Vauva-arkea osa 2

Papuliina, varpaita ei ole täällä vielä löydetty. Minäkin esittelen jalkoja pojalle, mutta vielä jäänyt katselun tasolle.

Hei te, joilla toinen lapsi. Muistatteko missä vaiheessa rytmi tasoittui esikoisen kanssa niin, että esim. yhdet päikkärit riittivät? Tai milloin hereillä olon jaksot pitenivät?

Mun mielestä poika jaksaa olla hereillä kunnolla vain tunnin. Sitten alkaa kitinä ja ininä. Yleensä yritän hetimmiten saada pojan unille, mutta välillä tuntuu että koko päivä on yhtä nukuttamista. Toisaalta poika kyllä nukkuu kahdet pitkät päikkärit ulkona, jotka melkein riittävätkin aamun minipäikkyjen lisäksi.

Mutta tänään on muskari just 11:15-12 eli sotkee pahasti päikkyrytmin. Pojalle paras aika ekoille pidemmille päikkäreille olis just 10-14 välillä. Eli nukkumaan 10-11 välillä ja ylös 13-14 välillä.

Kylläpäs mulla on nyt taas asiaa :) Ollut niin kiukkupäiviä täällä että huomaan olevani ihan turhautunut vaikka periaatteessa homma sujuu ihan hyvin. Ärsyttää olla turhautunut kun eihän tuo pieni ihminen tahallaan kiukuttele! Huono äiti -fiiliksin tähän viikkoon.
 
Meillä poika löysi jalkansa / varpaansa jokin viikko sitten :) täällä on myös tuota pullo-ongelmaa.. Pojalla on kova tarve istua koko ajan joten tämä puolimakaavassa asennossa syöminen ei ole enään mukavaa, istualtaan kun pullon syöminen ei onnistu vielä niin on välillä melkoista tappelua tuo syöminen, yölläkin koitetaan nousta pystyyn syömään :D soseet syödään syöttötuolissa, sitterissä ei enään jakseta istua. Meilläkin vaipan vaihto on nykyään vaikeaa, potkitaan minkä keretään ja koitetaan kääntyä mahallee.. Pesukoneenjohto saa kyytiä kun vaihdetaan vaippaa pesukoneen päällä :D viime yönä herättiin puoli 1 syömään ja sitten puoli 5! Molemmilla kerroilla 80milliä, ennen vedetty 120milliä ja 150milliä!
 
Meillä tartuttiin varpaisiin samana päivänä, kun 5kk tuli mittariin. Aika hyvin tuntuu osuvan nämä tietyille päiville, kun kääntyi masulleen muistaakseni päivää vaille nelikuisena. :)

Täälläkin huidotaan, potkitaan ja raavitaan. Tissillä ollessa sillä "ylemmällä" kädellä on hyvä lätkiä ja mätkiä, kiskoa hiuksista tai kaulakorusta tai raapia tai...

Triina meillä nukutaan aika samaan aikaan ensimmäiset päiväunet. :) Poitsu nukkuu yleensä kahdet päiväunet, joskus saatan laittaa pienille torkuille vielä, jos toiset unet on jääneet lyhyiksi. Tai sitten nukkuu autossa, jos käydään jossain. Meillä ei nukahdeta kuin turvakaukaloon, jos on väsy, vaan pitää erikseen laittaa nukkumaan joko sänkyyn tai vaunuihin. Molempiin nukahtaa kyllä itsekseen loppujen lopuksi, mutta ei siis nukahda esim leikkimatolle kesken kaiken.
 
Juu, meillä varpaat löyty reilu viikko sitten, polvet ja reidet silloin kun saatiin rokotteet (3 kk) ja tosissaan, oisko ollut heinukka, joka kirjoitti siitä jäntevyyden haittapuolesta, et voi sit olla tosi kankea kaveri... noh, en nyt tiedä, mut kovin koittaa varpaita saada suuhunsa, muttei taivu. Venytelköön ja lisää jumppaa, niin eiköhän se siitä.

Ja kiva lukea, ettei tää huitominen ja nyrkkäily oo vaan meillä... ja siis just toi vieressä oleminen on joskus niin mahdotonta, kun toinen potkii ja raapii minkä ehtii. Työntää pikku käpälänsä mun suuhun yms muuta todella ihanaa :D (itellä kuiteski kariesta, niin en nyt haluis niitä käsiä sinne suuhuni ja sit heti perään työntää ne käpälät omaan suuhunsa) ...välillä oikeesti tuntuu, ettei tällä kaverilla oo kaikki muumit laaksossa :D
 
