Vauva-arkea

Miten teidän vauvoilla nuo kynnet kasvaa? Must tuntuu et kokoajan saa olla leikkaamassa ja taas sai raapastuu itteensä poskeen... ja pe leikkasin just kynnet. Varpaankynnet ei kasva onneksi samaa tahtia kuin sormien... Äidilläkin kasvaa kynnet ihan törkeetä vauhtia, ja sit ku ne on niin samperin kovat et leikkaaminen käy ihan työstä.
 
Mä kans oon huomannu että vauvan kynsiä sais olla leikkaamassa ihan koko ajan!
 
Etanainen: eipä tule edes ajatelleeksi tuollaisia kuoppa-asioita... Onneksi ne yleensä neuvolassa tarkkailee hyvin vauvan kehitystä :)

Triina: vaikka olet kovia kokenut, niin nyt pystyt auttamaan muita samassa tilanteessa olevia. Se on hirmu tärkeää, kun tietää että joku muukin on käynyt läpi samat jutut ja selvinnyt. Luottoa omiin äidinvaistoihin! Minullekin neuvolassa sanottiin, että pitäisi laittaa kortisonivoidetta lapselle (kuiviin kasvoihin), että se on jotain allergiaa ja siksi lapsi hieroo kasvojaan. No minäpä en halunnut ja uskoin vahvasti, että hän hieroo tumpuilla kasvojaan vaan "tavan" vuoksi uneliaana ja nukahtamisvaiheessa. Laitoin vain vähän paksumpaa perusvoidetta ja muksu woombieen :D (kiitti Triina vinkistä:P). Muutama päivä ja kuivuus oli poissa.

Tästä pääsemmekin hyvin tuohon kynsiasiaan. Meillä leikataan 1-1,5 vkon välein mutta eihän se mitenkään auta. Meillä poikanen huitoo ja juurikin väsyneenä hieroo/raapii päätään ja koska hän ei vielä hallitse käsiään, niin haavoja tulee :( Ei niitä kynsiä valitettavasti saa niin lyhyiksi ja sileiksi, etteikö lapsi saisi vahinkoa aikaiseksi. Tumppuja välillä ja tosiaan öisin kapalo.
 
VilliVadelma, toimiiko woombie siis teilläkin? Jee! Mä olen nyt yrittänyt opettaa poikaa nukkumaan myös ilman kapaloa. Otan woombien yleensä syötön jälkeen pois. Joskys nukkuminen onnistuu ilman ja toisinaan (kuten tänään aamulla) ei. Pääsääntöisesti meidän yöt sisältävät nykyään kuitenkin yhden 6-8 tunnin yhtäjaksoisen unipätkän. Oikeastaan meidän yöt menevät joko ihan täydellisesti, tai aivan päin prinkkalaa. Kultaista keskitietä ei ole.

Miten te vietätte joulua? Me ollaan lähdössä jälleen Etelä-Savoon mun suvun luokse. Joululahjojen hankkiminen on vähän vaiheessa. Meillä on neljä kummityttöä. Kolmelle vanhimmalle ostin vaatteita, mutta nuorimmalle puolivuotiaalle en keksi mitään. Ideoita? :)

Isovanhemmille teetin kuvat pojusta. Laitan kehyksiin valokuvan ja pojan jalan kuvan (painan sormiväreillä) rinnakkain. Olipas epäselvä selitys :D
 
Niin ja VilliVadelma, meilläkin jätkä haroo naamaansa varsinkin väsyneenä. Perusvoiteella ja vauvaöljyllä olen kuivaa ihoa hoitanut. Joskus laitan ihan vähän kortisonia jos iho pahasti oireilee. Mutta sitä ei ole tarvinnut tehdä pitkään aikaan.
 
Kyllä! Woombie toimii :D meilläkin nukutaan eka pätkä yöllä 5-7h ja toinenkin 3-4h. Pakkohan sen kapalon käyttö on lopettaa viimeistään sitten kun muksu oppii kääntymään mutta uskon että silloin on kädetkin rahoittuneet kun jätkänpätkä tajuaa, mitä niillä oikeasti tehdään :P

Nyt kuitenkin vielä jonkin aikaa yöt kapalossa. Päivisin en pidä.

