Vauva-arjen kuulumiset ja pohdinnat, ilonhetkien jakaminen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Etsijä
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Onhan sen toisen läsnäolo ja apu tosiaan sopeutumiskysymys. Meillä mies aina reissannut töiden puolesta paljon ja tuntuisi oudolta, jos olisi koko ajan kotona. Ensi viikonkin olen kokonaan lasten (4) kanssa kotona yksin. Tämä normaalia arkea, joten en koe ikäväksi tai pelottavaksi.

Eilen kuopukselle tuli 2 viikkoa ikää ja aloitettiin d-vitamiini. Tänään vähän masuvaivoja, mutta ei onneksi pahasti ja parin kunnon pierun jälkeen helpotti. Ei mitään pientä kitinää kummoisempaa aiheuttanut toistaiseksi. Toivon mukaan masu tottuu pian.
 
Ei oo rytmiä. Meil mennää sillä mitä vastaan tulee. Toisinaan vauva herää ennen 7 aamuun ja toisinaan nukahtaa uudestaan ja herää vasta 11 aikaan aamuun.. Esikoinen herää kuitenkin ennen 7 -.-

Vauva huutaa, mies vaihtaa vaippaa ja vaatteita ja kohta tarvitaan tissiä joten tyngäksi jäi.
 
Syötetty ja suihkussa käyty jne. Hitsi. On ihan erilainen ja ihmismäinen olo huonosta yöstä huolimatta, kun pääs käymään suihkussa rauhassa :D Vaik edelleenkin väsyttää. Mies on onnekas kun osaa nukkua päivisinkin, mä en osaa ja toisekseen poden hirveetä morkkista jos nukun enkä huomioi esikoista sillä ajalla minkä vauva nukkuu. On tää äidin syyllisyys kamalaa.

Meil mennää vähän niin ja näin noitten d vitamiinien kanssa. Joskus muistaa antaa ja joskus ei. Haluisin jonkun semmosen helpon vaihtoehdon ettei tartteis antaa miljoonaa tippaa (joo mun mielestä 5 tippaa on paljon) ja joka ärsyttäis mahdollisimman vähän toisen vielä todella kehittymätöntä suolistoa. Vauva parka.

Pitäisi lähteä markkinoille. Ensin vaan odotetaan et pesukone pesee loppuun ja tuttisoppa kiehuu loppuun.. phuuh.
 
Mä en ole vieläkään viidessä tipassa. Muistan antaa D-vitskun samalla kun otan itse ja annan muille lapsille. Vuosien rutiini. Isommat lapset muistuttaa kyllä, jos unohdan. Kännyhäläri vitskusta, niin muistaa antaa?
 
Itse en hätäile, vaikka jonain päivänä unohtaisin antaa D-vitskut. Kyllä sitä auringon valosta ihollakin syntyy, kun ei ole sentään enää keskitalvi. Toki kaikessa pyrin toimimaan suositusten mukaisesti, mutta en pode unohduksesta huonoa omaatuntoa! Me ollaan otettu vasta kolmea tippaa. Itse syön suosituksia reilummin D-vitskua ja käytän runsaasti maitotuotteita.
 
Meillä kyllä on vielä sopeutumista, kun esikoinen on välillä kunnon uhmaikäinen tappelupukari, jota täytyy lähes herkeämättä vahtia tai lähtee tapetitkin seinistä. Koti on kuin hurrikaanin jäljiltä. Tunnen itseni melko avuttomaksi niissä tilanteissa kun vauva on rinnassa kiinni ja esikoinen rymistelee menemään ja pitäisi olla yksi käsipari lisää. Yksi lisäongelma on myös se, jos vauva herkeää itkemään kovasti yöllä, tuo vanhempikin herää siihen ja sitten onkin katastrofi valmis: aamuyö, väsynyt äiti, huutava vauva, huutava taapero.

Oma fiilis on ollut melko hyvä, tosin lannistumisen hetkiä on kyllä ollut. Varsinkin kun mies on hoitanut tuota vanhempaa, niin ei ole ollut kovinkaan paljon sellaisia yhteisiä hetkiä, jolloin voitaisiin hoitaa vauvaa yhdessä. Nyt on se vaihe, että se, jolla on tissit, hoitaa 99% vauvan. Kyllähän se eka vauva muuttaa niin kaiken, kun siihen asti on voinut elää omaa elämäänsä juuri niin kuin on halunnut, ja yhtäkkiä vauva vaatiikin kaiken huomion ja ajan. Nyt kun on sujahtanut tällaiseen lapsiperhe-elämään jo ennalta, niin helpommin sujuu vauvankin kanssa. On jo tottunut siihen, että lapsi tulee ensimmäisenä, vaikka ei saisikaan omaa aikaa ja itseä unohtaakaan äitiyden myötä.