Meillä kans mätkitään, läiskitään ja revitään vaatteista ylemmällä kädellä kun ollaan syömässä tai yritän rauhoitella nukkumaan vieressä.. Omia varpaitaan ei ole löytänyt muuten kuin sitterissä, sitteri on silleen puoli-istuvassa asennossa niin katselee jalkojaan ja yrittää punkea itseään pystyyn siitä ja tavoittelee jalkojaan. En ole kyllä isommin yrittänyt niitä esitelläkään, kyllä nekin sieltä löytyy aikanaan :)

Triina, meillä esikoinen taisi olla reilun vuoden kun päikkärit vakiintyi yhdeksi. Mutta ne olikin siten pitkät, vähintään 3 tuntia. Näissäkin lienee paljon vaihtelua, meillähän esikoinen meni hieman alle vuoden ikäisenä hoitoon ja herätyksetkin olivat melko aikaiset. Jannu nukkuu kyllä edelleen nuo yhdet päikkärit, hieman olen miettinyt, josko alkaisi nyt totuttamaan niistä pois koska illalla tahtoo hulinoida, kun pitäisi laittaa nukkumaan ja toisaalta herää melkein joka päivä vähän turhan aikaisin. Pitää miettiä.. Meilläkään tämä nuorempi ei jaksa juuri tuntia pidempään olla pirteänä hereillä, aivan sama, kuinka pitkät päikkärit on nukuttu ennen sitä. Nyt on ollut muutama harvinaisempi päivä ja on oltu jopa melkein kolme tuntia putkeen hereillä ihan hyvällä tuulella seurustellen :) Neuvolassa joskus kysyin, voiko hän nukkua hieman liikaa, kun en muista esikoisen olleen näin uninen tapaus niin sanoivat vain, että jos jaksaa hyvin syödä ja seurustella hereillä ollessaan hyvin ja herää itse niin ei tarvitse olla huolissaan. Kehittyy muutenkin ikätasoisesti ja oppii uusia juttuja sinäkin lyhyenä aikana kun hereillä on. Vauvojen unimäärät on niin yksilöllisiä, ettei todellakaan kannata verrata toisten lapsiin (eikä edes omiin) tässä(kään) asiassa :)

Triina, olisiko mitään mahdollisuutta lykätä sitä muskarin aloitusta myöhemmäksi, kun poju on hieman vanhempi ja jaksaisi olla hereillä tuon ajan? Me jätettiin esikoisen kanssa suosiolla juuri samasta syystä seurakunnan perhekerhoilut väliin koska oli juuri siihen aikaan, kun meillä olisi makeimmillaan nukuttu, pari kertaa kokeiltiin ja se oli semmoista kiukkuamista. Totesin, ettei vielä ollut sen hetki ja meidän arki oli helpompaa ihan vain kotona. Kyllä ne vauvat ehtii sosiaalistumaan sitten myöhemminkin ja monelle riittää vallan hyvin ihan kotiolot ja leikit :) Ne huono äiti fiilikset kuuluu ikävä kyllä tähän vanhemmuuteen.. niistä ei taida päästä eroon vaikka mitä tekisi tai jättäisi tekemättä. Se vastuu näistä pienistä vaan on niin suuri ja sitä haluaa tehdä parhaansa, sitten potee morkkista ihan mitättömistä asioista, joilla ei varmasti ole pienen kasvuun ja hyvinvointiin mitään merkitystä. Mitä isommaksi lapset kasvaa, sitä enemmän joutuu kasvatusjuttuja puntaroimaan ja sitä useammin miettii, oliko ratkaisu oikea.. ja sit taas hiipii se paska mutsi fiilis jostain vaikkei edes tarvis. Ollaan me äidit vaan hauskoja tapauksia.. haetaan vikoja semmoisista missä sitä ei edes ole :)
 
Muskari taitaa vaan olla niin huippujuttu että siellä poika ei kiukkua edes väsyneenä. Turhaan siis mietin päikkäreitä, kotimatkalla nukahti ja jatkaa unia nyt vaunuissa ulkona. Muskari on myös mulle tosi kiva juttu. Vauvatanssi lopetettiin tosiaan kun poika ei siellä viihtynyt.

Me asumme aika korvessa eikä esimerkiksi lenkkeilymahdollisuuksia juuri ole ellei pakkaa koko sirkusta autoon ja lähde etsimään lenkkipolkua. Siksi nuo harrastukset ovat myös mulle tärkeitä. Olen hyvin sosiaalinen tapaus, joten välillä meinaa pää levitä täällä kotona pojan kanssa kaksistaan.

Aamutähti, minkä ikäinen esikoisesi nyt olikaan?

Aamutähti osuvasti kyllä kuvaili tätä äitiyttä. Musta tuntuu että 19.10.2014 jälkeen mikään ei ole enää ollut yksinkertaista. Aivot kääntyivät äiti-moodiin ja paluuta entiseen ei ole.
 
