Vauva-arkea

Mä en ole juuri ilman vauvaa ollut missään, tyttö on nyt 7 viikkoa. Ripsihuollossa kävin siten, että olin yhteensä tasan 2h erossa vauvasta, ja senkin ajan oli vauva isän hoidossa lähestulkoon tauotta itkeskellyt. Meillä mä en kyllä voi lähteä mihinkään sen takia, että pulloruokintaa ja pumppausta ei olla vieläkään kokeiltu... Muuten tekisi mieli melkein laittaa mies olemaan vauvan kanssa kahden vähän pidempi pätkä ihan senkin takia, että saisi todellisemman kosketuksen siihen, mitä mun arkeni vauvan kanssa. Välillä ärsyttää, että mies ei taida ihan ymmärtää, mitä päivä vauvan kanssa kotona onkaan. Siis se, että teen edes peruskotitöitä vauvanhoidon lomassa, on välillä vähän haastavaa... Meidän tyttö on kyllä perustyytyväinen eikä itkeskele paljoa, mutta vaatii syliä ja heijaamista tosi paljon. Hän ei siis nukahda juuri muualle kuin syliin, tai sitten liikkuviin vaunuihin, joskus heijattuna sitteriin. Joskus saan sylistä siirrettyä sänkyyn nukkumaan, mutta useimmiten siinä vaiheessa vauva joko herää tai unet jäävät lyhyiksi...

Ai niin, piti kommentoida myös tipitiin tilannetta, että on varmasti tosi raskas tilanne tollainen. Suoraan sanottuna en edes pysty samastumaan, kun oman suvun kanssa niin erilainen lähtökohta, mutta voin vaan kuvitella, kuinka hankalia tilanteita tulee... Tsemppiä!
 
Tsempit täältäkin tipitii, ettei hermo ihan kokonaa menis!

Sillon ku sain ekan ni vauva oli yökylässä jo n. 2kk iässä ja muutenkin enemmän hoidossa ku tää toinen. Jotenkin sitä vaan ei oo enää tarvetta päästä ilman vauvaa ku ei oo enää reilu kahteen vuoteen ollu omaa elämää juurikaa :D Ekan kohdal viel oli kaikki ennen vauvaa olleet harrastukset ja menot ja muutenki eri tavalla kaipas omaa aikaa ku oli niin uutta, et joku on kiinni sussa 24/7..
 
Mulla on menny ihan ohi toi tipitiin kirjoitus! Ei kuulosta mukavalta todellakaan. Tsemppiä kovasti!
 
tipitii: Ei hyvältä kuulosta nuo teidän appivanhempien hommat. :( Tsempit jälleen.

heinukka: Kirjoittelit aika lailla ajatuksistani. Esikoinen oli enemmän hoidossa kuin tämä toinen on ollut. Toki minulla esikoisen aikaan omaa aikaa oli muutama tunti / vko harrastusten puitteissa, mutta nyt ei vielä ole ollut sitäkään ja poika on nyt 9 viikkoinen. Ei minullakaan ole ollut hinkua mihinkään lähteä. Sitten kun johonkin pitää päästä, niin eiköhän hoitajatkin löydy..
 
Niin se taitaa mennä et tokan kanssa on jo niin tottunut oman ajan puutteeseen ettei sitä osaa kaivatakkaan. Esikoinen oli 7vk. kun ekaa kertaa yökylässä. Tosin olin sillon yh. et olin tosiaan vauvassa kiinni. Nyt oon käynyt 1-2 krt viikossa yksin saunassa enkä muuta omaa aikaa oo kaivannut. Pitäis kyl käydä enemmän ihmisten ilmoilla..
 
Mä en oo ollu poitsusta erossa vielä ollenkaan, teen yleensä juttuja näihin aikoihin kun hän nukkuu (saunaa, leffaa, miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa yms). Muuta en ole kaivannutkaan. Kaupassa ollaan käyty ja kaikki mitä tehdään niin yhdessä, tollaset kotoa poistumiset siis :) tää on just sitä mitä halusin. Ja haluan tehdä asioita perheenä.

