Tsemppiä kaikille ultrien odotteluun! Ja odotukseen muutenkin. Aika on kyllä pitkä ja mulla ainaki se ensimmäisen odotus tuntu kaikista pisimmältä, varsinki ne kaikki päivät jotka meni yli lasketun ajan! Ensimmäisen kohdalla kaikki kokee ensimmäistä kertaa myös itse. Sama juttu lapsen syntymän jälkeen. Ensimmäinen hymy, hammas, askel. Ensimmäinen koulupäivä... Ja voi jestas meillä ensimmäinen on käynyt jo rippikoulunkin! Toki eri vaiheet on kaikkien lapsien kohalla erilaisia, erityisiä ja ainutlaatuisia.
Mää oon usein miettinyt tämän foorumin kautta varsinkin ensimmäistä raskauttani, että kuinka erilaista se odotusaika olisi ollut, jos silloin olisi tällainen ollut. Vaikka se ei ihan enää kivikautta ollutkaan, niin tietoa oli aika lailla erilailla käsillä. Olin juuri täyttänyt 22, suurin osa ystävistäni asui vielä kotonaan ilman tietoa poikakaverista. Itse olimme muuttaneet tähän samaan taloon, jossa edelleen asumme. Mulle ostettiin raskauden puolivälissä kännykkä, jolla pystyi kirjoittamaan 160 merkkisen tekstiviestin (se oli hieno peli se). Tietokonetta saatikka nettiyhteyttä meillä ei ollu... Mulla oli yksi kirja ja lisäksi jokunen vauva-lehti joita lueskelin. Mies oli viikot töissä. Siinäpä minä sitten pesää rakensin yksinäni omien ajatusteni kanssa. Toisaalta tieto lisää tuskaa, koska silloin en osannut pelätä esim. keskenmenoa, koska niistä ei juuri missään puhuttu. Olin täysin eri elämänvaiheessa, mitä ne ihmiset, joiden kanssa olin itse pyörinyt, mutta itse olin tilanteeseen halunnut enkä koskaan katunut. Yksinäinen tosin olin, myös omien ajatusteni kanssa. Tosin muusta en tiennyt, enkä muuta kaivannut.
Nyt on tavallaan vähän samanlainen vaihe, en todellakaan tiiä toista samanikäistä odottavaa, joka näillä kulmilla asustaa. Tosin tietoa ja kokemusta itsellä on ihan toisella lailla kuin ennen. Odotus tuo jotenkin niin erilaisia, laajempia, ajatuksia aikaisempaan verrattuna. Hassua, kuinka se ajattelutapa näin vuosirenkaiden lisääntyessä muuttuu. Kuitenkin olen tosi onnellinen siitä, että tulin tänne foorumille. Teillä on niin paljon kaikkia uusia ja erilaisia ajatuksia ja näkökulmia asioihin, mitä ei itse tulisi välttämättä edes ajateltua. Minutkin vanhan kääkän olette ottaneet mukaan porukkaan ja tsempanneet sekä tukeneet hirvittävän paljon. Iso kiitos siitä teille!
Jaa, ja mitenkähän tämä mahtoi liittyä tähän ketjuun... Ei hajuakaan! Mulla taas kerran lähti lapasesta. Kai sen voi laittaa niihin hormonejen piikkiin? Se on muuten kauheen kätevää, aikasemmissa raskauksissa en oo ymmärtäny mitään laittaa hormonejen syyks :)
Sannis ku se tuossa aiemmin kirjotteli, että syyskuuhun tuntuu olevan loputtoman pitkä aika. Onhan sinne toki aikaa, mut aattele jos oltais norsuja, ne on muistaakseni kantavana 24kk. Loppujen lopuks me päästään aika vähällä!