Siinä tapauksessa tottakai muskariin kun kaveri siellä viihtyy (ja äitikin) :) Mä aattelin, jos se olisi semmoista kiukkuamista kuin meilläkin oli. Esikoinen täyttää parin kuukauden päästä kolme vuotta <3
 
Joo ehkä sekin kuuluu tähän äitiyteen, että jo ennakkoon on varma, ettei onnistu kun päikkäriaika jne. Sitten voi vaan yllättyä positiivisesti! :) Tosin, on toi semmonen kiukkupeppu, että yleensä noi ennakoivat pelot osuvat ihan oikeaan....
 
Voin kertoo näin imettävänä että kyllä,tissit on herkillä :D nipistää ja rutistaa samalla kun syö,oikein ottaa sellasen pihti otteen nännistä peukalon ja etusormen väliin. Ja jos ruuan saanti (eli paidanavaaminen) ei tule nopeasti alkaa jalat vispamaan ja naama menee ruttuun että nyt vauhtia!

Välillä taas pitää tissistä kiinni kun särkyvästä posliinista,on tää ailahteleva mieli vaikeaa..
:hilarious:
varpaat meillä on löytyny reilu viikko sitten ja tuttia ottaa suusta katselee sitä ja yrittää saada takaisin ja välillä on jopa onnistunut,nyt on alkanut että kun tarraa kiinni jostain ei päästäkkään irti .

Niin ja leikkikaaren roikkuvia leluja yrittää kaksinkäsin vetää suuhun muttei ne veny sinne asti :D
 
Muokattu viimeksi:
Meilläki väkivaltaisuus kohdistuu tissiin sillon ku on rinnalla :D Ja tota ccixin mainitsemaa hoitopöytäviiroilua on myös..

Meilläki esikoisella vakiintu ne yhet päikyt siin 1v iäs. Ja edellee nukkuu toisinaa. Hän on ny 2,5v ja toi on kakspiippune juttu toi nukkumine päiväl. Ko jos nukkuu ni yöunil meno venyy ja vanuu mut jos ei ni iltapäivä/ilta menee iha perseilyks.. Keksii varmast kaik tuhmuudet tehtäväks ja kirkuu ja parkuu. Phuuh...
 
Voi luoja mikä päivä! Poika aamusta alkaen on vaan itkenyt ja kätissy :/ nukku ruhtinaallisen tunnin päivän aikana! Tekee vissiin hampaita, kättään syöny päivän ja huutanut, kuolannu ku raivotautinen :D suussa näkyy ja tuntuu oikein terävä hampaanalku, jos oikein katoin niin niitä on 2 kohtaa johon pukkaa leegoa! annoin jo illasta panadolia muutaman millin, nyt nukkumaan mennessä täyden suositus annoksen, jospa edes yö nukuttais :) Onneksi tää päivä on kohta ohi! Eipä ole ollut vielä näin huonoa päivää pojan kanssa :D niin joo, maitokaan ei ole kelvannut oikeastaan ollenkaan, joitain kymmeniä millejä on syönyt, soseet on onneksi kelvannut ettei nälkää näe.. Toivottavasti huomenna on parempi päivä! :)
 
Mäkin mietin just, et missäköhän libra on :)

Tänään tuli 29 mittariin ja voin sanoa, et ahdistaa.... muutenkin niin raato olo, ku nukuin niin huonosti. Onneksi poika on taas elämänsä vireessä. Meen keittää kahvia... plaah... ei muuten toi harmaus tuolla ulkona yhtään edesauta tätä mun ns kurjaa oloa.
 
Onnittelut Ccix! Luulen, että tässä on just nyt kaikilla erityisen raihnainen olo kun tätä sielun temppeliä ei ole voinut kauheasti hoitaa ja helliä viime aikoina, mutta suunta on varmaan ylöspäin ja vuosiin ei ole tätä olo ellei tietty pikkusisaruksia:)
 
Ccix Onnea!!

Voin sanoa kokemuksesta etta 29-vuotiaana alkoi itsellani pahin ikakriisi ja 30v. ahdisti. No kun taytin 30v. niin mikaan ei ollut muuttunut ja jalkeen pain olen sanonut etta pelkasinko etta kasivarsi tippuu tms. Numeron vaihtumisesta. Parhaat ja tasapainoisimmat vuoteni olen viettanyt 30v. jalkeen. Kylla se siita! :)
 
Onnea Ccix! Ikä on vain numero. Itse täytän tänä vuonna sen kaikkien kauhisteleman 30 vuotta eikä ainakaan vielä ole minkäänlaista kriisiä havaittavissa. Luulen että jos en olisi vielä tuohon ikävuoteen mennessä raskautunut niin sitten varmasti olis kriisi ja iso sellainen :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top