Oon aina ollu sellanen menijä ja en hetkeekään istunu paikalla vaan aina piti jossain yötä päivää heilua. Mutta nyt on kiva tehdä uusia ja erilaisia asioita lapsen kaa. Kaikista asioista aukeaa uusi puoli.. Minne meneekään osaa taas nähdä asioita lapsen silmin.

Kaikki tekee niinkuin parhaaksi näkee. Itse koen että haluan jakaa vauvan kanssa mahdollisimman paljon. Ja että hän on vielä kovin pieni olemaan muiden kun vanhempien kanssa. Nämä toki vain minun ajatuksia ja en todellakaan katso pahalla teitä muita jotka olette jossain olleet yksin :)

Lyhennettynä koko selostus: oon hillunu liikaa ympäri maapalloa yksin ja haluan nyt keskittyä perheeseeni kun sellaisen olen saanut :)
 
Hempuliina - yhtyisin tuohon sun viimeiseen kommenttiin. Lapsen saanti jai vanhemmalle ialle ja omat juoksut on juostu eika tarvitse enaa hillua missaan. Sita tuli tehtya ja paljon. Baarit on nahty kyllastymiseen asti. Toki sitten myohemmin haluan jumppaan jne. Alkuun aion menna aiti-lapsipilatekseen.

Tanaan kaytiin synnytysvalmenuskurssilaisten kanssa kahvilla ja kylla se virkisti mielta. Poika kayttaytyi kuin unelma. :love7
 
Jokainen toteuttaa vanhemmuuttaan eri tavalla. :) En itsekaan joka viikonloppu halaja baareihin tai bileisiin, mutta olisi kiva, jos olisi enemman ihmisia jakamassa arkea. Se helpottaisi arkea monella tavalla. Joskus olisi kiva menna ostoksille rauhassa ilman, etta pitaa toisella silmalla kokoajan vilkuilla vaunuja ja kelloa, tai salille ilman vilkuilematta kelloon tai lukea kirja kannesta kanteen ilman keskeytyksia (siis ajatella, etta olen joskus siihenkin pystynyt!! :)) tai ulos kahdestaan pariskuntana. Kaipaan valilla tuulettumista ystavien seurassa ja puhumista jostain muusta kuin vauva-arjesta - vaikka siita taysin rinnoin (kirjaimellisesti, hehe) nautinkin. :) Olen aivan rakastunut vauvaani, han on elamani ilopilkku ja aurinko. En osaa enaa kuvitella elamaani minkaan muunlaisena. Mutta silti kaipaan valilla hengahdystaukoja. :)
 