Joulu menee sukuloidessa vuoropäivinä. Onneksi ei ole mahdottoman pitkät ajomatkat. Minäkin ajattelin ensin teettää vauvasta jonkun kuvallisen jutun mutta en taida enää ehtiä tilata niitä ennen joulua. No voihan ne antaa vaikka uuden vuoden lahjaksi! :) Muutenkaan ei hirveästi lahjota aikuiset toisiamme. Poikanen varmaan saa paljon...
 
Luota vaan Triina omiin taitoihisi äitinä. Minä ajattelen, että imetys ja äidinmaito on tosi tärkeä asia, mutta ei aina ja jokatapauksessa ole mahdollinen ja paras vaihtoehto. Jos selkeästi kerran muutosta on tullut imetyksen lopettamisen jälkeen, niin selvä merkkihän se on.

Me vietetään joulua molempien vanhempien luona, mutta onneksi molemmat paikat on 10km säteellä meistä. Mutta stressaa kyllä, kun nää vuorovuodet hakee vielä rytmiään, ja tänä vuonna molempien perheet odottaisi meitä aattoillaksi luokseen. Ja siis ei olla anoppilaan ihan selkeästi vielä sovittu aikataulusta...
 
Muokattu viimeksi:
Triina mä meinasin tommosen jalan kuva jutun kans painaa lahjaks pojan kummitädille, joka kovasti tykkää kaikesta itetehdystä ja askartelee itekin paljon :)
 
Olen onnellinen teidän puolesta, jotka asutte lähellä perhettänne ja/tai näette molempien sukua juhlapyhinä. Ulkomailla asuvana juhlapyhät ovat onnellisia juhlia, mutta toisaalta kompromisseja, koska molempien perheitä ei yleensä voi saman loman aikana nähdä. Meillä onkin siis vuosien varrella ollut kiertosysteemi: Suomi, Italia, Hollanti, Suomi, Italia, Hollanti, ...

Nyt kun on vauva, olemme matkustamassa Italian kotiimme jouluksi ja joulusta tulee sekoitus suomalaista ja italialaista joulua. 24. Päivä syömme suomalaisen jouluaterian ja 25. päivä italialaisen joululounaan. Tuskin maltan odottaa. :) Raijasin Suomesta parhaat jouluherkut jo hyvissä ajoin sinne. Mites muut ulkosuomalaiset? :)

Edit: nyt vasta huomasin tuon joulu-ketjun - tämän olisi sopinut sinnekin... Sori. :)
 
Äää... kauhea poraaminen, alkanut puolikasilta :( Luulin jo, että ois toi paukkuminen loppunut. Noh tää viikko sit vielä (6 viikkoa täällä kärvistelty). Ärsyttää, kun Karpo koittaa nukkua ja säikähtää sit tohon poraan... ne on siis tänä aamuna tossa seinän takana.

Jee, mut kohta päästään neuvolaan evakkoon ja sit jouluostoksille :D
 
Tässä viikossa on ollut jotain taianomaista: hyvin nukuttuja öitä, pitkiä päikkäreitä, hymyjä ja jutustelua, shoppailua ja kahvitteluja ystävien kanssa. Mieskin selvisi huutavan lapsen kanssa tulikasteesta ja onnistuneesti antoi pakastettua maitoa. Myös lapsenvahtia on kokeiltu ja hyvin meni sekin. Olo on nyt sellainen, että turvallisin mielin voi olla. Ja että nyt voin vauvan kanssa mennä minne vain - tai mennä yksinkin eikä se ole maailmanloppu.

