Ultra kuulumiset :)

Tänään oli siis nt-ultra, ja kaikki oli hienosti :) viikkoja nyt 12+2, mutta ultran mukaan 11+5, ja laskettu aika pysyi samana :)
ensin ultrattiin vatsan päältä, sitten sisäkautta ja vielä kerran vatsan päältä.
niskaturvotusta oli 1,1mm, eli ihan normaalimitoissa mennään :) <3
 
Kiitos Helli tuesta!! :) oli niin iso helpotus nähdä pikkuisen voivan hyvin :) tämä kaveri kyllä näytti hyvin paljon rauhallisemmalta, kun taas tuo meidän esikoinen :)
 
Meillä on ystävänpäivänä nt-ultra. Hyvänen aika, että pelottaa ja jännittää ja ja ja! Eka ultrasta on niin pitkä aika, että pelottaa onko kaikki kunnossa. Alavatsaan on vihlonut jo monta viikkoa ja en ole päässyt paikalliseen tk:seen tarkistuttamaan onko kaikki ok. Edes mielenrauhan vuoksi, niin en. Tiedän että "kuuntelen" kehoani, ehkä liiankin tarkkaan. Mutta voi että minä niin paljon toivon, että tunne siitä että kaikki ei ole hyvin olisi pielessä! Mieheni sanoikin, että minut pitäisi laittaa netti kieltoon, jotta en lue mitään ns.kauhukertomuksia :D Oikeessahan hän on, mutta en kestä tätä epätietoisuutta. Toivottavasti ystävänpäivä lahja on mitä parhain ja siellä pienokainen köllöttää <3
 
Me käytiin eilen np-ultrassa. Siellä se kaveri köllötteli, kädet ja jalat heilu mahottomasti ja suutakin auko moneen kertaan :) Viikkoja neuvolan mukaan 12+2 ja ultran mukaan 12+4, eli la pysyi samana 24.8. Niskaturvotusta oli 1,6mm, eli normiarvoissa. Nyt on kaveri jääkaapin ovessa, saapi siitä ohi kulkiessa ihastella :)
 
Tänään oli NP-ultra ja mittaustulos 0.7mm. Eli vaikka meikäläisellä tuota ikäkerrointa pukkaa, niin tuskin on ikäviä uutisia tulossa tuon suhteen. Mitat oli 12+5-6, vähän mittauskerrasta riippuen, LA pysyi kuitenkin ennallaan eli 24.8.
Olihan se ihanaa nähdä taas kaveri, nappulaksi ehkä kutsutaan :) Rakenneultraankin saatiin jo aika, ja se on nyt sitten niin että isukkikin pääsee mukaan!
 
Meillä oli tänään nt-ultra. Pelotti kyllä ihan kamalasti., eikä tullut nukuttua. Onneksi vaaveli näkyi kuitenkin ruudulla jumppaamassa. Koko vastasi viikkoja täsmälleen ja kaikki oli muutenkin hyvin. Ihanaa :) Laskettuaika 27.8.
 
Äsken kävin ultrassa. Oli kyllä pysäyttävä hetki kun näki pienen viuhtovan! Ei voi sanoin kuvailla sitä onnen tunnetta. :) Hienot kuvatkin sain mukaani. Vastasi viikkoja ja oli muutenkin kehittynyt normaalisti. Niskaturvotusta se ei ääneen maininnut, sanoi vaan että on normaali ja että seulan tulokset on meidän kohdalla mitä todennäköisimmin kunnossa kun ei ole riskitekijöitä. Kirjettä odotellessa... Nyt kun jo voisi huokaista helpotuksesta ja kertoa läheisille niin mulle tulikin joku vastakkaisreaktio, haluaisinkin pitää salaisuuden vielä vähän aikaa... Täytyy varmaan jutella miehen kanssa tästä. :)
 
Mulle kirjoitettiin äitiyskorttiin se niskaturvotuksen määrä :) meillä oli onneksi vaivaiset 0,9mm
 
Tänään käyty nt-ultrassa kaikki oli pikkuisella hyvin niskaturvotus oli normaali ja kuulin ekaa kertaa ihanan jumputuksen nimittäin tyypin sydänäänet emoticon  maha ollut tosi kipeenä kokopäivän mutta johtuu varmaan ummetuksesta.
 