Pääsisi vaan ulos tai muuten liikkumaan, mutta en ole vielä onnistunut saamaan vauvaa nukahtamaan samaan aikaan kun esikoinen olisi syötetty, juotettu, puettu ja vaippa vaihdettu ulkoilua varten... Jaksamisen kannalta hyvät yöunet ja ulkona liikkuminen on itselle tärkeimpien joukossa, mutta minkäs teet, täytyy toivoa että jossakin välissä tulee niidenkin aika.
 
Mua jännittää hirveesti lähteä ulkoilemaan imetyksen kannalta kun tuli tuossa huomattua ettei meidän pojalle pullo kelpaa. Aika vähän on julkisia paikkoja joissa vois tuon imettämisen hoitaa, ja siinähän istut sitten tunnin kaksi tissittelemässä vai.? Auttaisikohan jos kokeilisi siihen pulloon jotain muuta kuin silikonituttia? Ei muakaan kyllä huvittaisi mitään muovihökötyksiä imeskellä, vaikkei nyt muutenkaan sellaista tarvetta ole mut voin vaan samaistua ton jätkän fiiliksiin....

Tänään ollut ihme tissibileet yöstä saakka, saatiin poika nukkumaan vasta myöhään yöllä ja nukkui sit sen muutaman tunnin ja sitten oltiinkin enemmän tai vähemmän hereillä koko päivän. Tottunut normaalisti suunnilleen tunnin tai reilun imetyssessiolla saamaan pojan tyytyväiseksi niin ihmetyttää kasvaako se noin nopeeta tahtia että kohta istutaan viittä tuntia kerralla vai oliko vain läheisyydenkipeä...

Harmittaa kun hartiat menee näin helposti jumiin imetyksestä vaikka asento on ihan rento, ei jaksa samalla tavalla kun rupee päähän ja niskoihin särkemään urakalla. Vinkkejä?
 
tai yang, onko sulla imetystyyny käytössä? Mulla on semmonen bumerangin muotoinen, jossa on jotain raetta sisällä, että saa muotoiltua aika hyvin sopivaksi. Sen avulla mä ainakin saan oltua ihan missä vaan rennosti ja kädet on täysin vapaana. Toki ihan tavallisetkin tyynyt ajavat saman asian, kunhan niitä on tarpeeksi niin, että saa tuettua moniin eri asentoihin.
 
Olen kuullut monen sanovan, että tuttipullo tommeetippee on ollut pelastus satunnaiseen pulloruokailuun.
 
Meille kelpaa tuttupullona Mamin koliikkipullo ja avant, kaikki muun malliset no no no :happy:

Onks tää nyt se tiheänimunkausi, eilen aamulla tyttö otti tunnin päikkärit aamusyötön jälkeen niin että heräsi 11 syömään, siitä lähtien ilta 21.30 asti valehtelematta tissillä lukuunottamatta paria torkkua mutta niiltäkin heräsi heti 20 min jälkeen, torkahteli kyl tissille mutta naposteli lähes senkin ajan ja heti hereille kun yritin nostaa nukkumaan muualle. No onneksi oli miehellä vapaata niin mä vaan sit istuin ja makasin ja imetin ja mies hoiti taas kaiken muun.

Nyt ollaan aamutankkauksella, lääkärille ois aika, yritetään tankata kunnolla ennen sitä :grin
 
Arjen sankareita ovat kyllä minulle kaikki, jotka sujuvasti hoitavat pienen vauvan lisäksi muitakin lapsia ilman apukäsiä. Meidän vauva on osoittautunut sen verran vaativaksi, että olisin kyllä ihan pulassa nyt miehen matkustaessa, jos ihanat vanhempani eivät jeesaisi. Ensimmäinen ilta kolmistaan ei alkanut kovin hyvin, kun vauva oksensi kaaressa niin paljon, että pissaa ei tullut melkein puoleen vuorokauteen, vaikka seuraavilla syötöillä maito pysyikin sisällä. Onneksi sen jälkeen on ollut vain pienempää puklailua. Luulen, että söi yksinkertaisesti ihan liikaa, kun haluaa joka ongelmaan rinnalle.
 
