Ultra- ja neuvolakuulumiset

rigsu: selvitittekö sukupuolta ollenkaan? Vai haluatteko säilyttää jännityksen synnytykseen asti?

Mä kävin kanssa aamulla neuvolassa ja kaikki hyvin. Hemoglobiini oli vain tosi matala, joten rautakuurille joudun. Olo on kuitenkin ihan ok ja normielämä on sujunut, liikkuessa kyllä hyytyy täysin, mutta nyt sekin sai selityksen. Toivottavasti raudan syöminen auttaa, muuten voin olla aika huonossa kunnossa synnytyksen jälkeen.
 
4D:ssä tämä kaveri piti jalat niin tiiviisti ristissä ettei nähty uudelleen, mutta rakenneultrassa näkyi pojan varustus :) ja eikö tuo nyt pojalta näytä muutenkin :D

Mulla oli kans eilen neuvola ja hb94! :( ja luultavasti tästä johtuen sydän kompensoi taas litkusta verestä johtuvaa matalaa verenpainetta=leposyke 98 jolloin paine 117/74. Oujee.

Rautavarannot selvitetään labrassa -taas. Ennenkin on ollu niin että veri on sairaan ohutta, eikä rauta ole imeytynyt, sitten tässä ferritiinitestissä onkin käynyt ilmi, että rautavarannot on täydet, mutta punasoluja vähän. Tällä kertaa saattaa mennä seerumitiputuksen puolelle jos hemoglobiinin suunta on tämä.
 
No huh, mulla sentään oli vielä Hb 105. Sanottiin, ettei tarvi tosta kyllä yhtään laskea ja rautaa naamaan nyt äkkiä! Verenpaine oli 108/70, mut eks toi oo ihan normaali kuitenkin? Ainakin terkka sanoi, että ihan hyvät paineet.

ootko sä syönyt mitä rautalisää? Mä kävin hakee obsidania, toivottavasti sillä lähtee nousuun.
 
Ei meinaa maha sietää muuta ku nestemäistä. Maltoferiä... ja nyt ei siedä sitäkään.
 
Rakenne ultras kaikki näillä näkymin hyvin kasvu kontrolli rv 28:lle mut saipa lääkäri mut vittuuntuun ku sano tökerösti että lopeta tupakointi. ja tulosti ruokavalio ohjeet. ärg. mut joo poikaa lupaili eikä lääkäri löytänyt istukkaa. koko vastasi viikkoja. Neuvola korttiin sit kirjas kuitenkin et istukka etuseinämäs+ lisä istukka takaseinämässä.. paino arvio oli 435g Mut poika lupauksesta et mä en miehen kanssa nähty kiveksii. ja ultran siin mitta härpäkkees sukupuoli on muu.
 
Onpa Suffelilla ollut harmillinen kokemus. Oman terkkarin kanssa mennyt kaikki vielä ihan hyvin, viimeksi kävin ihan tammikuun alussa jolloin painoa oli tullut vähän reippaammin, tais tulla per viikko lukemaksi yli 700g :/ terkkari pisti tuon onneksi joulun piikkin :) Jotain turvotusta se olikin, koska paino tipahti tuosta aika nopeasti, enkä ole vielä samoissa lukemissa. Ja mitään dieettiä en ole aloittanut. Hb oli laskenut 155 -> 123. Musta tuo tuntuu todella alhaiselta, koska mulla on aina lukema ollut yli 140, mutta ilmeisesti tuosta ei tarvitse vielä olla huolissaan. 

Lääkäri kokemuksista ei ole paljon kerrottavaa, täällä ainakin lääkäri nähdään vain kolme kertaa. Ei sitä taideta muuallakaan sen useammin nähdä? Ekalla kertaa mun aika oli tasalta ja odottelin vielä 5 yli sisäänpääsyä, mutta olin jo 15 yli pihalla. Siellä ei siis kauaa mennyt. Tuskin menee seuraavallakaan, kun samalla kertaa terkkari ja lääkäri. 

Mä tunnen oloni jotenkin kovin typeräksi neuvolassa. Tapaamisia on nyt alkuun ollut vielä harvoin ja aina terkkari kyselee, että onko jotain kysyttävää. Eikä mulla koskaan oo mitään kysyttävää. Jotenkin tulee sellainen olo, että kun tässä nyt ensimmäistä odotetaan, niin pitäisikö mulla olla jotain kysyttävää. Joka kerta kysyy myös mitä olen ajatellut synnytyksestä.. voitte arvata, että ensimmäisellä kertaa ilme taisi olla vähän hölmistynyt, kun ensimmäinen ultrakaan ei ollut vielä ollut. En ole vieläkään osannut ottaa mitään stressiä synnytyksestä, kyllä se sieltä ulos saadaan.. jotenkin :) Suhtaudunko kaikkeen liian huolettomasti? Ensimmäinen huoleni viikonloppuna oli se, että osaanko varata vauvalle sopivaa vaatetta sairaalasta lähtöä ajatellen, kun toukokuussa (tai ehkä jo huhtikuussa) voi olla lämmin tai kylmä tai jotain siltä väliltä. Mies yritti siinä sitten lohduttaa, että eiköhän me pärjätä, kun on jotain vaatetta päällä ja autolla tullaan melkein ovelta ovelle ja aina voi jonkun peiton laittaa päälle, ettei nyt ainakaan kylmä tule. Ehkä se on otettava huoleton suhtautuminen tähänkin aiheeseen :) 
 
