Vauva-arkea osa 2

Tsemppiä Emmielle ja mmmustikalle ja tietty muillekin, jotka pyörittävät arkea yksin pidemmästi. Se on varmasti rankkaa. Meillä mies töissä klo 8-16 arkisin.

Heräsin viime yönä jäätävään maidonnousu kipuun. Ai että teki kipeää. Jännä miten voimakkaasti maidonnousu tuntui kun kuitenkin jo 3,5 kuinrn vauva, miksiköhän? Hmmm..
 
Olin niin iloinen ku heräsin aamulla klo 4 ekan kerran syöttämään! Jeeee, josko mentäis enään yhdillä heräilyillä... Niiin eiiiiii, ku sit neljästä asti ei nukkunut kunnolla. Ähisi ja sattu vissiin masuun, ku ei ole tosiaan isompaa hätää tullut... Nyt neljäs päivä menossa. Että joo-o. :(

Mut eiliset partsipäikkärit oli yli 2,5h! Wuuuhhuu, nyt partsilla vähän väliä itkeskelly ja pitänyt mennä heijaamaan kärryjä. On kyllä niin erilaisia päiviä :D

Meillä oon nyt kokeillut tota et pidän masullani (teen useinkin), muttaaa eiiii, pahanhajusia pieruja kyllä tulee välillä :( Aaaaargh, mut sinällään ei näytä vaivaavan hirveesti, välillä ehkä... Millon pitäis huolestua? Toisaalta luin, että 2-3kk iässä voi kakkaaminen harventua paljonkin. Meillä kun on ennen tullu per päivä monta kertaa...

Ja onnittelut Etanainen! :)
 
Onnea Etanainen! Hieno saavutus!

Nostan hattua teille, jotka ihan oikeasti pyöritätte arkea yksin! Meillä mies on periaatteessa päivätyössä 8-16, mutta usein on kotona vasta klo 17 aikaan. Lisäksi käy tekemässä välilä tekemässä avuksi hommia sukulaisille, joten ajoittain näitä sitten työpäivän lisäksi tai viikonloppuna. Tällä hetkellä hän on pitänyt vain yhtä iltaharrastusta, ja se on mun mielestä hyväkin, että on molemmilla joku oma juttu (mullakin sähly kerran viikossa).

Mutta käytännössähän mä siis kannan vastuun vauvasta - vaatepolitiikka, varusteet, ravinto, kylvyt, kynsien leikkaaminen jne. Miehellä ei oma-aloitteisesti ole niihin juuri kantaa ollut tässä vaiheessa ainakaan. Tai siis jos mä en pitäisi huolta siitä, että kerta viikkoon vauvan kylpy, niin mies ei muistaisi sitä takuulla. Mutta luulen tämän johtuvan lähinnä siitä, että mies on vähän epävarma asioista, luovuttaa siksi auliisti vastuun mulle.
 
Isosti tsemppiä!
Meillä mies arkisin töissä matkoineen 7:30-16:30 ja kolmena iltana treeneissä, omissaan tai esikoisen. Tulevana lauantaina lähtevät anivarhain pelimatkalle. Kyllähän se välillä voimille käy, mutta minkäs teet.. Silloin saa kotityöt odottaa, ei ne mihinkään karkaa..
 
En minäkään turhia siivoile (eipä sitä sotkua kyllä yksin tuukkaan) mutta täälä lapissa tuota lunta tullee harva se päivä niin piha häätyy pittää auki jos mielii autolla päästä johonki. Ja tuo puulämmitys. Ootan niin innolla jos sais sen kaukolämmön joskus tähän pirttiin!

Kunhan kello lyö kuus niin mies tullee kottiin :dance011:dance018
 
Tulee hyvä mieli muiden onnistumisista. Hyvä me arjen sankarit :) Vähästä tässä osaa olla jo kiitollinen. Ja kun tänään pää ei ole väsymyksestä laho niin on tarmoa tehdä vaikka mitä. Imetän tässä nyt ja toivon kovasti että tämä pikkuinen nukahtaisi tähän niin voisi alkaa tekemään monia asioita todeksi.