Mä kanssa ratkaisen kaikki ongelmat tissillä, ja sitä + masuvaivoja ukkeli itkeskeleekin. Kyllä tässä imetyksessä meneekin sitten koko päivä ja yö ja välillä esikoinen kasvaa piirrettyjen voimalla. Nyt oli muuten kakka ekan kerran vihreää. Pelottaa maitoallergia, joka esikoisellakin on. Vaikka eihän ne mahavaivat ja vihreä kakka vielä sitä merkkaa. Itkee tämä vielä vähemmän kun esikoinen aikoinaan.
 
Tissi täälläkin eksyy suuhun ongelmien ilmaantuessa :joyful:

Nyt kun on vähän enemmän kulkenut pikkujäbän kanssa ulkona, niin on huomannut tuon kuinka vaikeeta tuo vaatteiden valinta on! Tai ei kai sinällään, tällähetkellä varmaan lähtiessä on aina liikaa päällä ja sitten nopeesti availlaan haalarin vetoketjua ja otetaan pipoa pois. Lämpötilathan on jo ihan mukavia, mutta sitten ainakin täällä Tampereella on tuullut ihan hurjasti viime päivinä. Toki vaunuissa on aika hyvin tuuleltakin suojassa... mutta silti! Vaikeeta! :arghh:
 
Joo.. on tää kans yhtä sättäämistä. Ukko on alkanut naksuttelemaan imiessään. Johtuu melkein 100% varmasti siitä et kielijänne on todella tiukka. Alkuun imu sujui todella hyvin ja kyllä edelleenkin pääasiassa sujuu hyvin, mut etenkin väsyneenä ja pitkään tissillä ollessaan alkaa naksuttamaan.. Ei leikattu sitä jännettä viel sairaalassa kun pikkusella oli niin hyvä imuote.. nyt oon alkanut miettimään et pitäiskö se sittenkin naksauttaa vapaammaks.. Äh...
 
Hellis sanoi:
tai yang, onko sulla imetystyyny käytössä?
Click to expand...
Ei ole, täytyy kait hommata jos on hintansa väärti. :p

Tänään ei olla muuta tehty kun ravattu vaihtamassa vaippoja ja tissitelty... Hyvä kun on vessassa päässyt käymään. Kohta tulee mummi niin pääsee syömään jotain, toi jäbä ei taida ymmärtää että munkin kuuluisi syödä jotta se saa ravintoa. :| On ainakin hyvin päässyt sisälle joka ikiseen tv-sarjaan mitä ruudussa päivisin pyörii.
 
Meidän tytöllä on kanssa tiukka kielijänne, ois varmaan pitänyt tosiaan napsauttaa se jo siellä sairaalassa. Meillä toisen tissin kanssa on enemmän vaikeuksia, johtuuko siitä jänteestä vai jostain muusta, en tiedä. Voiko se aiheuttaa myöhemmällä iällä jotain, osaako kukaan sanoa?
 
Mä alan kasvamaan kiinni sohvaan :D Tikkien takia istuminen on aika hankalaa, mut sohvalla saan hyvän puolinojaavan asennon (joka pidempään istuen tuhoaa alaselän ja pakaran, mut minkäs teet), joten tässä sitten nököttänyt telkkua katsellen ja lapsi vuorotellen tissillä ja sylissä nukkumassa. Nyt saatiin onneksi siirrettyä petiin päiväunille :) Lapsi on kyllä pääsääntöisesti kovin tyytyväistä sorttia, aika vähän on ollut itkua yhtä päivää lukuunottamatta (ja jälkiviisaana lapsella taisi olla nälkä eikä vaan tajuttu!).
 
Emppuliina, mul on miehel ja tosi tiukka, artikulaatio on välil haastavaa, mut kyl sen puheesta selvää saa. Esikoisella on kanssa ja hyvin sujuu puhe ja noin, ärrän kans on viel haastavaa mut eiköhän sekin sieltä tuu kuten kellä hyvänsä. Esikoisen kans imetys oli ihan helvettiä ja veikkaan syypääksi tota kielijännettä.
 
Meillä imetys tosiaan onnistuu ihan hyvin, omien täysien rintojen takia joskus lussuttaa ensin hetken ja kitisee ennenkuin puolet tissistä valuu harsoon tai mihin lie ja sitten saa kunnon otteen :D Onneksi ei kauheita vaikeuksia ole, vaikka tuo lussutus ja pään pyörittäminen saa mut melkein itkun partaalle välillä yöllä!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top