Uutisen kertominen muille, milloin ja miten?

Mä kerroin heti plussan jälkeen parhaille kavereille ja äidille, mut ne toisaalta myös ties että yritetään. Veljilleni kerroin viikko sitten.

Mä päätin jo heti et jos joku kysyy, niin en aio valehdella. Kukaan ei ole tosin kysynyt. Ja vatsakaan ei näy, niin ei ole tarvinnut peitellä mitään.

Jos olisin töissä niin siellä tuskin vielä kertoisin, tosin pahan olon takia se ois varmaan jo paljastunut. Oon onneks nyt opintovapaalla niin ei ole tarvinnut duunista huolehtia. Toki alkuvuodesta täytyy sit sinne ilmoitella myös asiasta.

11+1
 
Mä joudun varmaankin lauantaina töissä paljastamaan väkivallanuhan takia :/ en toisaalta vielä haluais! Mut pakkorako, turvallisuus ensin.
 
Mun työpaikalla tietää jo älyttömän moni... karseeta kun työ on niin "rajoittunutta" raskauden jälkeen ja kaikkihan heti arvaa miksi oma työnkuva muuttuu ja työpaikalla alkaa yleinen säätäminen. :grin Toisaalta meillä osataan olla myös todella hienotunteisia ja vaikka suurin osa raskauden arvaakin, eivät kysy suoraan eivätkä kovin paljon selän takana juttele ja saa olla ns.rauhassa. Meillä työpaikalla keskenmenot on ilmeisesti melko yleisiä, kun nimenomaan työnkuvan vuoksi monet tietää etukäteen odottaa plussaa ja raskaudesta täytyy kertoa heti.

Lapset ei meillä vieläkään tiedä, jospa parin viikon kuluttua vois kertoa, kun ollaan käyty siellä np-ultrassa.
 
Minä kerroin töissä lähimmille esimiehilleni nyt pari päivää sitten kun eilen oli pikkujoulut. Miesvaltainen työyhteisö niin että ei ne varmaan mitään tajua ja autolla mentiin niin ihan sen pikkiin pysty pistään vedenjuomisen. Yhden alkoholittoman oluen join.

Vähän kyllästyin siihen salailuun kun alkoi vaatteet käydä vähiin jolla vatsaa olis saanu peittoon. Kovin iloisia olivat minun ja mieheni (ollaan samassa firmassa) puolesta ja onnittelivat iloisina!
Kaks viikkoa vielä ultraan ja sitten en kyllä enää salaa keltään jos kaikki on hyvin. En siis jokaiselle vastaantulijalle kerro mutta en edes yritä peitellä.
 
Meillä tietää hyvä kaverini etelässä (ei montaa yhteistä tuttua, ei suurta vaaraa jos pääsee lipsahtamaan) jolle kerroin heti plussattuani, toinen kaverini arvasi rv 6+jotain ja mieheni halusi kertoa hyvälle kaverilleen samoihin aikoihin. Tällä viikolla kolmaskin kaverini kysyi suoraan olenko enkä viitsinyt valehdella. Töissä epäillään, etenkin yksi tarkkasilmäinen mieskollegani kysyi kahdesti pikkujouluissa olenko raskaana - johon heitin OLISIMPA! <3 Meillä on aika pieni työyhteisö ja kaikki varmasti tietävät että haluan lapsia. Eka neuvola huomenna, mieli tekisi jo kertoa töissä mut parempi pitää suu supussa ultraan asti. Esimies tuskin ilahtuu, mut lähimmät työkaverit ovat varmasti iloisia.

Vanhemmille suunnittelimme nyt jouluna kertomista. Lahja. Minun vanhemmat kun sekoavat. Miehen pojalle kertomista ajattelin välttää mahdollisimman pitkään, kun en haluaisi pojan äidin kuulevan uutisia ensimmäisten joukossa. Minun puolelta löytyy myös sukulaisia joille en soisi tietoa ikinä. Aion myös esittää vanhemmille et koko suvulle ei sitten heti soitella ja juoruta.
 
Nyt nt-ultran jälkeen päätin, etten enää varta vasten piilottele mahaa, vaan esim. töissä saa väki huomata siinä tahdissa kun huomaavat. On vaan niin huvittavaa seurata ihmisten reaktioita :) Moni yrittää vaivihkaa vilkuilla mahanseutua, niin etten muka huomaisi ollenkaan. Kukaan ei kuitenkaan ole vielä kehdannut kysyä mitään, mutta melkein kuulee kun päät raksuttaa kun ne miettii, että taasko se on paksuna vai onko se syöny vaan liikaa pullaa :D
 
Kerroin siis heti plussatessa äidille ja isosiskolle, josta jo aiemmin kirjoitinkin tänne.Nyt lisänä on jo toinen sisko ja esimies.