Tein aivan mittaamattoman käytännöllisen ostoksen, kun hankin Tripp Trappin vauvasetin. Tiitiäinen tykkää siitä katsella touhujani, jopa ottaa tirsoja siinä, ja sain sen takia kokattua ensimmäisen lounaan ollessani yksin kotona - wuuuhuuu!
 
libra: minäkin kokeilin lastenvahtia eka kerran 9.12 kun menin suosikkibändini keikalle. Beibi oli kaverini hyvässä hoidossa 2 tuntia josta isä haki pikkuisen päästyään töistä ja kun tulin kotia olin ollut poissa ehkä 4 tuntia ja hyvin meni. Sain nimijuhlien ajaksi ja vielä 2 viikoksi kokonaan lainaan maitopumpun ja olin sillä pumpannut murkinaa varastoon.
Tekee kyllä hyvää tehdä jotain itselle vaikka usein mietinkin mitenkähän se pikkuinen pärjää. Tänään kokeilen ekaa kertaa kantoreppua ja sekin tuntuu toimivan. Tähän asti tuntui että poika on liian pieni siihen. Parasta kantorepussa on että nyt kun kirjoitan voin samalla antaa tissin suuhun. Kummatkin on tyytyväisiä :)
 
plaah.. en tiiä minne ketjuun sitä kuuluis valittaa mut menkööt tää valitus nyt tänne.. Oon siis joskus aikasemmin kertonut ettei olla mieheni suvun kanssa tekemisisä.. noh nyt ensimmäistä kertaa pariin vuoteen mieheni antoi omalle isällensä periksi ja päästi hänet katsomaan vauvaa.. Hänen isänsä oli ensimmäisenä ilmoittanut että he ovat ostaneet mieheni äidille lähes 400 euron korun syntymäpäivälahjaski ja mieheni pitää laittaa rahaa siihen n.100 euroa eli oma osuutensa! Mieheni oli sanonut ettei todellakaan aijo maksaa taikka osallistua millään summalla äitinsä lahjaan koska ei ole hänen kanssaa missään tekemisissä.. isä oli meinannut että hän on mieheni osan lahjaan jo laittanut että maksaa myöhemmin! En käsitä siis todellakaan että isä ei ole poikaansa nähnyt moneen vuoteen ja ekana kehtaa olla rahaa tahtomassa vaikka varmasti tietää ettei mieheni laita yhtään senttiä äitiinsä.. ja eikä siinä vielä kaikki, mieheni äiti oli kirjaimellisesti kieltänyt isää tulemasta meille koska hän ei ole tervetullut tänne, oli sanonut mieheni siskolle että jos hän ei pääse niin miksi hän päästäisi mieheni isää tänne???!!! v*ttu mikä näitä ihmisiä vaivaa..?? En ite ollu täällä paikalla koska ei kiinnosta suoraan sanottuna, mutta kun tulin kotiin täällä oli poytä täynnä lahjoja.. mua oikeesti alkoi kuvottamaan, teki mieli nakata lahjat suoraan takkaan ja polttaa ne.. Olin jo hieman unohtanut kuinka paljon oikeasti vihaan sitä sakkia, nyt nekin kaikki tunteet tuli vahvasti esiin! Minua niin harmittaa mieheni puolesta kun hänellä on tollaiset vanhemmat, näin kuinka pettynyt hän oli isänsä vierailusta vaikka hän sitä vähän odottikin että näkee isäänsä pitkästä aikaa.. sanoikin ettei hänen tarvi ainakaan vähään aikaan tulla käymään.. Oli isä sanonut myös että äiti on KÄSKENYT ( ei pyytänyt vaan käskenyt ) tulla käymään hänen syntymäpäiviensä vuoksi nyt viikonlopun aikana käymään koska he lähtevät ulkomaille sunnuntaina! Oikeesti??! luuleeko se nainen että me kaikki mentäis sinne joidenkin syntymäpäivien takia leikkimään yhtä iso iloista perhettä!? Ei muuten olla menosa :D ARGH!
 
Pitäisiköhän munkin vähän käydä jossain ilman vauvaa? Lyhyitä kauppareissuja (kolme kertaa) lukuunottamatta, olen ollut vauvan kanssa 24/7. Jouluviikolla menen kampaajalle ja se tulee olemaan pisin aika erossa pojasta.