Täällä käyty viime viikolla np- ultrassa. Muutaman päivän pienempi kaveri siellä polskutteli, kun neuvolassa laskettiin, eli 4,3cm rakkautta  <3. Laskettu aika pysyi kuitenkin samana, eli 24.8.  Niskaturvotusta 0,9mm.

Mies oli mukana ja taisi molemmilta kyynel vierähtää kun sydänäänet kuultiin ja kaveri harjotteli uimista ja sitten taas nukahti :')
 

Hei kaikki!

Vihdoinkin voin lisätä tänne oman kokemukseni, sillä en käynyt maksullisessa varhaisultrassa, eikä sydänääniä ole kuunneltu ennen tämän päiväistä. Oli huojentavaa nähdä pikkukaveri heiluttamassa käsiä ja jalkoja ja sydän sykkimässä. Tutkimus tehtiin sekä vatsan päältä, että sisältä vaikka olenkin melko hoikka. Viikkoja nyt 12 ja 4pv.

Nyt uskaltaa kertoa isovanhemmille :)

 
Ystävänpäivän kunniaksi pyörähdettiin ensimmäisessä ultrassa. Jännitti ihan kamalasti, mutta siellä se pikkutyyppi polskutteli tyytyväisenä. <3 Kaikki oli oikein hienosti.
 
Täällähi pyörähettiin eilen ystävänpäivän kurkkaa pientä. Siellä tsempaloi minkä kerkesi, eikä meinannu ultrattavaks kääntyä kun lekuri niskapoimua yritti mitata. Lääkäriultran olivat varanneet neuvolalta vuotojen takia ja sattui sama lääkäri joka oli mukana esikoisen kampurajalkojen seurannassa raskausaikana ja itseasiassa oli yhdessä vuorossa myös synnytyksen aikaan vuosi sitten ja kyseli samalla esikoisenkin kuulumiset. :) Mutta siis, toisesta pienestä ei näkynyt enää jälkeäkään ja istukka on kohdunsuulla, joten sekin aiheuttanut vuotoa ja se nyt tarkastetaan rakenneultrassa parin kk päästä. Jalat näyttivät olevan ok, eli ei kampuroita ja mitoiltaan 12+0 kun menossa oli eilen 12+1. Esikoisen kohalla heittoa oli aina sen 4pvää, joten alkaa pelottaa et onkoha kyse pojasta, sen verran jytkyn näköne oli ja toisekseen ei kolmea viivaa jalkovälissä näkyny mitkä esikoisen ultras näky. Ei siin muute mtn, mut lähinnä kauhistuttaa et jos isääsä tulee poika ja jääräpäisyyden vielä siihe piäle ni argh! Tuo esikoinen on jo pelkästää miu luonteella välillä iha mahoton "minä-ite-jääräpää-yksvee-justiina".. mut saa nähä, ny tiedän mite työkuviot menee ku tietää et on va yks ni uskaltaa uudelle pomolle sanoo et mite menee kesä ku on mahanseutuu siihe malliin tiirailu et varmaa arvannu jo. Ja hevosenni selkään uskaltaa ny suht normaalisti vielä kavuta. :)
 
Tulin juuri np-ultrasta ja huh mikä helpotus kun kaikki näytti oikein normaalilta! Olen jostain syystä stressannut tätä niin, että se on näkynyt tosi levottomina unina. Meinasin jo perua ajankin, kun mietin, että jos tuolta tulee korkea riskikerroin, niin monta viikkoa menee murehtiessa - ja mahdollisesti ihan turhaan. Mutta hyvä oli, että menimme, lapsen isä pääsi ensimmäistä kertaa näkemään jälkikasvunsa ja itsellä on mielenrauha. Ei edes kirpaissut maksaa toistasataa euroa (nykyisessä asuinmaassani tämä ultra ei kuulu viralliseen ohjelmaan).
 
Täälläkin on vihdoin viimein pelätty ja odotettu np-ultra takana, ja pienokainen oli ELOSSA! Sitä en ollut taas viimeisinä valvottuina öinä uskonut. Oli oikea jumppahetki, ja ihanat sydänäänetkin kuultiin ekaa kertaa <3 ja taisi muutama kyynelkin molemmilta tirahtaa.

