Uudestaan raskaana

Hemppa. Oon niin sanaton, toivon että jaksat ja me äidithän kyllä jaksetaan,
jostain se voima aina kumpuaa.
Mutta miten pieneksi maailma muuttuukaan silloin kun on huoli suuri.
Miten kirpeää voikaan tehdä sitä en voi edes arvailla.
Omakohtaisiakin kokemuksia on kyllä oman elämänsä jatkumisesta.

Toivottavasti kaikki selkiää hyvässä ja huonossa ja sinua hoidetaan kun sitä tarvitset.
Tärkeintä on saada sinut nyt kuntoon että pystyt jatkamaan äitinä oloa.
Meilläkin opittiin kyllä juomaan tupperin mukista vaikka 2 kuukautta opettelu oli aivan kamalaa,hörppyyttämällä,tuttipullosta,lusikalla tms.
Noin päälle päivän verran vähän vähemmällä juomalla,niin kyllä rupesi maistumaan loppujen lopuksi ja jos soseita jo ottaa niin niistäkin saa paljon nesteitä !
Zemppiä, sillä nyt on pakko saada sinut kuntoon- puoli vuotta on jo hyvä imetysaika !

Kun jaksat, ja haluat,
tule kertomaan mitä elämällenne kuuluu.
Suuren suuri lämmin woimahali <3
 
Kiitos Madie ja ginessa! 
Madien lähipiirin tapaukset sai kyllä tunteet kans itsellä pintaan. Miten elämä joskus voi päättyä hyvinkin lyhyeen ja arvaamattomasti. Ja vielä semmoiset ihmiset on kyseessä ketä todellakin tarvitaan vielä täällä maailmassa. 
ginessan teksti kyllä kuulosti todella paljon omilta ajatuksilta tuossa viikko sitten. Miten maailma voikaan muuttua pieneksi silloin kun huoli on suuri. 

Lääkäri soitti eilen. "Säikähdyksellä" selvittiin. Aivoissa ei siis ole mitään muutoksia. Kaikki on normaalisti. Ei siis kasvaimia tai verenkiertohäiriöitä. 
Nyt on lähete fysioterapiaan. Kyse on todennäköisesti jännitysniskasta joka aiheuttaa juuri samanlaisia oireita kuin aivokasvain. 
Voi kun elämä taas hymyilee. Mutta voitte varmaan kuvitella (ainakin osittain) mun ajatukset ja tunteet kun hätä oli myös perheestä että miten pärjäävät jos minua ei kohta olekaan tai jos joudun osastolle kuukausiksi, miten rankkaa se olisi lapsille! 
Kaikki synkimmätkin ajatukset kävin kyllä läpi! Elämä pysähty kertaheitolla ja rajusti. Mutta nyt taas voin jatkaa elämää hyvillä mielin ja olla onnellinen tästä mitä mulla on! 
Nyt viimestään tajuan miten ihana perhe ja lähimmät ihmiset mulla on. Ja nää lapset <3 

Emilia kasvaa ja kehitty. Pieni puolivuotias <3 Ryömii jo ja kovasti juttelee ja on ihana hymytyttö muutenkin. <3 
Aleksi kiva pieni uhmakas. Nyt vähän pipi mutta muuten niin rakas <3 

Täytyy tulla paremmalla ajalla lasten kuulumisia kertomaan. Nyt on saatava jotain murkinaa rinnan alle. :) Ja imetystäkin saan jatkaa IHANAA! Se on mulle ja tytölle molemmille niin tärkeä <3 
 
