari kertaa on just yon aikana tullut pisut vyotaroreunasta "yli", mutta muuten ihan hyva imukyky. Ajattelin, etta sitten kun ovat nuo jo ostetut vaipat kaytetty niin seuraavaksi vaihdetaan kokoa. Nyt viela kaytossa koko 2 (3-6kg).
 
Tutin käytöstä: meillä on tullut siitä hauska leikki (lähinnä lapselle). Poikahan ei ole tutista välittänyt (synnytyssairaalassa kelpasi, mutta sen jälkeen pidin viikon-pari ilman kun jouduttiin opettelemaan imetystä pidemmän kaavan mukaan ja sitten ei enää kelvannutkaan), mutta koitan aina aika ajoin tarjota (olishan se joissain tilanteissa ihan näppärä).

Poika nappaa tutin mielellään suuhunsa, imaisee kerran, hymyilee niin että tutti roikkuu suupielten välistä, puskee sen hitaasti kielellään suusta, nauraa iloisesti ja pistää nyrkin tilalle suuhunsa o_O Toistoja voi tehdä vaikka kuinka monta, aina yhtä hauskaa. Ei väkisin...
 
Mullä meinaa välillä järki lähteä kun muksu leikkii ton tuttinsa kanssa. Ensin itkee ja laitan tutin suuhun niin kaikki on ihan reilassa ja tuttia maiskutetaan ihan iloisesti. Hetken päästä tutti lentää kaaressa ulos ja alkaa kiukkuaminen, ja se laantuu vasta sen jälkeen kun olen etsinyt tutin jostain lakanoiden välistä, pojan alta tai tiukasti kiinni puristetusta nyrkistä.. Tätä jatkuu sitten jonkun aikaa. Ensin tyytyväinen ja hillitön raivoaminen alkaa kun tutti onkin jotenkin kummallisesti hävinnyt.. huoh
 
Milloin olette ajatelleet leikkauttaa vauvan hiukset ensimmäistä kertaa? Miehen suku painostaa meitä leikkaamaan pojan tukka jotta hius vahvistuu o_O

Hitto, antakaa mun pikkuisen hiusten olla rauhassa :angry4
 
Hiukset... Meidän tytöllä on edelleen aika pitkät hiukset, ja ne ovat vaan kasvaneet. Yöllä kun se pyörittelee päätänsä, niin aamulla takatukassa on sellaiset rastan alut! No niitä selvittelen sitten joka aamu, ja yritän selittää että 3 kk on liian nuori hankkimaan rastoja, katsotaan uudelleen kun olet yläasteella... Ja vauva huutaa ja pui nyrkkiä. :D Joo tekis mieli leikata, en vaan ole vielä raaskinut.
 
Ei oo kyllä tullu mieleenkään leikata pikkusen hiuksia! :O On kyllä ihan ohut vauvatukka, että varmasti vahvistuisi leikkaamalla, mutta miksi ihmeessä pitäisi? Kasvakoon miten kasvaa, ei se kuitenkaan mikään näyttelykoira ole :D
 
Neidillä saa ainakin kasvaa hiukset ihan rauhassa. Kovin on hentoista nukkaa vielä, niskassa on vähän pitempiä hiuksia ja takaraivossa iso kalju läntti. Voi liikutus.. ♥
 
Olen kuullut, ettei puhumattoman lapsen hiuksia saa leikata tai se ei opi puhumaan. Tai että puhumattomalta leikkaa sielun. Hui miten pelottavia "viisauksia"! Mutta ei ole kyllä mikään tarve leikata vauvan hentoja haivenia. Ymmärrän kyllä, jos tukka haittaa päänahkaa tai menee pahasti takkuun, silloin kyllä leikkaisin hiukset.
 
En leikkaa pojan hiuksia, koska minusta ne ovat hauskat ja osa vauvan persoonaa. Sitten leikataan jos ja kun tukka alkaa kasvaa silmille. En usko, etta pikkuvauvan hiusten leikkaaminen tai leikkaamattomuus vaikuttaa hiuslaatuun aikuisena... Eikohan siihen vaikuta pikemminkin geenit?!
Meidan pojalla on aikas paksu tukka, josta olen toisinaan leikkaillut irti rastaantunutta tai puklutahraantunutta tukkaa ihan pienia patkia... Minusta pikkupojille sopii hassu peikkotukka. Sitten kun poika menee kouluun niin sitten voidaan leikata siistimpi isojen poikien tukka.
 
