Vauva-arjen kuulumiset ja pohdinnat, ilonhetkien jakaminen

[Etsijä]

Rosmariini, meilläki kävi lähes samallatavalla yksipäivä, paitsi että ne viimeiset kakkelit lensi kaaressa pitkin vessan seiniä ja lattiaa kun juuri mies nosti altaalta pois ja kääntyi vauva käsissään

Pari yötä sitten vatsa vaivasi niin että valvottiin pitkät pätkät! Seuraava yö meni jo paremmin ja seuraava päivä olikin sellainen ettei neiti ollu lainkaan päikkäri tuulella, koko päivänä nukkui alle 3h ja sekin lyhyissä pätkissä, sitten unta taas riitti yöllä ja tänäänkin päikkärit ollu hakusessa :) Kiva kun jaksaa seurustellakin mutta nyt oli jo hetkiä kun epätivo valtasi, tissivaipparumban aikana kun ei kehtaa liinaan laittaa niin johan oli kädetön olo, sitterikään ei oikein kelpaa hetken viihdyttäjäksi. No mutta hengissä selvitty ja mieskin ollut töisä nyt :)

 

[iltatähti2015]

Mitähän tarkoittaa kävelyheijaste poikkeava, kävelee laiskasti? Muutoin lääkärintarkastuksessa ei ihmeellistä, kaikki hyvin. eikä tuostakaan heijasteesta ollu sen kummempaa sanottavaa, lukaisin vaan papereista kun tultiin kotiin.

Imetys lähtenyt hyvin käyntiin, rintakumi kylläkin käytössä kipeiden ja matalien nännien vuoksi. Vauva syntyi perjantaina ja maanantaina tultiin kotiin, ihanaa olla kotona . Viimeyönä nukuttiin tosi hyvin :) ja tumput käsissä meilläkin täytyy olla :) Niin ja Rosmariini, meillä kävi vähän samoin, kaaressa lenti kakat isin syliin thihiii, kylläpä nauratti :D

 

[kuukiurustakesään]

Iltatähti, kävelyheijastetta ei siis lääkäri saanut hyvin esille. Meillä oli sama juttu, eikä tänään terkkarikaan saanut sitä esille. Vauvalla ikää 3 viikkoa. Päätin itse kokeilla sitä kun vauva on virkeä ja tyytyväinen, kun nuo tutkimukset on aina tehty juuri unilta herättyä. En osaa vielä huolestua, kun nuo jalat muuten tuntuu jänteviltä ja liikkuvat hyvin ja symmetrisesti.

 

[iltatähti2015]

Meilläkin tää tarkastus oli pitkien unien jälkeen, eikä edes keretty syödä ennen sitä tarkastusta. Aattelinkin että kokeilen myös itse kun on hereillä ja virkeä :) Kyllä meidänkin neidillä jalat vispailee sen minkä kerkeää Aivan samaa tahtia kuin mahassa ollessa :D Lonkatkin hänellä oli ok, vaikka silloinki jännitteli reisilihaksiaan!

 

[Sintti2014]

Meillä kävi edellisen lapsen vauva-aikana myös kunnon kakkalaukaus. Oltiin peppupesut tehty ja siirtymässä hoitopöydälle, kun rujautti mun käsille (en ollut vielä ehtinyt pyyhettä nappaamaan). Kun oli pesty uudelleen ja päästiin hoitopöydälle niin laukas iloisesti kunnon paineella seuraavan satsin. Ehdin hyppäämään just sivuun ja olin todella iloinen välttäessäni osuman. Sitä iloa ei kovin pitkään riittänyt. Olisi kannattanut vaan ottaa se osuma. Vieressä noin metrin päässä oli nimittäin pyykkiteline täynnä puhtaita kuivia pyykkejä, jotka ihan jokainen oli saanut osansa laukauksesta. Meni sitten uudelleen pesuun...samoin kuin lattia...ja seinä...ja...ja...

 

[tai yang]

Meillä kävi edellisen lapsen vauva-aikana myös kunnon kakkalaukaus. Oltiin peppupesut tehty ja siirtymässä hoitopöydälle, kun rujautti mun käsille (en ollut vielä ehtinyt pyyhettä nappaamaan). Kun oli pesty uudelleen ja päästiin hoitopöydälle niin laukas iloisesti kunnon paineella seuraavan satsin.