Ooooo, hieno homma että ei ollu mitään hengenvaarallista ! Mullakin toi oma niska anto rajun efektin vuonna 2006, sitä ennen lievempinä annoksina,tuta itsestään. Heräsin eräänä aamuna ja pyörrytti, oksetti ja sattui hulluna päähän. Kärvistelin monta tuntia lasten kanssa kotona ja jokainen silmän liikahduskin sai maailman pyörimään. Taksilla sairaalaan päivystykseen hoippumaan. Sain kipupiikin,pahoinvointipiikin ja akuutin diagnoosin että niskat jumissa. Ahaa, en siis olut kuolemansairas? Löydettiin madaltumaa ,ahtaumaa kulumaa ja luupikin joka kasvaa nikaman väliin. Siinä sitten hierottiin,vedettii relaksantteja ja pyörrytti monta kuukautta, aina välillä vieden sänkyyn 3-4 päiväksi. Mitään painavaa ei voinut niskassa pitää,esim nahkatakki koska heti rupes enemmän huippaamaan. Osa kasvoista oli tunnoton,niinkuin takaraivolta päälaelta.. Käsiä ei jaksanut ratissa pitää, väsyi heti, taakse ei pystynyt kallistamaan päätä koska lähti jalat alta melkein kun verenkierto estyi. Olo oli kuin pienessä hiprakassa koko ajan, aina tosin ei ollut yhtä hauskaa ... Hierontaa hierontaa.. Hitto se on kamalaa kun pitää pitkin seiniä mennä. Ja juu, minulta kuoli 10 vuotta sitten mies, sairastuin itsekin ja kyllä siinä yksinhuoltajalla oli maailmankirjat hetken jos kauemminkin sekaisin kun oli omakin henki kyseessä. Zemppiä, kyllä kaikki lutviutuu <3 >
 
Ihanaa, että sait Hemppa noin hyviä uutisia! Oli todella ihana lukea ne :) Toivottavasti niska saadaan kuntoon ja voit taas nauttia täysillä elämästä lasten kanssa!

Meillä on nyt hautajaiset tiedossa, kun toinen näistä syöpää sairastavista jo poistui tästä maailmasta viikko sitten. Varmaan kyllä mies saa yksin mennä, kun en haluaisi viedä pieniä lapsia hautajaisiin, kun Niklas varmaan ainakin hämmentyisi kovasti. 

Meilläkin menee ihan kivasti. Niklaksella oli kamala puremis- ja potkimisvaihe, joka kesti pari viikkoa ja kohdistui pikkuveljeen. Onneksi on helpottanut! Luulen, että isän töihinmeno oli osasyy, koska Niklas on tottunut niin paljon saamaan isältään huomiota ja nyt tämä ei olekaan kotona niin paljoa. Luukaskin kasvaa kohisten ja on todella hyväntuulinen vauva :) Suunnittelin ensin, että alan antamaan kiinteitä vasta lähellä 6kk ikää, kun kasvaa niin hyvin, mutta hankin eilen kuntosalijäsenyyden niin täytyy pian varmaan jotain alkaa antamaan niin pystyy mieskin syöttämään, kun olen jumppailemassa. Ihanaa päästä viettämään hieman omaa aikaa ja hankkiutumaan viimeisestä kiloista eroon! Mulla käy vielä yksi kaveri samalla salilla niin on välillä seuraakin :) 

Joko sä Hemppa muuten olet facebookissa? Ajattelin vaan, kun melkein kaikki muut täältä Dessaa ja Sukeyta lukuun ottamatta on siinä elokuisten facebook-yhteisössä niin harmittaa, jos täällä kokonaan kuolee tämä keskustelu eikä kuule enää teidän kuulumisia! Melko paljon on taas hiljentynyt. Varmaan uudet vauvat pitää kiireisinä niin kun meilläkin tietty :)
 
Nopeasti raapustelen... Ihanaa Hemppa lukea sun hyvistä uutisista!!!! Varmasti elämänarvot saivat uudenlaisen painotuksen kokemasi jälkeen. Hurjalta kuulosti, mutta onneks kaikki lopulta hyvin:) Itse oon vielä kovastikin raskaana, sunnuntaina on la. Useammanki kerran oon jo luullu et synnytys alkaa, kut ei sit kuitenkaan. Tosi väsyttävää... No, ei tässä enää kauaa tartte kärvistellä, max 2,5 vko ja saa pikkuisen syliin:) Mä voisi liittyä siihen fb:n ryhmään. Kui se onnistuu? Oo. Vaston periaatteitani ollu jo jonkin aikaa fb:ssä ja tätä asiaa on pitäny tiedustella jo aikaisemin, mut se on jääny. Nyt saunaan!
 