Hiphurraa! Nyt saatiin vihdoin netti pelaamaan. Joulun hyvä henki alkaa näköjään toimia :) Tässä ollaankin oltu ilman sitä vauvelin syntymästä asti eli jo yli 2kk. Olen joutunut sen takia lähtemään nettikahvilaan ihan varta vasten. On siinäkin tietty puolensa kun tulee lähdettyä kotoa jonnekin ihmisten ilmoille ja tosiaan olen lukenut todella monia kirjoja tänä aikana.
Vauva kulkee mukanani kaikkialle ja tosiaan vain pari kertaa olen ollut erossa hänestä. Nimijuhlien aikaan juhlaa järkkäillessä, parissa projektimiitingissä joka jatkuu ilman minua mutta kävin tapaamassa työkavereitani aamusta kun vauva vielä nukkui hyvin isukin kainalossa ja sitten tosiaan se Deuksen keikka jonne menin parhaan kaverini kanssa.
Toinen espanjalainen hyvä ystäväni piti huolta vauvasta silloin ja hän sanoi eilenkin miten kiva oli ollut saada vauva heille. Olivat soittaneet vauvalle kitaraa ja laulelleet yhdessä. Pikkuinen kuulemma nukahti aina umpalumpa lauleluun :) Nytkin oltiin eilen jouluillallisella joka meillä on tapana kaveripiirissä järkätä ennen joulua ja kaverini auttoi minua nukuttamaan pikkuisen toiseen huoneeseen umpalumpa laululla :) Annan kaikkien kavereideni puhua omaa kieltään vauvalle. Saa nähdä oppiiko pikkumies vielä espanjaa jos he vahtivat muulloinkin häntä.
tipitii: meillä parantui miehen ja hänen isänsä välit vauvan syntymän myötä mutta mieheni isä oli kyllä tosi anteeksipyytävä ja sovitteleva. Mieheni ei ollut halunnut nähdä isäänsä 7 vuoteen ja vasta nyt suostui! Mutta tapaaminen oli oikein mukava ja mitään kaunoja ei enää ollut kun vauva yhdisti molempia. Isä toi miehelleni matkalaukullisen belgialaisia oluita ja vanhan valokuva-albumin ja tietty paljon lahjoja. Pikkuinen on hänen ensimmäinen lapsenlapsi ja ukki oli liikuttunut. Tämä välirikko tuli siitä kun isä erosi mieheni äidistä. Vauva näyttää ihan mieheltäni, mieheni isältä ja isänisältä myös. Ukki toi meille valokuvia joista näkyi miten suvun miehet oli olleet ihan samannäköisiä pienenä. Ulkonäkö kulkee näköjään suvussa. Uskomatonta miten kaikki miehet voi todellakin olla niin samannäköisiä. Ja mieheni ukki oli saanut jopa 7 lasta ja mieheni isä oli heistä kuopus! Isoukin nimi annettiin myös pienelle toisena nimenä. Oltiin jo päätetty tämä ennen isän tapaamista mutta sitä en tiennyt että tämä isänisä oli syntynyt 2.10 joten oli myöskin vaaka horoskoopissa.
Ja tajusin eilen jutellessa ystävieni kanssa että silloin kun pikkuiseni täyttää 18v mieheni täyttää 50v! Ja heillä on synttärit aina aika lähekkäin kun mieheni on syntynyt 10.10 ja pikkuinen 14.10.
 
Mmmustikka, mukava lukea kuulumisiasi! Kiva, että saitte netin toimintaan!

Me kävimme eilen neurologilla ja lastenlääkärillä. Neurologin mukaan poika on jäntevä, vakava, ikäisekseen paljon jokelteleva, helposti tulistuva, tempperamenttinen ja hieman tuskaisen oloinen normaali vauva. Nukkumisasento johtuu vaikeasta refluksiasta. Neurologi suositteli allergiatestailuja ja laittoi lastenpolille viestiä.

Kävimme vielä Mehiläisessä kun plin varma että pojalla on korvatulehdus. Lääkäri määräsi nyt kokeiluun Nexiumin ja sanoi pojan selkeästi olevan kivulias. Ei ollut siis korvatulehdusta. Nexium selkeästi auttaa ainakin toistaiseksi. Toivottavasti saamme kivuttoman joulun :)
 
Oh hoh, kylläpä aika rientää ja kohta on jo aatto.

Triina, toivotaan todellakin, että joulu menee rauhasasti ja poikakin pääsee nauttimaan ekasta joulusta ilman turhaa kipua :)

Vähän omaa... kävin tänään kaupoilla kattelemassa lahjoja. Miehelle ostin heräteostoksena ufon, semmonen kauko-ohjattava lentävä härvele. Ihana heräteostos, nyt jo vähän kaduttaa.. :P ja karpolle ostin vähän leluja, joista yhden annoin jo käyttöön. Ja niin.. kädet alkaa löytymään ja lelu samantein suuhun :D huh, nopeasti nää kasvaa ja kehittyy. Samoin karpo sai ekat addun kolmiraidat, lisää katu-uskottavuutta :D

Tavallaan huojentavaa, et joulu on kohta ohi. Vaikken oo mikään juhlaihminen, enkä siis hirveästi mitään joulua laita niin stressaan jostain syystä. Uuvuttavaa käydä tuolla ihmisryysiksessä.
 
