Vauva-arjen kuulumiset ja pohdinnat, ilonhetkien jakaminen

Meillä kun ei toistaiseksi itketä kuin pyllypesun yhteydessä. Kitinää kyllä tulee mahanpuruista ja sellaisesta. Tai ehkä en ole vaan odotuttanut vauvaa itkuun saakka. :)
 
Nyt kun pumppasin toista rintaa kun vauva mutusteli toista niin sainkin ihan hyvin maitoa talteen. Aikamoista akrobatiaa sekin vaatii.. tätä vaavia ei auta tökkiminen tai rinnan pois vetäminen, on niin autuas kun saa tissin suuhunsa että on ihan kunnon unessa.. josko se tuosta alkaisi tehokkaammin imemään kun ikää karttuu.
 
Varmasti alkaa imu tehostua, kun kokoa ja ikää tulee lisää :) Tsemppiä maitotaiteiluun!
 
Jep kunhan vähän aina kasvaa niin jaksaa imeäkin ihan eri tavalla! Tsemppiä Anime tosiaan, varmasti turhauttavaa myös :shy:

Meillä ei hirveesti kitistä, joskus unissaan mutta tää neiti saa heti kunnon itkupotkuraivarit kun on jotain vailla, antaa pienen varoitusäänen ja silloin täytyy jo kiireellä mennä :grin

Yritän ottaa höölimmin nää iltatissittelyt, vaikka se edelleen ahistaa että illat venyy ja varmasti enemmän vielä kun mies palaa töihin ja menee nukkumaan 9 niin yritän ihan ajan kanssa antaa toisen roikkua tissillä, vaikka se nukahtelee välillä. Kohta on taas istuttu puolitoistatuntia tässä sohvan nurkassa, vauvan peti on lämpiämässä ja ilmeisesti kohta voi alkaa odottelemaan sitä maagista 20 minuuttista :grin
 
Ihan rehellisesti nyt myönnän etten jaksanut alkaa tässä pienessä hetkessä kahlaamaan läpi mitä kaikkea olette jo ehtineet tähän ketjuun kirjoittamaan :D Veikkaan nimittäin että toi pieni tyyppi herää kohta tuolta sohvan nurkasta jonne sen laskin äsken kun mies ja esikoinen lähtivät tallille.

Jotain tonne toukokuun ketjuun kirjoitinkin jo meidän menoista, mutta tiivistetään nyt tähänkin. Hyvin mennyt, esikoisen kanssa vähän haasteellista, mutta pikku hiljaa parempaan päin.

Jos jostain oon tyytyväinen niin siitä että tällä kertaa tissittely sujuu paaaaaljon paremmin kuin esikoisen kanssa!
 
Täälläkin vauva pitänyt erittäin kiireisenä! Silmäpussitkin on aika pelottavat. Kuulostaako muidenkin vauvat siltä, että luulitte synnyttäneenne ihmisvauvan, mutta epäilette, että pinnasängyssä nukkuu villisika noin äänien perusteella? Älytön röhkiminen ei ilmeisesti kuitenkaan ole epätavallista sanottiin :joyful:
 
Täällä ei nuku villisika vaan kissanpentu. Kevyessä unessa vinkuu ja inisee. Röhkimistä on vaan rintaa hamutessa, vaikkakin ilmeen perusteella tämä ei ole possu vaan leijona! "Tissiä mä metsästän..."
 
Täälläkin pääasiassa inistään mutta välillä kuuluu kunnon murahduksia, räyh! :grin

Se muuten tosiaan pitää paikkansa että juuri kun ajattelee tekevänsä jotain itsellensä mm. syövänsä... käyvänsä suihkussa tms niin johan vauva herää, käykö teilläkin oikeesti niin? :grin
 
Kyllä käy just noin, yleensä kun ite tajuaa että onpa hirmunen nälkä ja vessahätä niin sillon vauva alkaa itkeä nälkäänsä, vaipassa on kakka, esikoinen tippuu tuolilta ja ovikello soi. Sit voi mennä taas pari tuntia seesteisesti kunnes taas kaikki räjähtää :joyful:
 
Mä en tiiä mikä eläin toi oikeen on, ei se ihmiseltä kuulosta :D Huutaa pääasiassa vain kun haluu tissiä ja se on semmonen mä-äää-ä mä-ää-ä, ehkä se on siis lammas? :D

Ihanaa on kun tyyppi on alkanu olemaan jo vähän enemmän hereillä ja killittelee pienillä silmillään ja suipistelee nuppusuutaan :Heartred Sulan tähän rakkauden määrään :D :Heartred
 
