Mua on alkanu pelottaa ens viikon nt ultraa... Tähän asti tämä raskaus ei oo tuntunut "todelliselta", varmaankin sen takia ku oireita on ollu niin vähän ja ku ei voi kenenkään (muun ku miehen) kanssa puhua raskaudesta jne.
Pelottaa ens viikon ultra sen takia että siellä ei ois elämää sekä että siellä ois elämää, koska sittenhän tämä kaikki on todellista eikä unta? Lapsi on todella toivottu, älkää ymmärtäkö väärin, mut tällä viikolla mielitila ei oo ollu yhtään positiivinen, tuntuu että vois itkeä koko ajan, ei huvita olla töissä.
Ehkä se sitten ens viikolla helpottaa kun saa nähä (toivottavasti) että kaikki on siellä vieläkin niinkun pitää ja saa paljastaa meidän vanhemmille tämän ilouutisen <3
Tämmönen teksti meinataan (meinaan :D ) silloin kirjoittaa korttiin ja antaa vanhemmille:
Tään salaisuuden suuren,
kuiskaamme mukaan tuulen.
Toive suuri toteutuu,
kunhan koittaa helmikuu.
On masussa pienet sormet ja varpaat,
nyt jo varmaan arvaat?
Ilomme on rajaton,
meille vauva tulossa on!
Kiitos ja anteeks tästä vollotuksesta <3