Ajattelin hyödyntää senkin että mies on poissa ja väsätä valokuvakirjan yhteisistä vuosista Berliinissä. Kuvia olen tästä jo usein koonnut yhteen mutta jäänyt puolitiehen. Eletään tässä muutoksen aikaa ja voi olla että tänä vuonna muutetaan jopa pois Berliinistä niin nyt olisi hyvä aika summata yhteen menneet vuodet. Valokuva-albumeja en saa koskaan täytetyksi ja sellaisen haluaisin väsätä myös pikkuisesta mutta printattava kirja voisi sopia meidän Berliinimuistoihin kun kuvia on paljon ja niitä saisi layoutattua paljon kirjaan ja isoksi ne tärkeät kuvat. Teen varmaankin tällä ohjelmalla sen kirjan. http://www.blurb.com
 
Nyt ollaan pätkien kanssa humputeltu pari päivää.. Eilen kyläiltiin ja tänään käytiin hakemassa autoon uusi tuulilasi ja kaupassa hakemassa mm. Luumua!

Ruoka uunissa ja takka tulilla! Ihana A:n kummisetä tekee parhaillaan traktorilla lumityöt, yksi murhe vähemmälle kun mies ei oo niitä muutamaan päivään tekemässä ja itse oon ykskätisenä :/
 
Mäki oon kyl aika laiska siivoomaan, mutta nyt kun pistettiin kämppä myyntiin ni täytyy koittaa edes jonkinmoist huushollii pitää yl ettei sit tarvi tukka putkel siivot ko välittäjä soittaa et joku tulis kattoo tätä..
 
Meillä mies vuorotöissä. Tekee säännöllisesti aamua, iltaa ja yötä. Illat on kyllä pahimmat ku ollaan melkein koko päivä kaksin. Sitten on vielä sali ja jää treenit. Välillä kyllä tuntuu että kokoajan menossa jossain, mutta on vähentänyt kun oon huomautellut asiasta. Onneksi minäkin pääsen käymään jumpissa niin usein ku jaksan ja haluan.

Mutta nuo lumityöt! Huoh..olihan se ihana että lunta tuli mutta on siinä huonot puoletkin :) Toissapäivänäkin kun oli neuvola klo 12 ja mies aamuvuorossa..yöllä oli tullut lunta PALJON ja kuulin seitsemältä aamulla kun aura kävi. Jäkyttävät vallit pihan eessä ja minä yksin vauvan kans. Onneksi pieni nukku suht pitkät päikkärit niin ehin käydä raivaamassa tien pihasta pois ja onneksi neuvola tosiaan oli vasta klo 12 eikä niin kuin viimeksi kaheksalta aamulla. Silloin ei ois kyllä ehitty mihinkään.
 
Kiireinen päivä ollut! Onneksi täällä nukuttiin maitoaltistuksen jälkimainingeissa hyvin. Yskäinen on poikanen, äänikin ihan käheä. Harmittaa toisen puolesta :(

Nyt poika nukkunee vielä tunnin iltapäikkyjä, mun täytyy siivota. Karmee kaaos kotona! Onneksi mieskin tuli, joten voi huolehtia beibin asioista ja mä voin tuulettaa päätä siivoamalla. Jospa saunaankin tulet laittaisi!
 
Oi, puulämmitteisestä saunasta voin vaan haaveilla. Meillä tänään oma saunavuoro..
Käytiin tytön kanssa mun työpaikalla. Oli mukava nähdä työkavereita ja lapsia (oon päiväkodissa). Saatiin mahtavan hieno kortti, mekko+body ja kasa lasten piirrustuksia musta ja vauvasta. :)
Täällä kans pitäis siivota, mut päätä särkee ja väsyttää kovaa, vaikka herättiin vaan kaks kertaa yöllä. Turhauttaa kun aina seiskalta pitää nousta, usein tyttö jatkais mielellään vielä uniakin. Mies vois viedä esikoisen välillä eskariin mut jotenkin se nyt on vakiintunu mun hommaks.. Noh, kotiin tullessa tyttö nukkuu usein yli 3h ja jää sit omille touhuille aikaa.
Tsempit tosiaan yksin arkea pyörittäville. Vaikka välillä tuntuu et yksin tätä huushollia pyörittää mut saanpahan välillä babyn annettua miehelle jos tarvis..
 