Mahtavia hetkiä joita muistelee lämmöllä. :D Meillä kun kävi samantapainen laitoksella ekan kerran hymyilin vaan ihan onnessani kuin ois maailman ihanin asia.

Poika on nyt 4 päivän ikäinen. Kaksi yötä ollaan oltu kotona ja jo viime yönä meinasi iskeä epätoivo kun en ollut saanut kunnon unia sitten joskus ennen synnytystä ja pienelle iski hirveät vatsanpurut. Vatsavaivojen takia vauva ei saanut kunnolla nukahdettua koko yönä ja päivänä, heräsi aina kipristelemään ja torkahteli tissille väsyneenä niin ettei maha täyttynyt kunnolla missään vaiheessa eli halusi syödä koko ajan. Väsyneellä hartiakramppisella äidillä tuli jo itku kun mietin kuinka paska oon jos on näin vaikeeta ja väsynyt jo tässä vaiheessa.. Onneksi noi vaivat helpotti sit yöksi niin ei tarvinnut herätä kuin kerran yöllä imettämään ja nyt vauvakin on selvästi levänneempi ja vetelee jo toisia tirsoja tänään. :3

Ollaan ainakin tää alkuvaihe kaksistaan kotona kun miehen pitää käydä pitkiä päiviä töissä mut onneksi mun oma äiti käy auttamassa kun pystyy. Täysimettäminen on vielä haastavampaa kuin kuvittelin, huolestuttaa vähän miten jaksaa ja kuinka pitkään. Motivaatiota löytyy et eiköhän se riitä. Korviketta jouduttiin antamaan vaan pariin otteeseen laitoksella.

Tänään kätilö tulee kotikäynnille niin kuullaan miten poika on kasvanut ja jos päästäisiin huomenna ekaa kertaa ulkoilemaan jos jaksaa/kykenee.

 

[nennaemilia]

Mä oon nykyään niin kiireinen etten ehdi koneelle juuri ollenkaan. Kännykälläkin surffaaminen menee vähän niin ja näin kun tarvii toisella kädellä pitää vauvan nenä vapaana tissistä, siis imettäessä..

Maitokuume oli, väsyttää. Esikoinen herää kukonlaulun aikaan ja mä haluisin vaan nukkua. Mies menee ens viikolla töihin taas.

En nyt oikein jaksa enempää. Palaan kun olen virkeämpi.

 

[Coriander]

Onko teidän vauvoilla käytössä tuttia? Meidän esikoisella ei ollut, mutta nyt tälle vauvalle olen kokeillut iltahuutoa helpottamaan. Rauhoittaa ainakin pieneksi hetkeksi, tosin tyyppi tuntuu kyllä imevän tuttia niin kiihkeästi, että odottaa siitä hetkenä minä hyvänsä irtoavan maitoa... ja työntää kyllä tutin aina hetken päästä pois suusta.

 

[Violet87]

Mä kokeilin kans tuttia, kun tuntui, että olen ihmistuttina koko ajan. Kyllä se hyvin rauhoittaa ja nännit saa lepoa. Syöminen sujuu kuitenkin hyvin ja muuten on itkua ja sormet suussa. Helpompi on joskus jättää tutti pois, kuin omia sormia.

 

[MW2B]

Tänään olen voinut jo sen verran paremmin, että olen pystynyt ihan oikeasti hoitamaan pientä isäntää (siis muutoinkin kun toimimalla epäkunnossa olevana tissibaarina...), onnellinen olo on..! Annetaan nyt lisämaitoa kunnes mulla maito oikeesti nousee. Pienen paino meni sen verran rytinällä alas Ihanaa, kun hän nyt tuossa kylläisenä koisii! Seuraavaksi opettelen vaipanvaihdon, vaikka onhan se ilo minulle, että miehestä on jo ehtinyt kehittyä vaipanvaihtoekspertti!

