Valitusvirsiä

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja suvitus
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kynnys on varmasti kova, vaikka ei sen tarvitsisi olla. Mokomakin suomalainen mentaliteetti, joka jo äidinmaidossa saadaan. Opittu, että kyllä sitä aina pärjää ja avun vastaanottaminen saatika pyytäminen on ihan jotain utopista, jota vain joku jossain ehkä joskus on saattanut tehdä.

Muistetaan mammat kuitenkin, että apua on luvallista vastaanottaa ja että ei oo häpee myöntää, että nyt ei vaan jaksa :Heartred Koska eihän sitä nyt vaan kukaan aina jaksa.
 
Word, Hellis! Samaa mieltä. Tämä ketju on myös tosi hyvä, yleensä vaan ei ehdi koneelle silloin kun on katastrofipäivä. Siispä valitan nyt ihan vaan pikkuisen näin tilaisuuden tullen, että meidän vauva on viime päivinä saatu yöunille vasta reilusti puolen yön jälkeen. Joskus herättiin yhdeltä syömään ekaa kertaa, nyt mennään ekaa kertaa nukkumaan... Päivän kolmannet ja viimeiset minipäikkärit ovat nyt ilmeisesti hilautuneet turhan myöhään, täytynee yrittää säätää aikataulua.
 
Pakko tuohon kommentoida kun Hellis kirjoitti, että avun vastaanottaminen tai pyytäminen on utopista. Kyllä, niin on. :) Jos on avun pyytäminen lähes ylitsepääsemättömän hankalaa (paitsi silloin kun ihan oikeasti on totinen tarvis) niin minä ainakin huomaan itseni kursailevan vaikkapa ulos lähtiessä jos joku ystävällisesti avaa oven: kyllä pääsen itse, en tarvi apua. Samaan aikaan lämmittää mieltä tosi paljon tuo pieni avulias ele. Eihän se kenellekään ole mieletön ponnistus avata joku ovi, tarvii opetella iloisesti ottamaan apu vastaan kun sitä tarjotaan. Sitä kun on aina ollut vähän "ei tartte auttaa"... :)
 
Ymmärrän kyllä että vieraan hoito jännittää. Meillä ainakin oli diilinä, että sama ihminen kävisi joka viikko, eli kyllähän muksu häneen myös tutustuisi. Ekan kerran voisi vaikka hoitaja leikkiä lapsen kanssa ja itse voisi puuhata rästiinjääneitä juttuja, mut ihan lähellä. Ja jos alku näyttää hyvältä, voisi vetäytyä vaikka naapurihuoneeseen nukkumaan tai lepäämään ja sopia, että tulevat heti herättämään, jos pienellä tulee hätä. Ei heti tarvi ulos lähteä vieraan kanssa :)

Täällä aina pärjätään, mutta ihan oikeasti fiksumpaa olisi ottaa apu vastaan, kun sitä tarjotaan ja olla ylpeä siitä, että osaa auttaa ja hoitaa myös itseään :)
 
Niinpä Salme, "ei tartte auttaa!" (... mutta olipas ihana, kun kumminkin autoit :shy:)

Ja se tuntuu hassulta, kun liikkuu vaunujen kanssa ja aina on joku auttamassa, ihan pyytämättä. Avataan ovet ja kannetaan kahvilassa tarjottimet pöytään, päästetään menemään ensin moneen paikkaan, melkein kaikki katsoo iloisesti hymyillen... sitä tuntee itsensä aika tärkeäksi tyypiksi välillä :joyful: Mutta on se vaan todella, todella outoo :wideyed:
 
Mulle on ihan käsittämätöntä että joku muu kuin minä hoitaisi vauvaa. Omalle äidillekin jättäminen pariksi tunniksi tuntui oudolta, vaikka luotan täysin hänen kykyihinsä hoitaa vauvaa ja poika viihtyy hänen kanssaan. Mutten vaan pystyisi jättämään kenenkään muun hoitoon.