Tanaan on ollut hassu paiva. Mikaan ei ole mennyt niin kuin suunniteltiin. Paivalla oli tarkoitus menna joogaan vauvan kanssa. Suunnittelin niin etta tehdaan kavelylenkki ennen kuin haetaan auto niin poika nukkuu ennen joogaan menoa ja on siella virkea. Noh auto ei ollutkaan entisessa paikassa parkissa ja mies oli kokouksessa kun soitin eika vastannut. Tultiin kotiin ja tein vahan pilates-liikkeita. Soin terveellisen lounaan mutta jo siita tunnin paasta oli tarve saada jotain joten soin suklaa vanukkaan ja ditten teeta ja kekseja. Mies sitten soitteli pahoitteli ettei ollut muistanut minulle ilmoittaa auton paikasta. Kun miehella on tyojuttu illalla niin samoin etta voidaan kavella ja hakea kavellen auto jotta se on kotona yon ja valmiina aamuksi. Kaveltiin noin puolisen tuntia taasen asemalle ja kun olin laittamassa poikaa auroon niin kuului jyrahdys ja salama leimahti seka alkoi kaatamalla tulla rakeita. Aikaisemmin paistoi aurinko ja oli noin +4 astetta. Rakeita tuli niin paljon etta maa oli lumessa. Paatin etten lahde kesarenkailla vauvan kanssa ajelemaan kun ei ole pakko.paikalliset kylla ajelee ja aika kovaakin. Noh kaveltiin sitten kotiin ihanassa raittiissa ilmassa. Tanaan siis tullut noin 2h kavelya ja puoli tuntia pilatesta. :)
 
Meillä oli niiiin hyvä viime yö... Likka nukkui 22-04 ja sit heräs syömään, söi 160 ml ja nukkui taas klo 7.30. kunnes ähinä ja puhina alkas. Toki noustiin vasta 8.30. Varmaan kostautuu tänä yönä ja saa taas herätä kahden tunnin välein syöttämään... Minäkin oon aika paljon yksin likan kans kun isäntä on yksityis yrittäjä ja tekee näin talvisin lumen auraus hommia.... (ei enäää yhtään lunta, kiiiiitos) Täytyy sanoa että joskus on rankkaa ja väsyksis... nooh, eiköhän tää tästä kun kesä tuloo :dead:
 
Oi kun oot ihanan pitkäpinnanen, Etanainen! Jos mulla olis tolleen menny päivän suunnitelmat uusiks ni olisin iha raivona :D Oon vähän temperamenttinen.. :D
 
Onnea Etanaiselle valmistumisen johdosta! :)

Kannattaa ottaa tosissaan ilo irti pienistäkin hyvistä hetkistä ja muistella niitä ennen kuin niitä nukkumattomia öitä tmv. (Viittaan tällä siis Libran tytsyn pitkiin aamu päikkäreihin.) ;)

Olen väsynyt, silmät ei meinaa pysyä auki. Silti pakko katsoa Yle2: Game of Thrones (5 jaksoa!!) huh-huh! No en minä viittä jaksa tänään katsoa..Ehkä yhden, ehkä kaksi. Yep:
Nerd Alert: I know. ;) Ei voi mitään, kun koukussa ko sarjaan olen.
;) :D :)
 
Nooo! Täällä tulee lunta! :nailbiting: Koko maa menee huomenna sekaisin. Tietysti pitikin käydä juuri näin, kun vihdoin ja viimein sain sille lääkärille soitettua näistä lantiokivuista ja sain ajan huomiselle. :facepalm:

Totta, Emmy, turiset! Pitää todellakin juhlistaa pikkujuttuja, se vain on niin helppo unohtaa, kun silmät ristissä ja tukka takussa yrittää kömpiä ylös sängyn pohjalta ja pysyä hereillä. :cool: Along these lines, kävin eilen kaupassa ja kassapoika toivotti hyvät viikonloput, ennen kuin itsekin tajusi virheensä ja naureskeli, että niinpä niin, olisikin viikonloppu. Tuli tosi hyvä mieli, koska joskus tuntuu, että olen ainoa, joka laittaa lasit jääkaappiin ja maidon hyllylle ja joka ei koskaan tiedä, mikä viikonpäivä on menossa ja kuukausien kanssakin vähän niin ja näin. :grin