Meillä on huomenna neurologiset tutkimukset. Tai ne alkavat huomenna... toivottavasti myös päättyvät huomenna! Jännittää, huolestuttaa, suututtaa... En nukkunut viime yönä lainkaan vaikka poika nukkuikin suhteellisen hyvin.

Eilen vietin pojan kanssa monta tuntia ostoskeskuksessa. Mukana oli ystäväni kolmen lapsensa kanssa, joten en stressannut pojan raivareita. Reissu myös sujui ihan hyvin! Poika nukkui vaunuissa, välillä vähän huusi ja välillä söi.

Onneksi jouluviikko alkaa! Mies on lomalla koko viikon ja muutenkin sukua ympärillä sitten koko ajan. Tällä hetkellä vihaan tätä yksinäisyyttä.
 
Ou nou! Oonkohan mä aloittanu omat reissut taas liian aikaisin kun muut vasta nyt... Oon ollu jo ties missä. Parit pikkujoulut, jumpatx100, kampaajatx2, ostoksilla... Poikasta on hoitanut millon isä ja millon mummot tai kummit. No mutta koko kylä kasvattaa meiningillä mennään meillä :D
 
Hyvä vaan VilliVadelma! Meilläkin asuu naapurissa miehen puoli sukua, joten tammikuussa meitsi palaa tanssikoululle jne. Kyllä tuota lapsen itkua muutkin kestävät kuin minä tai isi. Mulla on ihan omassa asenteessa vikaa :)
 
Villivadelma: meillä poika on ollut hoidossa jo kuukauden ikäisenä koko päivänkin, ollaan käyty toisessa kaupungissa ( välimatka 100kilsaa) leffassa ja shoppailemassa, ja monesti ollut ilman menoja niin mummolla päivän hoidossa, eli et oo liian aikaisin ollu lapsesta erossa :) tarvitaanhan me omaakin aikaa!
 
Mina en ole ollut pojasta erossa 5min kauppareissua lukuunottamatta. Poika on nyt 7 viikkoa, mutta vaikka anoppi meilla onkin niin han ei uskalla esim nostaa poikaa kun pelkaa pudottavansa ja mies on kaytannossa kotona olemassa vain viikonloppuisin.

Mulla olisi valmistujaiset tammikuun lopulla ja en tieda voinko menna kun ei ole ketaan lahella, joka voisi katsoa poikaa sen ajan. Harmittaa jos en paase kun olisi mukava saada loppu kuudenvuoden uurastukselle ja saada kuvat viitta paalla. En tieda antaisiko yo miehen ottaa vauvan yleisoon ja han voisi menna ulos jos poika alkaa itkemaan.

Tanaan taas tuli paketti pojalle postissa. Olemme saaneet hirmuisen kasan kortteja ja lahjoja ihmisilta. Se on ollut kovin koskettavaa.
 
Korjaan viestiäni: Me jätettiin vauva kaksiviikkoisena äitini huostaan ja käytiin miehen kanssa lounaalla, myös miehen vanhemmat ovat hoitaneet. Sukulaiset asuvat siis eri maissa ja ovat ammoina aina käydessään. Ja on mies ollut vauvan kanssa kotona monesti, ei vain ole antanut pakkasesta maitoa ennemmin. :)

Ja minä todellakin menisin kaupoille, kampaajalle, jumppiin ja mihin vain yksin, jos minulla olisi joku, jolle jättää vauva hoitoon. Vaan ei ole, joten vauva kulkee mukana. Nyt tällä viikolla löysin paikallisen lastenvahdin, joten heti kokeilin ja hyvin meni. Varmasti kysyn häntä uudelleen.

VilliVadelma, hyvähän se vain on, että monet auttavat lastenhoidossa! Meillä olisi varmasti sama meininki, jos sukulaiset ja ystävät asuisivat lähempänä. Nyt olenkin päättänyt, että kysyn vain aggressiivisemmin apua ja ammoja. On ollut korkea kynnys kysyä puolitutuilta, vaikka he varmaan auttavat mielellään.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top