Minä koko raskausajan mietin, miltä vauva mahtaa näyttää. Ja tuossa kun hän viimein on, ei voi sanoa muuta, kuin että kylläpä onkin ittensä näkönen! :D

 

[tai yang]

^ Mullakin tänään semmoinen päivä et oikein nautiskellut täysin rinnoin äitinä olosta! Eilen oli niin väsynyt että just pystyi perusasiat hoitamaan ja vähän väsyitkeskelemään kun ei saanut levättyä ja vauvalla vatsanpuruja, muutenkin koittaa vielä toipua synnytyksestä. Mies oli romuna kun vauva ja minä molemmat itkettiin....

Mä oon nykyään niin kiireinen etten ehdi koneelle juuri ollenkaan. Kännykälläkin surffaaminen menee vähän niin ja näin kun tarvii toisella kädellä pitää vauvan nenä vapaana tissistä, siis imettäessä..

Maitokuume oli, väsyttää. Esikoinen herää kukonlaulun aikaan ja mä haluisin vaan nukkua. Mies menee ens viikolla töihin taas.

Toi kännykkätouhu vaatii vaan skilliä. Mulla alkaa sujumaan kun ei oo mukava istua koneella alapää tikattuna.

Onkohan mulla sama maitokuume, kun tänään virkeä fiilis mut illalla nousi 37 lämpö... Muuta oireita ei oikeestaan ole, tissit on kyllä hiton täydet ja vuotaa paidat märäksi.

 

[Etsijä]

Kertokaas teidän vaipattamisrytmistä kans Tässä kun kuuntelee ties monettako kakkarymäytystä niin useinko vaippa vaihtuu? Unien jälkeen? Kun kuulostaa tavaraa tulevan?

Jokatoinenpäivä koen tuskan hetkiä kun saan ajoitettua vaipatuksen jotenkin huonoon saumaan, tyyliin yhtäkkiä meneekin kolme vaippaa puoleentuntiin kun kakkaa vaan tuleekin tai tuleekin pissat vaihdon yhteydessä.

Meillä siis kakkaa tulee joka syöntikerralla ja vaippa pitäisi vaihtaa kuitenkin hyvissäajoin siihennähden ettei massu ole aivan tupaten täynnä maidosta, muuten tulee yli kunnon röyhtäyttämisestä huolimatta. Sitten kuitenkin usein käy niin että vaihdon jälkeen se täyttyykin pian uudestaan ryminällä ja edessä uusi vaihto, jos taas "ovelana" jää odottamaan lisälastia ei sitä tule ja typy hermostuu herkkäpyllynä ja hermostuu siihenkin että tissittely katkeaa. Päivisin kestoillaan ja yöt kertiksillä, aluksi siirryimme pikkuhiljaa kestoihin mutta nyt päivällä ei tee yhtään mieli kertistellä onneksi vähääkään kun tuntuu että iskee rahaa roskiin tunninkin aikana miljuunia

 

[kuukiurustakesään]

Rytmi on se, ettei ole rytmiä. Kakka tulee ihan satunnaisesti, joskus kerran päivässä ja joskus viidestikin. Onneksi meillä ei olla kovin herkkäpeppuja, voi odottaa pierun jälkeen vielä toista, kun ne vaikuttaisi meillä tulevan pareittain. Lähes aina vaipanvaihdon yhteydessä tulee puklu, kun pää on oikealle kääntyneenä. Viikottain tulee myös uudet pissat ja kakat hoitoalustalle vaipan sijaan. Niin, ja meillä käytössä vaan kertsit, en ole kestoiluun jaksanut perehtyä!

 

[Anime]

Meilläkin oli kakkashow, yhet tuli vaippaan ja lähin vaihtamaan. Noh, tietty hoitopöydälle tulee sitten toinen :) sen kun pesin niin esikoinen tulee ilmottamaan että on kakka housussa! Sitä kun pesen niin nään että vauva vääntää sinappia taas hoitopöydälle ja vielä kerran, pesun aikana.

 

[Coriander]

Vaipanvaihto on täälläkin maitobaarina toimimisen lisäksi pääharrastukseni. Nyt jäin yllättäen viikoksi lasten kanssa kolmistaan, kun mies lähti vakavasti sairastuneen äitinsä luo. Hälytin kyllä omat vanhempani avuksi, toivottavasti ehtivät pian.

