Uutisen kertominen muille, milloin ja miten?

Oi ihanaa Elina <3 Hih, me ollaan kerrottu iha vaa esikoisen kohdal et mummo/ukki susta taitaa nyt tulla ja tän kohdalla puhuttii tuplamummosta/ukista :D Ollaa siis jo kerrottu. Mää oon nii avoin et het sanon ja sit jos mennee kesken ni sanon senkii :)
 
Me ollaan kerrottu mun vanhemmille ihan alusta asti, ovat olleet mukana keskenmenoissa ja muissa vaikeuksissa hyvinkin "aktiivisesti" mukana. Miehen vanhemmille kerrotaan sitten kun huomaavat. Parille ystävälle ollaan myös mainittu, jotka näistä meidän lapsenteko-ongelmista tietävät ja ihan tylsästi vaan toteamalla, että meille saattaa nyt kesällä tulla toinen lapsi :)
 
Ei kerrota mitään ennen kuin ultrat ja seulonnat on selvitetty kunniakkaasti. Edellisestä kerrottiin vähän ennen rakenneultraa miehen porukoille kun en halunnut viiniä ottaa ja mun porukoille rakenneultraa jälkeen. Samaan pyritään nytkin :) jollei sitten narahda aikaisemmin.
 
Tekis mieli yrittää olla kertomatta jouluun asti ja sitte laittaa vaikka ultrakuva pakettiin omille ja miehen vanhemmille. Muuutta voi olla että en pysty sinne asti pitää suutani kiinni ja voihan olla että alkaa mahakin jo näkyä ennen sitä.. :smile Miehen muksuille kerrotaan luultavasti aikaisintaan jouluna. Ne kuitenkin levittää uutista kiitettävästi eteenpäin laughing7
 
Muokattu viimeksi:
Me kerrottiin mun porukoille jo, ei pystynyt pitämään salassa! Jos päättyy ikävästi niin kertoisin kyllä senkin. Töissä ajattelin yrittää olla hiljaa mielellään sinne vkolle 12 asti, mutta sitä ennen on kyllä pikkujouluillallista yms. niin katotaan onko silloin jo pakko paljastaa koska se ei tuu menemään läpi ettei nyt vaan punaviini maistu laughing7
 
Me ajateltiin isäin päivänä paljastaa kirjoittamalla sen korttiin <3 silloin on jo rv 8+6 ja samalla viikolla mulla on ar ultra :) ja myös siksi että anoppi on alkanu jo epäilee kyselee koko ajan kälyltä että voisko olla kun ei herkut maistunu jne. :D
 
Mua jännittää miten ihmiset suhtautuu meidän uutiseen kun on toinen nii lyhyel välillä tulossa. Mä en tiedä miten kertoisin asiasta ja en tykkää siitä kun mun suku on nii uteliasta että alkaa varmaa kyselee et oliko vahinko :( toivon vaa että kaikki osaa olla onnellisia meidän puolesta.
 
Mariap, kyllä ne mielipiteet leppyy ja muuttuu vaikka aluksi olisivatkin yllättyneitä. Eihän tämmöisestä asiasta voi kun olla onnellinen toisten puolesta.
 
Mun oma äiti sano 4vko sitten ettei oikein tiedä mitä ajattelee siitä että meille tulee toinen. Mietti kuinka mun opiskelujen nyt käy ja kuinka tullaan taloudellisesti toimeen vaikka sit kuitenkin ajatteli että onhan se kiva että on 2.

Eilen laitto viestin että häntä ihan ahdistaa kun hän haluis mennä jo oikeen torille huutamaan että hänestä tulee taas mummo :D että tais se alun epäröinti jo jäädä :)
 
Uskon, että kunhan ihmiset saa sulatella kuulemansa uutiset niin ovat kyllä iloisia :) Nyt kolme ihmistä (sisko + 2 kaveria) tietää, ja olisi kyllä kiva kertoa muillekin, jos ei oltais niin alussa (7+1).

Nyt on muuten kirjakaupoissa sellaisia isovanhempien kirjoja, jonne isovanhemmat voivat täytellä juttuja itestään ja tulevasta lapsenlapsestaan& yhdessä vietetyistä hetkistä. Hyvä joululahja+tapa kertoa uutiset jouluna? :)
esim. http://cdon.fi/kirjat/mauri_kunnas/isovanhempien_kirja-37142931
Akateemisessa oli toinenkin kirja, mutta sen nimeä en juuri nyt muista.
 
Muokattu viimeksi:
Oltiin miehen ja muutaman kaverin kanssa risteilyllä.

Herätin yhdessä kaverissa epäilyksen kun en juonut tai kun se tajus että lasissa on alkoholiton drinkki.
Mies valehteli sitten päin naamaa että mulla antibiottikuuri <3 niin huomaavaista kun tietää etten vielä haluu kertoa.
Kyllä ne kaverit sit ihan varmasti kuukauden-parin päästä ymmärtää että ei oo vielä sillon halunnut kertoa.
 
Meille ensimmäinen tulossa la 3.6. Nyt viikkoja siis 9+6. Varhaisultrassa kävimme 7+4 ja siellä kaikki hyvin. Emme ole kertoneet tästä vielä kenellekään ja alkaa jo kovasti olemaan tuskaista tämä salaisuus. . Haluaisin omille vanhemmille kertoa. Alkuperäinen ajatus oli siis kertoa kun viikkoja on 12 mutta ei tätä kestä! Minulla on niin kova pelko koko ajan onko kaikki hyvin ja ajatuskin siitä että ultrassa jotain ikäviä uutisia tulisi... haluaisin toki senkin tuskan mieheni lisäksi jollekin näyttää.. nyt olemme sopineet että isänpäivänä kerromme minun vanhemmille ja tiistaina paljon odotetun ultra niin jälkeen miehen vanhemmille. . En kestä jos jotain ikävää ilmenee. ..
 
Äiti kertoi puhelimessa mummolle, joka siis asuu papan kanssa toisella puolella Suomea. Olivat sieläkin iloisia ja onnellisia <3
Rv 7+5
 
Onhan tämä salaisuutena ihan hirveän vaikea pitää! Töissä varsinkin! Meillä on töissä hirmuisen kiva porukka ja ollaan läheisiä keskenään, ja jotenkin mielessäni tuntuu väärältä salata raskautta. mutta toisaalta edellisen keskenmenon myötä ei uskalla luottaa siihen, että kaikki menisi hyvin.. Kahdelle tosi läheiselle työkaverille olen kertonut.

Pari ystävää tietää myös, ovat tienneet myös yrittämisestä. Isälleni jouduin vähän vahingossa kertomaan, kun hän oli tehnyt haukipullia ja toi sitten maistettavaksi. Ensin yritin nätisti kieltäytyä, mutta raukkasen ilme oli jotenkin niin loukkaantunut, että kerroin sitten  :p Siinä oli kyllä vaari aamutuimaan ihmeissään ja yllättynyt mutta pakkasi sitten haukipullat takaisin rasiaan :joyful:
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top