Kuinka kauan tää baby blues kestää? Vauva on nyt reilu 2 viikkoa vanha ja tunnistan itsestäni selkeästi, etten ole vieläkään oma itseni. Tietty väsymys tuo vielä tähän pientä boostia. Harmittaa oikein itseäkin, että "tuntuu kurjalta" ilman mitään syytä ja kaikki miehen sanomiset tuntuu maailman lopuilta, vaikka yhtä lailla hänellä on oikeus olla väsynyt ja "kiukkunen". Vauva on ollut todella helppo, pari yötä on nyt vatsapurujen vuoksi valvottanut, mutta muuten oikein kiltti neiti. Tahtoisin vaan kovasti päästä nauttimaan vauvasta 100%, jos tiedätte mitä tarkoitan? :sad001
 
LMK. Tiedän tosiaan... mulla ne ekat pari viikkoa meni vaan ihan huomaamatta ja en ollut edes kovin väsynyt mutta nyt muutama päivä on ollu ihan kauheita, alkaa mennä yli. Väsyttää ja itkettää melkein kaikki, tuntuu ettei voi edes asiallisesti sanoa mikä harmittaa kun itkettää vaan ja tottakai mieskin on väsynyt ja saa olla mutta huh ompa vain sellainen "minut on jätetty yksin" olo, vaikkei se pidäkään paikkaansa, mies hoitaa lasta myös ja hoitaa elukat aamuun iltaan, minä teen kotitöitä kaverina ja eläinhommia avuksi jos kerkeän. :shy:
 
Itsellänikin on yksinäinen olo tosi ison osan ajasta, vaikka muuten koenkin olevani hyvällä mielellä. Äitini varoitti jo etukäteen, että yksinäisyys vauvan kanssa iskee taatusti, ja tavallaan olinkin varautunut siihen, mutta tuntuu se silti rankalta. Pyrin pitämään paljon yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin ja pakotan itseni vauvan kanssa liikenteeseen vaunuillen ja autoillen. Miehellekin jo itkin yksinäisyyttäni, ja onneksi hän otti sen hyvin ja ymmärtäväisesti. Tämä elämänmuutos on kuitenkin suurin mahdollinen, joten on luonnollista, että sopeutumisessa menee aikaa, eikä hormonimyrskyt ainakaan tasoita tätä tietä! Päiväkirja auttaa myös yllättävän paljon, itse aloin tehdä "itkupäiväkirjaa" kaikista niistä asioista, jotka synnytyksen jälkeen ovat saaneet minut kyyneliin - hyvässä tai pahassa. Myös tuon päiväkirjan kirjoittaminen saa minut aina kyyneliin...
 
Meillä mies palaa huomenna töihin... Apua. Ei yhtään helpota tätä mun hormoonimyrskyä.
 
Mää oon vaan ihan pää pilvissä ja leijun... joku anti-babyblues... tuijottelen vaan pikkumiestä ja höpsöttelen. Vaikea raskaus ja vaikea synnytys, tässä taitaa olla se mun palkinto, kun onni täyttää koko ihmisen ja sylissä tuhisee kiltti pieni mies :love7
 
Meidän vauva tykkää kylpeä :smiley-bounce022

Oli päätetty, että tänään on kylpypäivä. Vauva oli kuitenkin vähän kärttyinen syömisen jälkeen ja mietittiin jo, että onkohan hyvä idea se kylpy, vaikka viimeksi ihan viihtyisin ammeessa. No päätettiin kuitenkin kokeilla pikakylpyä ja oltiin valmiit lopettamaan heti, jos neidiltä menee hermot. No sehän rauhoittui heti, kun pääsi veteen ja oli niin tyytyväinen, että kylvettiin ihan kunnolla. Myös kuivaus oli mukavaa ja pukemiset myös. Siemen nukahtikin rinnalle melkein heti :smiley-angelic002

Ihana tirriäinen!:smiley-angelic003
 
Ihana, enough! Me kylvettiin ekaa kertaa aiemmin tällä viikolla ja reaktio oli hämmentynyt. Pieni ei oikein tiennyt pitäisikö itkeä vai tykätä, joten ei jääty kovin pitkään kylpemään. Tänään taas kylpyyn, kun huomenna tulee neuvolatäti ekalle kotikäynnille niin ollaan puhtoisia. :)
 
Meilläkin kylvettäminen on aina ollut iskän ja lasten juttu. Äipän kanssa käydään suihkussa :)

Me täällä odotellaan innokkaana sitä vauva-arjen alkua. Yks sokerimittaus on vauvalla jäljellä ja jos on ok, niin päästään heti kotiin. Nyt vaan pidetään peukkuja :thumright
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top