Harmittaa hirveesti tää jatkuva päikkäritaistelu kun on muuten niin ihana ja reipas poika. Se pilaa meidän päivistä suurimmanosan koska pakko se on taistella ja yrittää saada toinen kaikin keinoin nukkumaan ees hetkeksi kun kaikki on toisella niin huonosti kun väsyttää eikä mikään enää huvita. Ei edes sylittely, harmittaa vaan.
 
Itsekin usein aattelen, että "kukaan muu ei osaa hoitaa meidän vauvaa" :D Eli siis ei voi vielä jättää vieraalle ;) Ei mutta ihan oikeasti on olemassa ihmisiä jotka osaa ja ei todellakaan ole häpeä pyytää apua. Sehän on meidän velvollisuus kertoa milloin ei jaksa. Olen onnellinen, että meidän tyttö on suht rauhallinen ja ei turhia kitise!
Aiheesta vähän sivuun mutta kuitenkin jaksamiseen liittyen...itse olen joutunut turvautumaan avun pyyntöön sellaisessa asiassa kuin lapsen kiusaaminen. Meillä on nyt iso prosessi tämän asian tiimoilta menossa ja tämän äidin sydän itkee tuon lapsen puolesta :sad001 Senkin takia olen onnellinen, että meillä vauva on rauhallinen ja kiltti. Tämä meidän poika vaan nyt tarvitsee paljon tukea ja myös ulkopuolista apua, toivon että osaan toimia niin että saamme kaiken tarvittavan avun ja että lapsi saa alkaa elämää normaalia nuoren pojan elämää:Heartblue
 
iltatähti2015: :sad001 Kenenkään ei saisi joutua kiusatuksi, ei etenkään lapsen, joka vasta muodostaa käsitystä itsestään ja elämästä. Olen äärettömän pahoillani poikasi puolesta. Onneksi hänellä on äiti ja muu perhe, jonka luona on aina turvassa ja juuri hyvä sellaisena kuin on. Jaksamista :Heartred
 
Tsempit iltatähdelle, toivottavasti tilanne rauhoittuu pian!

Tai yang, tuttua niin tuttua tuo päikkäritaistelu.. Poika herää aina 45min jälkeen ja oikeasti pitäisi saada jatkamaan vielä, koska muuten päivä menee pelkäksi kitinäksi. Ja ei onnistu! Argh!!

Muoks. Onkohan se vain persoonallisuuskysymys, mut mun ei oo kyllä yhtään vaikea antaa muiden hoitaa poikaa. Oon miettinyt, että johtuisiko osittain siitäkin, että meillä on alusta asti mies hoitanut puoliksi, eli en oo ikinä ajatellut et vauvaa hoidan vain minä ja olisin aina vastuussa. Ehkä siksi on helpompi hyväksyä myös "vieras" hoitaja, eli vaikka äitini. Poika on myös tietty alusta asti tottunut kahteen eri tapaan tehdä asioita, minun ja isän, joten ehkä hänellekin helpompi olla myös muiden kanssa, kuin jos yleensä olisi vain yksi hoitaja? En kyllä muutenkaan ole liikaa "minä itte" -tyyppinen, vaan otan mieluusti apua vastaan, ehkä tosiaan on vain persoonallisuuskysymys :) Mutta ehkä miehenkin takia minulle on aivan utopistinen ajatus, että vain minä hoitaisin tai osaisin hoitaa mukulaa.
 
Voihan päikkäritaistelu! Kolme varttia painittiin ja ravasin makkarin ja aamiaiseni väliä kun ihan väsynyt poika ei pysähdy hetkeksikään että voisi nukahtaa. Ja sit yhtäkkiä olikin pirteä ja nyt mönkii pitkin lattioita..

Muoks. Ja taistelu jatkui vielä tunnin, kunnes oli pakko ruveta tekemään lähtöä, ja muru nukahti vasta puoliltapäivin ekoille päikkäreille, heräsi kasilta..
 