Dessa, kirjoita sinne ylös hakuun Elokuiset 2010 ja katso löytyykö :) Jos löytyy niin ano liittymistä. Ryhmä siis salainen niin ylläpitäjän täytyy hyväksyä liittyminen. Jos ei ryhmää löydy niin ilmoita tänne niin selvittelen ylläpitäjältä miten pääset liittymään!

Ja samat ohjeet siis muillekin ryhmään haluaville :)
 
Oh, hyvia uutisia Hemppa! Saikahdin ihan kauheesti sun puolesta..

Ja osaanottoni Madie.

Ma oon taalla teidan kuulumisia lukenut, vaan en oo ikaankuin kerinnyt kirjotteleen.. Luulinkin jo, ett kaikki on vaan lakanneet pitamasta yhteytta, mut se on toi fb teidat vienyt..Yritan nyt tonne facebookiin sit minakin.

Ja viela, vihdoin meillakin uusi lapsi tulossa - kolmas kerta.. Ja ultrassa lupailivat poikaa kahden tyton jalkeen. Saas nahda osataanko..



 
Pikainen uutinen. Poika syntyi 17.7: käynnistettiin ballongilla 16.7 suuren kokoarvion vuoksi. Onneksi se meni alakanttiin pieleen: olisin kieltäytynyt koko touhusta jos totuus olisi ollut tiedossa.. 4776gr ja 54,5cm oli herran koko. 39+5 oli viikot. Mä laitan kaiken kokeneen ja taitavan kätilömme piikkiin: yksi erittäin pieni nirhauma eikä tikin tikkiä! Oon tosi iloinen.

Täällä opetellaan uudenlaista elämää ja koetetaan lieventää isosiskon tuskaa.. Surullista mutta välttämätöntä.. Toivottavasti aika auttaa nopsaan.

Palaan.

miira
 
Kiitos kaikille!!! Olette kyllä korvaamattomia <3 

Madie, en oo vieläkään facebookissa, enkä tiedä haluaisinko edes... Toisaalta välillä tulee halu liittyä sinne mutta useammin vielä olen sitä mieltä ettei mun tarvii olla siellä. Tuon ryhmän kannalta olis tosi kiva kyllä olla siellä. :) 
Ja pahoittelut läheisen poismenosta. Ja kannattaa tosiaan miettiä, haluaako viedä pientä lasta hautajaisiin, toisille se on tärkeää olla saattamasta lähimmäistä viimeiselle matkalle, toiset taas haluaa pitää lapset poissa hautajaisista. 

ginessakin joutunut miettimään joskus elämänarvot uusiksi! Onneksi olet tainnut selättää kaikki vastoinkäymiset pää pystyssä ja jatkanut elämää jo lastenkin takia! 
 
Dessa, tsemppiä ihan loppumetreille ja synnytykseen kovasti voimia! <3 Kohta se odotus päättyy sielläkin! 

Mirde aivan mahtavan suuret onnittelut "pienestä" isosta pojasta. <3 Onhan hällä tosiaan ollut kokoa vielä noille viikoille. :) Ja ihana nimi hänellä, todella nätti! 

Maisan, onnittelut uudesta odotuksesta! :) Taisin joskus törmätä sun nimeen jossain loppuvuoden ryhmässä kun huvikseen tekemisen puutteessa niitä selailin. Silloin muistin että olet elokuisista. :) 
 
Meille syntyi tyttövauva ke 25.7. klo 6.00:) Synnytys kesti säännöllisten supistusten alusta tytön maailmaan tuloon 4h 20min. Kävin tiistaina vyöhyketerapeutilla, jää arvoitukseks oliko sillä vaikutusta synnytyksen käynnistymiseen ja/tai synnytyksen nopeuteen. Vauva tuli täysin ilman mitään kivunlievitystä, sairaalassa ehdittiin olla 40 min ennen syntymää. Ponnistuksen kesto oli 3min. Oli hyvä synnytys, täytyy myöntää. Koko ajan pelkäsin nopean synnytyksen hurjaa kipua, mutta sellaista ei tullutkaan, vaan tää oli kivultaan helpompi kuin eka synnytys. Sain aina kerättyä supistusten välissä voimia ja pystyin hallitsemaan supistukset ja samoin ponnistuksen. Muutama tikki on välilihassa, muuten kaikki ok. Nyt onkin sit isoveli joutunut kokemaan elämässään suuren muutoksen. Arki alkaa ma kun mies menee töihin, hieman jännittää jäädä yksin lasten kanssa näin pian.
 