vieläkö teillä joiden vauvat suosi toistapuolta niin tekee sitä? meillä poika suosii vasenta, pää jää kyllä myös oikealle puolelle kunhan sen vain laitetaan makaamaan sille, tosin nukkuessaan kääntää päänsä taas toiselle puollelle..sanoin 2kk neuvolassa asiasta mutta terkka vaan meinas että " ne tahtoo suosia tuossa iässä jompaa kumpaa puolta" eli enpä saanut ton kummempaa huomiota asialle. pojan päästäkin jo huomaa että se nukkuu vain toisella puolella :D Nyt on alkanut ittee jo vaivata että onkohan siinä pojan niskassa jotain vikaa tms? :O ja sitte myös tuo syöminen, poikahan oli sillo neuvolassa vain 4700g painava, kyselin sen syömisestä terkalta niin se sanoi että pojan pitäis syödä jatkuvasti vain enemmän ja enemmän niin eipä meillä ainakaa syödä.. syöminen on vähentynyt tosi paljon siittä mitä se oli vaikkapa kuukausi sitten, poika ei syö enään yöllä tai riippuu siittä miten on mennyt nukkumaan,mutta jos herää syömään niin sitten vain kerran ja 120milliä. Herättyään yöunilta ei syö vaan syö vasta pikku päikkäreiden jälkeen..määrät on 60-90 milliä.. ton 90 milliä se syö n.3-4 kertaa päivän aikana ja saattaa jäädäkkin 30milliä joka kerta. eli eihän tuosta tuu sitä 800milliä millään minkä sen pitäis jo syödä!? :o Poika ei kuitenkaan huuda nälkäänsä ja on muutenkin todella tyytyväinen, tosin se maha ei pelaa vieläkään kunnolla. Nyt antanut viikon verran aamuisin luumusoseesta tehtyä vettä jonku verran maidon seassa.. Jospa tuo maha alkais toimimaan ku saa alkaa antaa kunnollista ruokaa pojalle eikä vaan läärätä ton pirun maidon kanssa!! :mad:
 
tipitii: meillä 2kk paino oli samaa luokkaa kun teidän pojalla. Oli lääkärin mukaan ihan ok painoinen. Tosiaan pikkuinen syntyi 48 centtisenä ja nyt menee 60cm vaatteet. Syötän vain rintamaitoa ja tyytyväinen poika on ja kasvaa ihan selkeästi koko ajan myös että en ole nyt asiasta huolissani. Vatsakin toimii. Jossain vaiheessa oli vihreää kakkaa mutta nyt taas normaalin kellertävän väristä. Syö kyllä mielestäni aika usein ja minusta enemmän koko ajan. Syötän sen mukaan miten vauva haluaa. Yleensä yöksi syötän pikkuisen ihan täyteen niin että se nukkuu makeasti pitkät unet. Lääkäri antoi aluksi ainakin sen ohjeen että syötettävä aina 20min per rinta eli yhteensä 40min. Usein syötän pidempään ja annan pikkuisen nukahtaakin rinnalle.
 
mmmustikka: meillä on syntynyt näköjään melko samankokoiset rääpäleet =) meille terkka sanoi että pojan paino on ihan ok, MUTTA (aina tää mutta!!) nyt 3kk neuvolassa katotaan tarkemmin jos ei ole noussut tarpeeksi et mitä tehdään.. ku painoa on tullu joka kuukausi vain 700grammaa. Minä en rintaa pojalle anna että korvikkeella meillä eletään :) siksi kait se maha meillä ei pelaakkaan kunnolla :/
 
niin ja semmoista vielä että joko teidän vauvojen päät seuraa makuulta istumaan käsistä vedettäessä? meillä ei vielä yritetä edes vaikka pää on pystyssä pitkiä aikoja ku ollaan mahalleen..
 
Tipitii, syömisen suhteen ihan sama meno täällä! Paino kuitenkin nousee. Lastenlääkäri sanoi asian olevan ihan ok jos paino ei laske. Meillä poika syö yli 150ml kerralla vain yöllä jos herää syömään ollenkaan. Mutta muuten saan kerralla menemään 60-90ml. Ha sama homma täälläkin aamulla! Herättyään ei söisi, mutta lyhyiden torkkujen jälkeen maistuu taas vähäb paremmin.