Muokattu viimeksi:
Lunta tuli ja nuoskalumi jymähtää rattaiden pyöriin kiinni kuin täi tervaan ja kulkeminen on ihan sairaan raivostuttavaa höykkyämistä, se vähä mitä tuolla kävelyteillä mentiin. Auratulla jalkakäytävällä kulki vielä suht siedettävästi. On sentään isokokoiset pyörät eikä mitkään matkarattaat, mutta on ehkä paskinta paskaa tuollaiset kovat kuluneet kumirenkaat, ilmakumirenkaisiin kun olin aiemmin tottunut. Saa nähdä lähteekö tämä poppoo ulos ollenkaan jos oikein lunta tulee, ei minulla hermo kestä työntää jos on puolen metrin välein potkittava lumipaakkuja pois.

:mad::mad::mad:
 
Salme kattelet käytettynä uusia kärryjä ;) ja kirjoitinkin toisaalla että ilmakumit on oltava näissä olosuhteissa. Täällä kun on jo paljon lunta!
 
En enää viitsisi rattaita ostaa, en tiedä olisiko etsittävä ihan vaan pyörät noihin kun muuten on ihan ok kulkupelit. Tai jos renkaisiin saisi suihkittua vaikka jotain silikoonia tai mitä lie ettei niin ottaisi lumi kiinni. Vieläkin suututtaa..
 
Nyt rupes nyppiin!!! Joku käyttää taloyhtiön lastenvaunuvarastoa rengasvarastonaan!!! Myös taloyhtiön kottikärryt, ruohonleikkurit yms. Pitävät majaa siellä. Mieheni keväällä siivosi varaston niin, että saatiin meidän rattaat sinne mahtumaan. Rattaille oma tilansa vasemmalle ja taloyhtiön kamoille oikealle. Tällä viikolla on useampana päivänä ovesta tullut ensimmäisenä vastaan kottikärryt, kun oon vaunuja mennyt sieltä hakemaan. Eilen paloi hermot täysin. Tämä renkaiden säilyttäjä oli ilmeisesti vaihtanut renkaansa ja siirtänyt kaikki taloyhtiön kamat meidän rattaiden paikalle, että rakkaat renkaansa mahtuivat varastoon. Rumasti kiroillen mies taas siirsi kamat niiden renkaiden päälle ja viereen. Meillä ei ole mitään sitä vastaan, että taloyhtiön pihan siistimistavaroita siellä pidetään, kunhan ne nostetaan takaisin paikoilleen, että mahdutaan kulkemaan. Me kuitenkin ollaan ainoa lapsiperhe taloyhtiössä. Mutta ne auton renkaat nyppii oikein kunnolla. Taitaa olla meikäläisen elämän ensimmäisen "heippalapun" paikka. Ps. Hallitus on tästä ongelmasta tietoinen..
 
Meidän talossa ulkoiluvälinevarasto on täyteen tupattu pyöriä, pyörän raatoja (ilman rengasta/ohjaustankoa..), pulkat oli kesällä varmaan viime talvisilla sijoillaan ym, suksetkin joku innokas oli vienyt sinne jo ajat sitten ja ne oli löytäneet itselleen makuupaikan latttialta levällään. Meidän rattaat mahtuu yhdestä ainoasta ovesta ulos varastosta, pyörät sun muut mahtuu mistä vain. Minua on ärsyttänyt koko sen ajan mitä täällä ollaan asuttu, miten ketään ei kiinnosta miten siellä mitkäkin rojut on, pääasia että on saatu jotenkin heivattua ovesta sisälle ja siinä kaikki. Itse ehdotin taloyhtiölle siivoustalkoita, saa nähdä onko ehdotusta noteerattu mitenkään.

Muoks. Etsiskelin rattaisiin uusia renkaita ja onpa kyllä semmoisissa hinnoissa etten ainakaan vielä raaski käytettyihin kärryihin ostaa. :/
 
Muokattu viimeksi:
Takaisin
Top