Onnittelut Maisanille vauvauutisista, Mirdelle potrasta pojasta (mäkin kieltäytyisin synnyttämästä, jos joku ilmoittaisi etukäteen vauvan painavan lähes 5 kiloa) ja Dessalle pienestä prinsessasta!

Täällä ei mitään uutta taivaan alla, sokerirasituksessa kävin reilu viikko sitten ja arvot olivat ok. Nyt ei ole oikein mitään virstanpylväitä ennen synnytystä. Oleskelua ja möllöttelyä vain. Kyllä mä voisin suunnata synnärille vaikka jo 11 viikon päästä, ei tarvis mennä paria viikkoa yliaikaiseksi..
 
Onnittelut Dessan perheelle pienestä prinsessasta! :) Minkäslaiset mitat hällä oli? 

Sukey, äkkiä se aika loppujen lopuksi menee vaikka sitä ajattelee että vielä on pitkä aika. :) Johan sulla on kohta 30 viikkoo kasassa! 

Tänne ei uutta. Emppu ryömii jo kovaa ja harjottelee konttausasentoo, vauhtia siis piisaa, sais olla silmät selässäkin. :D 
 
Aika hiljaista tuntuu täällä olevan, varmaankin kaikki kirjoittelevat Facebookin puolella.

Täällä alkaa viikot käydä vähiin, nyt 37+0. Onhan tässä tietty vielä mahdollisesti 5 viikkoa odotusta edessä, mutta jospa tää muksu syntyisi sitä ennen. Ainakin nyt on alkanut tuntua vähän kipeitäkin supistuksia.

Noin viikko sitten paikat olivat kiinteähköt ja sormelle auki. En ole esikoisen neuvolakortista katsonut silloista tilannetta, mutta veikkaan, että korttiin on merkitty kiinni ja kiinteä.

Tavallaan ei malta enää odottaa vauvan syntymää, ja samalla vähän kauhistuttaa, että mihin soppaan meni lusikkansa työntämään
 

Sukey, kiva kuulla kuulumisia, viikot sullakin käy vähiin, tsemppiä tulevaan. :-)

Me on nyt päätetty miehen kanssa tehdä/yrittää kolmas pikkuinen vielä, sit on lapset tehty ja voidaan keskittyä muuhunkin. Kolmas kuitenkin halutaan niin sama tehdä tähän samaan syssyyn! :-D välillä kyllä ajattelen että mihin soppaan sitä on ihtesä laittanu mut pää kylmänä!

 
Terve kaikille. Täällä tosiaan on nykyään hiljasta. Kaikki melkeimpä taitaa kirjotella nykyää fb.n puolella. Mutta ajattelin tulla tänne nyt kirjottamaan myös tälleen vähän jälkikäteen että meille syntyi 22.9.2012 pieni poika rv 39+3 3780g ja 50cm. Synnytys meni hyvin ja suht nopsaan 6h. Pieni repeämä tuli välilihaan siihen kohtaan mistä esikoisesta leikattiin. Tänään oli jälkitarkastus ja kaikki oli hyvin. Samalla laitettiin kierukka mulle kun lapsien teko jää meijän osalta nyt ainakin 5-6 vuodeksi, pakko opiskella lisää ja mennä välissä töihin :-) Meillä oli lauantaina ristiäiset ja pikku rinssi sai nimen Eevert Milo Wiljami :-) <3 pikkurinssi on nyt 6viikkoa vanha aivan ihana pakkaus. yhtä helppo ja tyytyväinen vauva kun isoveikkakin oli :-) ei turhia kitistä ja öisin heräillään vaan kerran syömään :-) pieniä masuvaivoja sillon tällön on. jasper on ylpeä isoveikka, eikä vielä ainakaan oo tullu mustasukkaisuutta :-)>
 
Oi joi, kolmas pienokainen Hempalle Toivottavasti tärppää nopsaan sitten kun alatte yrittää!