Miten paljon teidan vauvojen kasvojen piirteet ovat muuttuneet nyt 3-4 kuukaudessa? Ovatko jotkut piirteet korostuneet? Kasvojen malli? Ripset tai kulmakarvat tummuneet? Hiukset muuttuneet? tms.
Ihan mielenkiinnosta kyselen. :smiley-angelic006 Jannittavaa seurata minka nakoinen pikkuisesta oikeasti tuleekaan... :)
 
Meidän vintiöllä ei ollut oikein kulmia taikka ripsiä syntyessään :smiley-ashamed008 Mutta pikkuhiljaa hänelle on ilmestynyt ihan vaaleat kulmat ja pitkät vaaleat ripset. Tuo pitkä pehko jonka kanssa poika syntyi on pikkuhiljaa alkanut irtoamaan ja alla kasvaa ihan vaaleaa hentoa hiusta. Silmät ovat yhä siniset kuten mulla, mutta silmistä on tullut jotenkin pyöreämmät mikä on isältä peritty. Vaikea sanoa miten kasvot ovat muuttuneet, mutta onhan tuo nyt jo ihan pojan näköinen :grin Vaikuttaakohan nuo useat eri ilmeet sitten myös kasvon piirteisiin..? Anyway, on tosi jännä nähdä jääkö poika äitinsä näköiseksi vai alkaako isän piirteitä tulee esiin iän myötä :) On muuten hauska miten poika näyttää ihan isältään jossakin valokuvissa, ja seuraavassa onkin sitten äitinsä näköinen :grin Toisaalta on ihan sama kumpaa tuo muistuttaa enempi, mutta rukoilen salaa (kuten ihan varmasti isäkin) että poika saa isänsä rauhallisen luonteen, eikä äitinsä lyhyttä pinnaa ja temperamenttia. Mutta huonolta näyttää :confused:

Nojoo, mun jutut lähti taas omille raiteilleen o_O
 
No meidän vauva on ainakin tosi pyöreä siihen verrattuna, mitä aluksi. Nyt jo huomaan katsovani haikeana niitä alkuajan kuvia, että miten pieni se olikaan... Hiukset ovat vaalentuneet, ripset tummuneet.
 
On ollut hauska seurata miten neidille on kasvanut vaaleat silmäripset. Kulmakarvat on myös vaaleat. Ihan alussa kulmien välissä oli melko ärjy vaakasuora viiru, mutta se hävisi kun loput turvotukset hävisivät. Posket on pyöristyneet ja leuka on ihana pieni nykerö. Joka päivä sitä vaan ihmettelee, kuten varmasti jokainen meistä, miten suloinen voikaan vauva olla! :)
 
Kavin tanaan laittamassa kynnet ja poika tietty mukana siina vieressa. Kesken kaiken se nosti molemmat jalat yhtaikaa ilmaan ja pieraisi, oikein lujaa ja korkeelta. :grin Koko kynsistudiossa oli vain muutama ihminen, joten se pieru oikein kaikui siella. Siella oli semmonen nuori tytto laittamassa mun kynsia ja silla oli tosi hauskaa kun poika paasteli tuon mega-pierun jalkeen pehmeita pikku-pieruja koko ajan. :) Ilmeisesti poika halusi protestoida, ettei han piittaa tammosista tyttojen jutuista... :)
 
Viela tuosta vauvan ulkonaosta... Pojalla oli jo syntyessaan mustat kulmakarvat, mutta ne nayttivat aluksi harmailta, koska karvoja ei ollut kovin paljon. Nyt kulmakarvat ovat tuuhentuneet ja ihan selkeasti mustat.
Tukka on edelleen musta ja kasvanut aika epasaannollisesti. Takaa enemman, edesta ei juuri lainkaan...
Tukka takana, elama edessa. :grin

Poika oli syntyessaan aika kuihtuneen ja laihan oloinen. Syntyessaan ihan isansa nakoinen, tosi teravat piirteet ja iso nena. Nyt 3 kuukautta vanhana kasvot ovat pyoristyneet ja siina samalla sen nena jotenkin pehmentynyt/pienentynyt !
Tosin kasvot ovat edelleenkin sirot ja paa pieni. Kaksoisleuka tulee esiin vain jos paa taipuu alaspain.
Itse olen ollut vauvana paljon tuhdimpi pallonaama.

Syntyessaan pojalla oli ihan selkeet otsarypyt. Nykyisin ne tulevat esiin vain silloin kun poika nostaa kulmiaan. Muutoin niita ei huomaa.

Meillakin on sama juttu, etta joissain valokuvissa poika nayttaa aidiltaan, joissain isiltaan. Oikea kameleontti siis. :)
 
Meidän poika taas näyttää tosi vahvasti isältään. Ainoastaan tietyt ilmeet muistuttavat omista/meidän suvun vauvakuvista. Olenkin sanonut, että totisena poika näyttää isältään, hymyilevänä (edes vähän) äidiltään ;)

Piirteet ovat synnäriltä muuttuneet hiukan, mutta sen jälkeen kun ns. vastasyntyneen turvotus lähti pois ja esim. silmät alkoivat olla enemmän auki, on poika pysynyt aika samannäköisenä, kasvanut ja pulskistunut vain :) Kulmakarvat ovat myös selkeytyneet ja tuoneet lisää ilmettä, ripset taas ehtivät kasvaa jo masussa, kun poika sen verran viiveellä syntyi.

Meiltä löytyy kanssa otsarypyt (ja kumma jos ei löytyisi, mulla ja miehellä on molemmilla) ja sellainen epätasainen hius, päälaella kasvaa hassu irokeesi ja niskassa rotanhännän alku, mutta takaraivossa on sellainen kalju kohta, jonka yläpuolella taas menee viivasuora hiusraja :D Toivoisin, että poika saisi isänsä vahvan hiuslaadun, mutta saas nähdä.
 
Takaisin
Top