Meillä nukahti poika nyt ekaa kertaa vatsalleen. Oli kova itkukohtaus ja huvikseni kokeilin tähän viereen mahalleen ja siihen jämähti. Tais vääntää masusta pahemman kerran!

Noniin, jospa itekkin pistäis silmät kiinni :) Hyvää yötä!
 
Tipitii - toivotaan etta poika jatkaa kasvamistaan hyvin. Olettko kokeilleet eri korvikkeita? Onkohan niiden mauissa (menikohan oikein ) eroja? Tarjosin pojalle korviketta, kun tavallisesti imetan. Poika maisteli korviketta, soi pikkaisen ja lopetti. Ei selkesti tykannyt korvikkeesta. Sitten parin tunnin paasta han oksensi korvikkeen.

Meilla on ollut viimeiset kaksi paivaa ihan huippukivaa ja poika on ollut kuin aurinko. Olen oikein uudelleen rakastunut poikaan ja mieheenikiin tanaan, kun oltiin ulkona ja syomassa kolmisteen. :HeartbigredViela kun jotenkin saisi jarjestettya aikuisten omaa aikaa mutta poika on niin minussa kiinni.

Nyt alan ymmartaa kun ihmiset sanovat etta ne ekat 6 viikkoa ovat vaikeimmat. Todellakin se on ollut kovaa ja uuvuttavaa tyota varsinkin kun olen hoitanut pojan yksin 24/7. Viime aikoina ulkoiluistakin oli tullut ikavia kun poika ei ole viihtynyt vaunuissa. Nyt tuntuu etta asiat muuttuvat. Toivotaan etta tama jatkuu. Olen toiveikas etta kevatpuoli tuo mukanaan mukavia kokemuksia vauvan kanssa uusissa harrastuksissa.:)
 
Tipitii: joo taisi olla meillä sama laskettu aikakin :) meillä on ollut lastenlääkäriltä koko ajan vaaka lainassa ja normaalia on kuulemma jos painoa tulee 30g päivässä ja sillä lailla meillä just on mennyt, joskus kun oikein hyvin niin 50g päivässä. Yleensä ei yhtään enempää, tosin syytän sitäkin että olen aika pienitissinen mutta kun poika on kylläinen ja kasvaa niin hyvin pitäisi asiat olla. Ja en ole suostunut antamaan korviketta kun rintamaidon kanssa on suuri vapaus liikkua pojan kanssa. Voi imettää vaikka missä liikkuessa ja maitoa tuntuu tulevan koko ajan riittävästi ihme kyllä.
etanainen: täällä myös olen niin ihastunut pikkuiseeni joka hymyilee tosi kauniisti ja usein. Yleensä suuri ilonaihe on se että äiti tajuaa pikkumiehen vinkit siitä että vaippa tulisi vaihtaa ja riemu on suurin kun se sitten vaihdetaan. Pikkuinen hekottelee aina hoitopöydällä. Vaihdan kyllä aina heti kun pienen ilmehdintä on sen mukaista enkä vaippoja säästele. On alkanut tuntua siltä että lisää lapsia kiitos kun tämä pallero on niin suloinen. Äitini kertoi tänään että ollessani itse pieni aloin ryömiä jo 4kk ikäisenä. Se tuntuu tulevan aika pian jos samoin on pikkumiehen kanssa.
 
Etanainen: ollaan kokeiltu korvikkeita useampikin mutta tämä nykyinen on ainoa mikä passaa pojan mahalle, edeltäjistä huusi kovasti kun mahaan sattui :/
Triina: no mutta hyvä että löytyy näitä "kohtalotovereita" :D masullaan olo auttaa muuten oikeasti niihin vauvan mahavaivoihin, ilma kulkee ku mahallee laittaa :D
Mmmustikka: oli meillä sama LA! :) imettäisin minäkin jos olis vaan maitoa tullut kunnolla ja poika olis suostunut tissille, tottu pulloon jo laitoksella kun maito ei noussut rintoihin sektion takia :/
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top