Meille syntyi sunnuntaina tyttö, 3830 g ja 51 cm viikolla 40+5. Synnytys oli aika nopea, sairaalaan saavuttaessa olin 7 senttiä auki ja kolme tuntia myöhemmin vauva syntyi 6 minuutin ponnistusvaiheen jälkeen. Kotiin päästiin maanantaina, eli ollaan jo vähän päästy totuttelemaan arkeen. Jos voisin skipata raskauden ja synnytyksen, niin varmasti haluaisin vielä kolmannenkin lapsen, on ne niin ihania
 
Apua, onnea molemmille todella paljon pienokaisista. <3 Odottelinkin jo kuulumisia. Mä täällä joka päivä "kyttään" että joku tulis kertomaan synnytyskuulumisia ja muutenkin. :) 
On ne vauvat/lapset vaan niin ihania, rakkaita <3 Eilen tehty testi, tuloksena roskishaamu. Mut se nyt ei kerro omasta tilanteesta mitään koska yks roskishaamu kävelee tuossa puita pitkin. :) 
Varmaan odottelen maanantaihin ja testaan uudestaan jos ei kk ala ennen sitä. :) 
Joko Sukey teillä on nimi päätetty ku tickerissä lukee että "toinen neiti E"  ? :) 
 
Kerrompa miekin täällä vielä, vaikka fb:ssä ja tuolla toisessa ryhmässä oonkin jo julki tuonut..

Eli meille syntyi poikavauva 10.10 mitoin 3576g, 51cm rv 36+3. Synnytys lähti spontaanisti supistuksilla käyntiin, ja luomuna mentiin loppuun asti, kun en kerennyt saada kivunlievitystä :D vaikka siis sairaalassa olin 3 päivää ennen synnytystä jo..yllättäen päätti poika lopulta tulla. Synnytys oli raju, nopee ja helppo :D kaikkee samalla kertaa..Hyvä fiilis jäi kaikenkaikkiaan. Muksu oli 3 päivää lastenosastolla, niistä 2 päivää sokeritipassa. Vierihoitoon pääsi siis lauantaina, kun syntyi keskiviikkona. Valohoidossa oli vuodeosastolla yhden vuorokauden.

Oikein tyytyväinen pikkukaveri on hän, isoveli kovasti tykkää :).
 
Moikka!

Onnea uusista vauvoista kaikille!<3
Hempallakin tärpännyt vissiin? Onnea kovasti!<3 Nostan kyllä sulle hattua. Mä en jaksaisi kolmatta tähän rumbaan, vaikka onkin mennyt tosi hyvin näiden kahden kanssa. Ehkä mulla on enemmän se, että en jaksais kolmatta raskautta. En pystyis huolehtimaan noista kahdesta ja oksentamaan. Milloin sulla on LA?

Meille kuuluu oikein hyvää. Luukas kasvaa hirmuista vauhtia ja lähentelee 9kg. Pituutta kasvaa laiskasti ja sitä seuraillaankin. On nyt kahden viikon sisällä oppinut menemään istumaan itse, sanomaan äiti, konttaamaan ja nousemaan seisomaan. Huimaa kehitystä, kun vertaa isoveljeen joka tän ikäisenä ei osannut edes ryömiä muuta kun paljaalla lattialla :D Niklakselle on kyllä hieman mustasukkaisuutta alkanut nyt taas tulla, kun pikkuveli saa ihasteluita uusista taidoistaan. "Kato isi, kato isi! Mäkin osaan nousta seisomaan tukea vasten!" Kuului pikkuherran suusta tässä yksi ilta :)
Mä oon hakenut kouluun ja tuloksia odottelen. Ei ole kyllä tarkoitus lähteä opiskelemaan kun vasta syksyllä. Ei raaski laittaa vielä Luukasta hoitoon, kun olis tammikuussa vasta vajaa 10kk.

Toivottavasti kaikille muillekin kuuluu hyvää ja ihanaa joulun odotusta teille! :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top