Pikku tyllinen on niin minun perääni, että sydämeni meinaa särkyä, kun hän hoksaa minun lähtevän. Oi voi, äidin sydäntä. Se itku on niin sydänraastavaa, vaikka tasan tiedän, että hän unohtaa koko jutun jo heti sen jälkeen, kun poistun paikalta. Sielua raastavaa ja maito nousee samantien. Äidin rakas ruttunassu. :love2

Muoks: Etanainen, ihailtavan pitkä pinna sinulla. :) Minä olisin epäilemättä repinyt pelihousuni jo moneen kertaa. Ei nimittäin ole kärsivällisyyttä kauhalla laitettu. :wink
 
Muokattu viimeksi:
Voi etanainen mikä päivä sulla! Ihanan pitkä pinnasi taitaa tosiaan olla :) Meikäläinen olis saattanu ainakin pikkuisen murjottaa maailmalle samassa tilanteessa.

Mun pikkuiseni se tuon flunssan kourissa edelleen kärsii. Mutta vaikuttaa edelleen siltä, että omneo sopii... Lääkäri epäili, että pojan vatsa, suolisto ja ruokatorvi ärtyivät refluksin ja äidinmaidon kautta alussa. Poika reagoi voimakkaasti mun syömisiin ja esimerkiksi rintatulehdukseen saamaani antibioottiin. Ja refluksin takia maito oikein velloi ruokatorvessa ärsyttävine ainesosineen. Tästä syystä poika ei kestänyt juuri mitään maitoproteiinia tai muutakaan, ja jouduimme turvautumaan aminohappopohjaiseen korvikkeeseen. Nyt suolisto, vatsa ja ruokatorvi ovat saaneet toipua ja kehittyä, joten nyt maitoproteiini mahdollisesti sopiikin. Lääkäri totesi, että joskus harvoin äidinmaito ei vaan olekaan se paras ravinto lapselle. Keskustelimme aiheesta pitkään, koska vaikka multa maitoa tuli ja pojan imuote oli kunnossa, koko imetysaika oli silkkaa kaaosta ja aiheutti näin jälkikäteen ajateltuna suorastaan imetyskammon. Kuinka suhtaudun imettämiseen seuraavan lapsen kohdalla jos sellainen onni meille vielä suodaan? Täytynee käydä tätä asiaa läpi itseni kanssa.

Mutta jospa nyt sitä unta. Hyvää yötä :)
 
No joskus taytyy vaan puhallella kun maailman menoon ei voi itse vaikuttaa. Suututti kylla aamulla ensin kun ei autoa loytynyt ja miesta ei saanut kiinni mutta mina olen aika nopea keksimaan b-suunnitelman. :) Ihan mukavasti se paiva meni nainkin ja olen vaan iloinen kun poika nukkui patkia ulkona ja oli hyvalla tuulella. Nykyaan tuntuu etta jos vaan poika on tyytyvainen niin muulla ei ole niin paljon valia. Mikaan ei ole niin rasittavaa kuin yrittaa lohduttaa itkevaa lasta. Hankin vaunuihin aurinko suojan ja se toimi. Poika nukahti vaunuihin kahteen kertaan mika on harvinaista.
 
En tiedä mikä nisäaddiktio tälle on iskenyt. Aloin syöttää illaksi jo aikaisin ehkä kuudelta. Sitten molemmat simahdettin ainakin yli tunniksi ja kun herättiin imutus vaan jatkui (kakkavaippa vaihdettiin välissä) niin että kohta tätä tissiä on vedetty jo varmaan 4 tuntia! Mutta en halua ottaa pois tätä nautintoa häneltä kun selvästi nauttii olla lähellä ja tississä kiinni. Selaan nettiä aikani kuluksi.

Sitten hieman helpottaa se että mies alkaa olla jo varmempi siitä että minne me täältä Berliinistä muutetaan. Vaihtoehtoja on ollut monia. Minä kun tykkään suunnitella asioita niin on hyvä jo tietää vähän paremmin. Suuntana siis Belgia näillä näkymin tänä vuonna ja se tuntuu hyvältä. Asuimme jo siellä aiemminkin. Luultavasti muutetaan maalle missä asustaa iso suku tukiverkkoa. Tämä tarkoittaa että arki helpottuu ja kun päästään maalle niin sekin tulee olemaan pienen kanssa tosi hyvä juttu. Tästä pikkuisesta tulee kohta maalaispoika :)
 
Takaisin
Top