 

[kuukiurustakesään]

Ainoana aikuisena on kyllä raskasta olla näin pienen imeväisen kanssa, saati sitten jos on muita huollettavia lisänä. Tai ehkä se on vaan sopeutumiskysymys, mutta mä en koe olevani vielä täysin sopeutunut. Tyttö on maailman ihanin ja suloisin, eikä kovin hankala, mutta välillä silti tuntuu rankalta. Onneksi mies jää ensi viikon jälkeen kesälomalle meidän seuraksi ja avuksi.

Parina iltana tytöllä on ollut vissiin mahanpuruja kun on itkeskellyt ja kätissyt enemmän. Edelleenkään varsinaista huutoitkua ei meillä ole, mutta äidille tuo pieni itkeskely ja selvä huono olo on ihan yhtä vaikeaa kestää. Torstaina itkettiin vauvan kanssa molemmat, olin ihan yliväsynyt ja ehkä mun mieliala tarttui lopulta vauvaankin. Mies tuli kotiin vasta klo 21, otti vauvan hoidettavaksi ja minä menin nukkumaan. Noita hankalia hetkiä on (onneksi) harvoin, mutta ehkä sen takia tuntuvatkin niin pahalta. Miten te muut olette selvinneet hankalista hetkistä? Varmaan jokaisella on sellaisia ollut?

 

[Guang Xi]

Miten te muut olette selvinneet hankalista hetkistä?

Useimmiten selviän sillä, että mies ottaa vauvan vaikka vartiksi. Sinä aikana irtaannun ja rauhoitun. Mulle on tärkeää saada ihan vaan perusjutut tehtyä itselle eli mun on hyvä olla kun saan syötyä rauhassa kunnon aamupalan ja illalla pääsen yksin suihkuun. Ne on mun voimia tuovat jutut.

Rintaraivareissa ja iltavaikeissa auttaa viiden minsankin vierotus eli vauva miehen hoitoon. On tärkeää, jos mies älyää tarjota apua ilman, että tarvitsee pyytää apua. Mua helpottaa kun koen jonkun haluavan jakaa vastuun vaikeasta hetkestä, että "ollaan tässä yhdessä".

Isoin pelastus on kunnon yöuni. Onneksi vauva nukkuu pisimmillään (yöt aina vieressä) usean tunnin. Ja päiväunet on luksusta, ylipäätään kaikki pikku torkkuhetket!

 

[tai yang]

Useimmiten selviän sillä, että mies ottaa vauvan vaikka vartiksi. Sinä aikana irtaannun ja rauhoitun. Mulle on tärkeää saada ihan vaan perusjutut tehtyä itselle eli mun on hyvä olla kun saan syötyä rauhassa kunnon aamupalan ja illalla pääsen yksin suihkuun. Ne on mun voimia tuovat jutut.

Mulla vähän sama, että kunhan suihkussa saa rauhassa käydä ja perusasiat tehtyä. Yöllä nukutut tirsat on kans tärkeitä, onneksi meillä nukutaan yleensä 3 tai jopa 5h putkia.

Joudun myös olemaan ensimmäiset viikot vastasyntyneen kanssa kotona kun mies on töissä yrittäjänä eikä sen vuoksi ole varaa/järkeä jäädä kotiin hengaamaan, mikä on ollut yllättävän raskasta kun pienten hoidosta ole muutenkaan itsellä aiempaa kokemusta. Onneksi oma äiti on tarvittaessa rientänyt apuun vaikken sitä ole edes pyytänyt ja pessyt pyykkiä tai muuta kun itse koitan toipua vielä synnytyksestä aiheutuneesta järkystä lihasheikkoudesta enkä pysty seisoskelemaan pitkiä aikoja pystyssä tai jalat meinaa pettää. Mutta kannattaa pyytää apua läheisiltä, en itse ois ainakaan näin kunniakkaasti selviytynyt tästä ekasta viikosta vastasyntyneen kanssa.

Nyt homma on alkanut rullaamaan kun on oppinut rentoutumaan pikkusen kanssa eikä ole sitä ihan hirveetä ylivireystilaa päällä jonka vuoksi en ekoina päivinä meinannut saada nukuttua hetkeäkään ja itku silmässä imetin vauvaa sohvalla yömyöhään.