Muutama viikko sitten tosiaan kerroin pikkusiskolle ja hän häkeltyi uutisesta niin, että alkoi itkemään ja nauramaan ihan hysteerisesti. Johon siis mä liityin mukaan! :hilarious: Oli kyllä ihan hulvattoma ihanaa!

Ja esimies onnittelli halauksin ja oli todella iloinen puolestani. :) Pikkujouluistakin selvisin kuskina olemisella, mutta ainakin itsestä tuntui, että kaikki tiesivät miksi en juo ja miksi olen kuski. Tosin voi se olla myös omaa mielikuvitusta. :grin I dont know!

Jouluna olis tarkoitus kertoa sitten miehen vanhemmille jos vaan pystytään olemaan hiljaa vielä niin kauan! Eka ultra on kuitenkin joulukuun puolivälissä, että sitten sen jälkeen jo "uskaltaisi" kertoa vaikka kenelle. Kauheeta, kun haluaisi kumminkin yllättää vasta jouluna appivanhemmat, enkä toisaalta haluaisi paljastaa kenellekkään muillekkaan ennen heitä. :p:Heartred Oon jo ostanut niille lahjakoriin "Mummola"- ovikyltin ja karkkirasian missä lukee, "isovanhemmille". :happy:

Mimmi rv 9+2
 
Mie kerroin kaksossiskolle heti testin teon jälkeen. tiimikavereille piti kanssa kertoa kun sain neuvola-ajan ja piti vaihella työvuoroja.. oon päiväkodissa töissä..
Myös isälle kerroin melkein heti kun on niin kovasti kyselly milloin hänestä tulee vaari. Poikaystäväni on myös kertonut veljilleen ja äidilleen.
 
Meillä on töissä oikein ihanat vartalonmyötäset työvaatteet, saa nähä koska ensimmäinen uskaltaa kysyä :D käyn vielä kerran viikossa töissä, eli mahankasvun huomaa helpommin :D
 
Mä olin yhdessä illanvietossa pari viikkoa sitten, ja siellä sit yksi kaveri heitti ehkä vähän vitsilläkin et oot salettiin raskaana. Sen jälkeen huomasin et yks jos toinen alko vilkuilemaan mun vatsaa. :D
Eikä siis todellakaan mitään vatsaa ollut.
 
Mä oon huomannu töissä vähän vanhempien naisihmisten vilkuilevan. En ees mitenkään yritä mun mahaa piilottaa, nyt oon vaa pari päivää käyttäny kokoa isompaa työpaitaa:rolleyes: hauskaa kun ne niin yrittää vilkuilla, etten huomaisi :p:wink
 
Ei hitto. Ukko pölähti yhtäkkiä isänsä kans käymään ja eiköhän sohvalla ollu levällään kaikki mahdolliset paperit mitä neuvolasta saatiin. Päällimäisenä opus jossa lukee suurella "meille tulee vauva" ei varmaan huomannu mitää. :laughing021
 
Tänään kerroin pomolle, sain siinä kohtaa pomon nauramaan kun sanoin, että tuplat tulossa. Lämpimät onnittelut tuli ja ehdittiin sopia jo milloin jään pois.
 
Muokattu viimeksi:
Täälläkin kerrottu jo parhaille kamuille en vaan tiedä mitä vastata kun kysytään, että saako vauvasta puhua kylillä. Öööh noo... :D en tiedä teenkö jotain somejulkistusta. Ehkä sitten kun masu on iso, nyt kun ei näy yhtään mitään edes omaan silmään.
 
Huh mie sanoisin ettei saa puhua kylillä. Mut toisaalta ihmiset on erilaisia ja tyyli miten niistä asioista puhutaan. Ajattelin muutenkin töissä sanoa muutamalle, pyytää olemaan jakamatta tietoa mutta että jos joku kysyy niin saa vastata rehellisesti. Ja no muutenkin löytyy samasta kaupungista ihmisiä joiden ei haluaisi ikinä saavan tietää. En varmaan itse tee some-julkista, tällä hetkellä ainakaan ei haluta. Tutun tuttu menetti vauvan aika viime hetkillä ja oli ollut hyvin esillä asiasta somessa. Kaverini vauva syntyi lopulta kehitysvammaisena (vauva kakannu kohtuun) ja kuoli saman vuoden aikana. Negatiiviset asiat ku jää mieleen... :(
 
Nyt oon ultran jälkeen kertou vapaasti töissä :) omalle äidille kerroin eilen heti ultran jälkeen, kun käy välillä mun työpaikalla ettei kukaan muu vaan möläytä :) sanoin näyttäväni yhden valokuvan, mikä on just otettu ja näytin ultrakuvan :D muut sukulaiset saa tietää joululahjakirjekuorista jouluna:)
 
Takaisin
Top