Vauva-arkea

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja granger
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Meidän pieni huutanut lauantai-illasta lähtien aika hienosti kaiken ajan mitä on hereillä.. :/
Eilen klo 15-22 kurkkusuoraa huutoa ja muutamia 10min torkkuja..
Alkaa oleen jo kahen huutopäivän jälkeen voimat aika lopussa - mikä on hullua koska tätä voi olla edessä vielä kuukausia.
Aluksi olin varma vatsavaivoista mutta nyt alkaa mietityttään koliikin mahdollisuus.
Onko teillä kokemusta koliikkivauvoista? Kaikki vinkit jne otetaan vastaan!
 
Meillä poju ollut tänään kiukkuinen ja tissitellyt paljon ja nyt illalla multa loppui maito siitä hän se riemu repesi :( multa pääsi valtava itku kun jouduin korviketta antamaan... ja tuli mulle tosi paha mieli kun oma maito ei riittänyt ;( mutta onneksi oli korviketta ja poika sai vatsansa täyteen.
 
Me käytiin tänään 1kk lääkärintarkistuksessa ja kaikki oli Ok. Saatiin kyllä resepti ilmavaivalääkkeeseen ja nyt katsotaan jos se parantaisi pienen oloa iltaisin. Lääkäri huomautti kylläkin tytön pienestä painosta, mutta vielä ei tullut syöttöohjeita kun kuitenkin syö 7-8 kertaa vuorokaudessa ja painoa kertyy. Paino pitää käydä tarkistamassa ainakin kerran paikallisessa 'neuvolassa' ennen seuraavaa lääkärikäyntiä.

Asiasta kukkaruukkuun, on tää tyttö vaan maailman kaunein pieni prinsessa. <3
 
Mitähän lääkettä sillä reseptillä on? Suomessa ei taida tommosta reseptilääkettä ilmavaivoihin olla?
 
Zeinika, vauvat kasvaa yhtä hyvin korvikkeilla kun rintamaidolla, se ei tee susta yhtään sen kehnompaa vaikka oman maidon rinnalla tai tilalla saa purkistakin. Älä pode töstä mitään omantunnon tuskia, tai ainakin koita olla stressaamatta. Hyvä äiti ruokkii lapsen - sama se millä maidolla.

Imme - noiden vauvojen korvatulehdusten kannalta on hyvä olla aika tarkka siitä et kuka diagnoosin tekee. Normilääkärille se on vaikeaa, erityisesti lasten kanssa, ja vääriä diagnooseja ja turhia ab-kuureja tulee usein, koska moni määrää "varuiksi" kuurin jos korva punoittaa, mutta tämä ei ole vielä tulehduksen merkki ja siten tarpeellinen. Vauvoilla (ja isommillakin) kun helposti tulee punaiseksi jos hieman itkaisee. Kannattaa mielummin viedä ihan lasten korvatautispesialistille tarkistukseen (jos on vakuutus) jos epäilee oireiden perusteella tulehdusta.
 
Kiitos granger nyt on oma olo jo parempi :) en tiedä minkä takia sain asiasta tuollaisen hepulin :o
 
Käytiin tosiaan lastentauteihin erikoistuneella lääkärillä. Hän monta kertaa katsoi pojan korvan, pohti ensin myös johtuiko punoitus itkemisestä, mutta koska punaisuus ei vähentynyt tunnissa, niin oli varma, että kyseessä on tulehdus. Lisäksi lääkäri sanoi korvan olevan todella punainen, joten pakkohan se oli luottaa lääkärin mielipiteeseen. Olen tosin itsekin lukenut monesti turhista ab-kuureista, enkä itsekään haluaisi tuupata poikaa lääkkeillä täyteen.
 
Itkun kuunteleminen on kyllä RANKKAA. Meillä välillä päiviä, kun iltapäivä ja ilta kätistään/huudetaan jokainen valveillaolohetki, kun ei olla tissillä. Ja sitten pulautellaan sitä ylimääräistä. Ja taas ollaan tissiä vailla. Voi elämä. Kauheaa kun tuntuu ettei tajua, mikä auttaisi ja olisi järkevintä. Ikävä sitä tyytyväistä vauvaa.. Sitten sydän repeää siitä kolmesta sekunnista, kun vauva hymyilee tyytyväisenä.
 
Bubs: Meillä kävi imetystukiäiti jolla itsellä 5 lasta, meinasi että jotku vauvat on sellasia virka-aikavauvoja että ovat hyvällä tuulella esim. 8-16 ja siitä eteenpäin on enemmän tai vähemmän kähinöitä iltaa kohti. Että tankkaavat ruokaa ja läheisyyttä yötä varten. Ja meillä tämä on kyllä pitäny nyt muutamana päivänä täysin paikkansa! Just eilinen päiväki meni ku unelma, mutta ku heräsi unilta klo 17 ja isi tuli kotiin niin alko samantien kähiseen ja parkumaan... yön sitte nukkui 5h ja 3h pätkät...
 