Niskaturvotustakin oli vain vaivaiset 0,8 mm, vaikka se olikin näissä peloissa painunut kauas taka-alalle. Päältä ultrattiin. Vaavi oli oikein ilmeikäs, ja saatiin komea kuvagalleria:)

Pikkuinen vastasi hyvin viikkoja (12+2) ja oli 12+4, la pysyi samana 31.8.

Jännä juttu, miten kymmenen vuotta sitten ensiraskaudessa mulle ei kertaakaan tullut edes mieleen, että voisi mennä kesken, ja nyt en saa siltä pelolta nukutuksi. Kaikenmoista elämä matkan varrella opettanut. Mietin juuri, että jos nyt päästään loppuun asti, niin minusta tulee varmaan oikea mummoäiti, joka huolehtii ja hössöttää pienimmästäkin. Tosin teen sitä jo jossain määrin nyt; ainakin tyttö aina valittaa, ettei kellään muulla ole koulussa niin paljon vaatetta ja hän näyttää paksulta kaikkine villa-, väli- ja päällystakkeineen...

Huoh, jospa sitä nyt jaksaisi olla rauhallinen edes kaksi viikkoa ultran jälkeen?
 
Kuulumisia täältä pitkästä aikaa... Eli kävin 15.1 varhaisultrassa, alkion olisi pitänyt olla kk lask mukaan 7+4 mutta vastasi viikkoja 6+5 (CRL 6.9 mm). Vahva sydämensyke (174) saatiin esille jo rv 8+4. <3  Rusehtavaa vuotoa minulla on ollut noin 3 kertaa. :( viikoilla 6+2, 8+0 ja 10+0.  Rv 10+3  vuoto lisääntyi, samoin kovat alavatsakivut. Pääsin päivystyksenä naistentautien polille ultrattavaksi ja siellä näkyi pieni 46 mm pieni sikiö, sydän löi ja kaikki vaikutti olevan kunnossa. <3 Vastasi nyt yllättäen rv 11+0. Vuotoa näkyi mutta ultraaja ei osannut sanoa mistä se oli peräisin... Nyt jännitetään nt-ultraa mikä on 20.2.
 
Hei kaikki! Olenkin täällä elokuun ryhmässä uusi tulokas, aikaisempien laskujen mukaan LA syyskuun puolella mutta np-ultra sitten siirsikin elokuulle! :) Pikkuinen voi hyvin, niskaturvotusta oli muistaakseni 1,2mm (normaali) ja ultraaja sanoi kaiken näyttävän hyvältä. Helpotus, välillä sitä on epäillyt että onkohan siellä elämää ollenkaan. Onko kukaan innostunut hankkimaan kotiin vielä doppleria? Olisi kiva kuulostella sykettä neuvolakäyntien välissäkin.
 
Mulla oli esikoisesta doppleri, tai on se vieläkin mutta siinä on jotain häikkää :( Pitänee alkaa vähän availemaan ja katsomaan mitä se on syönyt. Oli tosiaan rauhoittavaa kuulostella masukkia, ja sitä helpottavaa tietoisuutta kaipaisin nytkin. Tosin aika menee nopeammin nyt eikä niin kauheasti kerkeä pelkäämään kuin esikoista odotellessa.
 
Mulla on ystävältä lainassa doppleri, Angel sounds-merkkinen, ja oliskos hintaa ollut 40 euroa laitteella. On kyllä mun mielestä hyvin halpa hinta siitä mielenrauhasta, jota sydänääniä kuunnellessa saa! :) Taisin saada raskausviikolta 11 lähtien sykkeen kuuluviin. On tullut tavaksi kuunnella iltaisin palleron sykettä, voi mennä onnellisin mielin nukkumaan, kun on kuunnellut sitä sydämen jumputusta. :) Sitten kun voi tuntea vauvan liikkeet, niin jää varmaan dopplerin käyttö vähemmälle. Mulla on etuseinämä-istukka, joten saattaa mennä vähän pidempään, ennen kuin voin tuntea liikkeitä. :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top