Millaiset päivärytmit teillä on ja minkä ikäisten kanssa? Meillä on nyt parina päivinä toiminut tän tyylinen kaava kuin tänään (ilman isiä tosin):

klo 3.30-4.00 yösyöttö
klo 4.00-6.30 nukutaan
klo 6.30 seurustelua (isin kanssa)
klo 7.30 äiti herätetään, aamusyöttö ja vaipanvaihto -> nukutaan
klo 9-10.00 kauppareissu ja ulkoilua, kotona vaipanvaihto
klo 11.00 herääminen ja syöttö
klo 11-14.30 nukutaan
klo 15-16.00 syöttö
klo 16.00-16.30 seurustellaan
klo 16.30- nukutaan (yleensä iltaan saakka, sit taas syöttö ja koitetaan hengailla mahd. pitkään ja sitten taas nukkumaan yöunia)

Edit. Kivasti ton viimisimmän syötön aikana poika päästeli hirveet ripulikakat niin että vaippa falskasi ja oltiin molemmat kaikkia vaatteita myöten keltasessa mönjässä.... Pitänee katsoa ens kerralla että vaippa menee VARMASTI kunnolla lahkeista. Onneksi tuo on ruvennut tottumaan vaipanvaihtoon, tuskin huutaakaan enää kuivausvaiheessa.

 

[kuukiurustakesään]

Meilläkin ekat päivät huudettiin vaipanvaihdossa, mutta ei enää ellei tyttö ole ihan tosi nälkäinen ja/tai väsynyt. Meidän päivärytmi on kutakuinkin se, että herätään 8-9 aikaan, seurustellaan ja tissitellään 10-12 asti ja vaihdellaan x määrä vaippoja, nukutaan 16-17 asti, seurustellaan, tissitellään, torkutaan ja vaihdetaan x määrä vaippoja. Yöunet alkaa 20-23 välillä. Eka yösyöttö 00-02 välillä, toka 03-04 välillä, aamuyöstä tiheämmin. Eli ei yleensä tule edes yhtä 4h yhtenäistä unipätkää minulle.

 

[Etsijä]

Meidän äiti sanoi mulle näin "pitää olla ovela". Se on paras saamani neuvo ja samalla lapsi varmasti tulee tottumaan kaikkiin vaihtoehtoihin.
Mulla tuskastutti vielä pari viikkoa sitten hormoonihyörinöissä mutta vähemmän enää nyt vaikka mies palasikin töihin ja tekee aikaista aamua, niin että aamut on meillä selviytymistä tissille asti, kun vauva herää on jo kiire, kärivällisyys on minulta peritty, eli lyhyt Mulla on kuitenkin saatava edes pala leipää ennen imetystä ja päästävä edes pissalle ja siinä huudossa se tuntuu vääryydeltä vauvaa kohtaan Eli olen ovela... mm. tänä aamuna imuri on huutanut yksistään vain että pääsen suihkuun (nukahtaa imurin ääneen) liinailtu vauva pikku torkuille ja siirretty omaan petiin, nukutettu varmaan paikkaan ja siitä ei niin varmaan, tykkää turvakaukalosta, inhoaa vaunuja joten laitan kaukaloon ja se kaukalo vaunuihin... ihan mitä vaan jotta siitä hetkestä selviää :) Yöllä annan periksi jos tarve vaatii mm. viimeyön nukkui kokoajan vieressä koska pääsin siitä tilanteesta helpommalla, monena yönä nukkuu omassa pedissä koska tarvin kunnon unta ja tarvin päästä miehenkin kainaloon välillä. Mies tosiaan herää 4-5 joten iltaisinkin on ajoissa päästävä nukkumaan eikä yöheräilyt miehelle ole kivoja, jos hän herää niin sovitusti siirtyy eri huoneeseen.
Mulle se arjen hengähdys on eläimet ja ulkoilu vaikkakin se sitten tapahtuu vauvan kanssa kun ovelasti olen sen huijannut nukkumaan vaunuihin kjäh kjäh
Mulla on myös ranteet niin kipeät ettei yhdellä kädellä vauvaa kannella, lakanasta apukäsi niin imetyskin onnistuu välillä vauhdista, tissillä se on tyytyväinen tuli mikä tuli ja mulle se on kaikkinensa hengähdys kun vauva on tyytyväinen, sydän niissä huudoissa tosiaan särkyy