Onko muilla yksinäinen olo? Eilen kun mies meni ensimmäistä kertaa sohvalle nukkumaan saadakseen paremmat yöunet, tajusin olevani aika yksin lapsen kanssa. Meillä ei ole lähellä paljoakaan tuttuja, enkä viitsisi vielä lähteä junalla esim Helsinkiin, kun vauvalla ei ole vielä oikein minkäänlaista rytmiä. Löysin kuntamme seurakunnan sivuilta viikottaisen perhekerhon, mutta mietin, voiko esim parikuukautisen vauvan kanssa mennä sellaiseen, vai onko se tarkoitettu ennemmin vanhemmille lapsille? Toki tuohon kahden kuukauden rajapyykkiinkin on vielä reilu kuukausi matkaa, mutta olisipa jotain, mitä odottaa.
 
Imme mä kävin maanantaina vauvan kaa perhekahvilas ja ensviikol mennää srk:n perhekerhoon.. se oli mulle esikon aikaanki tärkee ku näki muita äitejä ja aikuisia.. eli mee vaan :) mulla tyttö vast pariviikkoin mut en jaksa olla kokoajan kotona,varsinki jos mies on töis ja poika eskaris..
 
Mä tunnen itseni ajoittain kyllä tosi yksinäiseksi päivällä ja ootan päivän vaan miestä kotiin. Ei ole lähipiirissä ku yksi äiti, jota onneksi näen usein ja hänelläkin on melkeen saman ikäinen vauva kuin meillä. Mut jos eka on päivän yksin vauvan kanssa, ja miehellä on illalla vielä menoa, niin rankalta tuntuu. En jotenkin "uskalla" lähteä yksin perhekerhoon tai vastaavaan.:/ oon ehkä vähän huono tutustumaan vieraisiin, pelkään että siellä mä sit istuisin yksin vauvan kanssa. Oon silti ajatellut että menen, kunhan vauva on vähän isompi.
 
Joko teillä muilla alkaa olla kastajaiset/nimiäiset ajankohtaisia? Mulla pitäisi alkaa niitä tässä ihan tosissaan järjestelemään, kun vaan jaksais.:D
 
Mulla mies lähtee ensi viikolla töihin. Ekan lapsen kanssa se yksinäisyys oli varmaan pahempi kuin nyt tulee olemaan. Aamu alkaa esikoisen viemisellä eskariin ja puoli yksi pitäisi taas olla hakemassa, musta tuntuu et sen 4 h otan aluksi ihan levon kannalta ehkä pientä vaunulenkkiä ulos tai kaupassa käynti. Iltapäivät menee sitten kahden lapsen kanssa, varmaan puistossa käyntiä tms. Onhan se vähän tylsää kun ei joka päivä oo aikuista juttukaveria :meh:. Vuoden alusta ajattelin jotain vauvamuskaria tai jumppaa. omat harrastukset yritän aloittaa vielä loppuvuodesta.

Ristiäisiä vähän mietitty jo n. Kuukauden päästä pidettäviksi. Tarjoilut varmaan tilataan ja isovanhemmilla pidetään. kasteasu on jo ennestään. Pappia pitäisi käydä vielä kyselemässä. huoh - nimi pitäisi vielä päättää.
 
Meillä on riatiäis asiat kaikki järjestetty :) kun aloittaa asioiden hoitamisen ajoissa niin on sitten vähemmän stressiä :) mä viihdyn hienosti päivät vauvan ja koirien kanssa :) tarvittaessa pääsen kyllä autolla liikkumaan jos mieli tekee :)
 
Meillä alkaa olee ristiäisasiat järjestyksessä.. tai siis oon aloittanu järjestelee,vaikka ne on vast 1.11.. kaveri tekee kakut ja mun äiti tekee jotai muuta syömist,papin kaa on keskustelu lokakuun alus ja kastemekko on valmiina ja siihen uus nauhakin ostettu.. pidetään seurakuntakeskuksella,kun ei meille kotiin mahdu.. tarkotus oli siis pitää pienet juhlat,mutta melkein 30 tulee kun laskee lapset mukaan..
 
Mie oon päivät "yksinäinen" vaikka 1-3 lasta pyörii tässä päivisin. Aikuinen seura tekis terää... toki mies on sitten töitten jälkeen kotona. Hirveesti en täältä pääse liikkumaan mihinkään kun vauva ei tykkää olla rattaissa eikä turvaistuimessa.

Meillä on ristiäiset 17.10 mutta kaikki järjestelyt on tehty jo viimeviikolla. Miun äiti tekee ruuat sinne kun on alan ammattilainen.
 
Meillä on ristiäiset 10.10 ja mikä tuuri meidän vihki pappi kastaa meidän pojan :) asiat järjestyksessä ja hommia delekoitu muillekin ettei itse tarvii kaikkea valmistaa :)
 
Meillä myös kastejuhla aika kivasti suunniteltu. meillä juhlaa vietetään lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna. Aion tehdä tarjoilut itse, mutta itse juhlapäiväksi olen pyytänyt apujoukkoja anopista, äidistä ja tulevasta kummista. :) tai he ovat tarjoutuneet auttamaan ja minä tyytyväisenä otan avun vastaan. Meillä on ihan pienet ristiäiset joten en aio turhaan stressata - perheen keskenhän sitä vain ollaan :)
 
Mekin pidetään juhlat isovanhempien luona, joka helpottaa paljon, kun äiti voi auttaa leipomisessa ja tilaa on enemmän. Pitäis vain soittaa sinne kirkkoherranvirastoon, jos huomenna sitten. Ja nimi päättää, tämmönen pikkujuttu. :D etunimi olis mut toisesta ei vielä tietoakaan.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top