Hei kuuleeko kukaan..? Vähän hakusessa tän foorumin käyttö. :(

Tokasta ultrasta terveisiä, tänään käytiin ja oli ihanaa. Vaikka lapsukainen kääntyili hankalasti niin kaikki osat löytyivät ja saatiin mitattua ja todettua hyviksi. Kyllä vaan on hienoa nähdä pikkuinen, niinkuin juttelisi Skypessä oman lapsensa kanssa! :)

Ihanaa odotusta kaikille muillekin <3
 
Suffeli88: hyvä, että kaikki kuitenkin oli kunnossa masussa ja kokokin vastasi viikkoja! En halua udella tätä mitenkään pahalla, mutta miten sen lääkärin olisi pitänyt kannustaa sua lopettamaan tupakointi? Kun eihän se mikään salaisuus ole, että se tekee pahaa sikiölle, joten lääkärin lausunto oli musta ihan ymmärrettävä.

nellinooa: ei mullakaan mitään sen kummempaa kysyttävää ollut esikoisen odotusaikana. Mutta sitten kun se vauva syntyi niin kysymyksiä riitti kyllä :) Synnytyskin rupeaa varmasti pyörimään enempi mielessä kun laskettu aika lähestyy.
 
Tuik: Mä olen sellan en tuittupää luonne et tollasel ns painostuksel ja napputtamisel jatkan.. Mut jos asiasta mainitaan kauniisti se jääkin mieleen pyöriin ja silloin on jopa helpompaa vähentää tai sit harkita lopettamista. Mul vaan on se et jos lopean oon hermoheikko, kiukkunen ja kuin perseeseen ammuttu karhu koko ajan ja siinä kohtaa ei välty enään tulevakaan lapsi jatkuvalta stressiltä.Olen meinaan sen kokeilut, sillonen ukko sano et jatka ku mua ei kestä kukaan siin kohtaa enään..
 
Suffeli88: Kannattaa katsastaa toiseen ketjuun jos etsii motivaatiota tupakoinnin lopettamiseen http://www.vau.fi/Forum/Yleista-keskustelua/Mita-mielessa-Sana-on-vapaa/Tupakointi-raskausaikana--uskaltaako-kukaan-tunnustaa/1554301T/?page=7 laitoin linkin sivulle 7 jossa ihminen jonka aiti poltti odottessaan hanta kertoo elamastaan.

Kukaan ei sano etta tupakoinnin lopettaminen on helppoa mutta aidiksi tullessa (jo raskaana ollessa) on opittava aimo annos epaitsekyytta ja itsehillintaa. Minulle taman tajuaminen ensimmaista odottaessa oli kova pala mutta nyt en vaihtaisi aitiytta mihinkaan niihin "paheisiin" joista olen lapsen/raskauden vuoksi joutunut luopumaan.

Tsemppia!
 

Neuvolassa käyty! Sykkeet kuunneltiin aataminaikuisella dopplerilla (lääkärillä oli se "hyvä vehje"), mutta hyvin kuului! Poju oli vilkkaalla tuulella :)

Verenpaine 119/65, Hb 131. Fundusmitta oli 22 cm eli yläkäyrällä mentiin, mikä on kuulemma normaalia näissä ensimmäisissä mittauksissa.

Painoa oli tullut viime käynnistä 2,1 kiloa! Oisko joulun herkuttelut syynä... Mutta oon toisaalta käynyt salillakin ahkerasti ja tehnyt lihasryhmiä maksimipainoilla, joten eiköhän tuossa lihasmassaakin ole ;)Pitää varmaan alkaa keventää painoja, ei taida olla ihan tarkoituksenmukaista kasvattaa lihasmassaa, kun painoa tulee muutenkin. Ja suoraan sanottuna viime kerroilla on tuntunut viimeiset toistot melko raskailta, ei taida olla ihan tervettä enää punnertaa täysillä... Mitään supistustuntemuksia ei ole ollut, ja jos on tuntunut jotenkin omituiselta vatsan alueella, olen lopettanut liikkeen. Kokonaisuudessaan paino on noussut ekasta käynnistä kuitenkin vain 3,5 kiloa. Toivottavasti nousee kokonaisuudessaan maksimissaan kymmenen kiloa.

Pääsen kuulemma halutessani kasvukontrolliultraan, sillä poju on ollut joka ultrassa pikkuisen laskettua aikaa pienempi. Tämä johtuu varmasti siitä, että hedelmöittyminen on tapahtunut myöhemmin kuin "normikierrossa", mutta tottahan mää ylimääräisen ultran otan, kun kerta saan! Itse sitä siis kysyin, että olisikohan mahdollista päästä, neuvolasta ei ultraa tyrkytetty.

Nyt vain todistusta Kelan suuntaan ja tukia hakemaan, äitiyspakkausta unohtamatta.

 
Rakenne ultrassa on käyty ja kahden viikon päästä spesialistille meno edessä. Lapsella ei ole kaikki hyvin ja uuteen ultraan osallistuvat myös lastenlääkäri ja ortopedi. Täällä elellään pari viikkoa vielä pelon sekaisin tuntein...
 
Mamma0711 ma olen todella pahoillani! Toivottavasti seuraavassa ultrassa tulee ainakin pienia toivon pilkahduksia kun on erikoisosaaminen paikalla! Jaksamista!
 
Neuvolassa taas käyty. Hemoglobiini oli laskenut 135:stä 116:een, minkä olen kyllä huomannut väsymyksen kasvussa. Terkkari suositteli pientä rautalisää noin joka toinen päivä otettavaksi.

Ja sitten harmittaa, että neuvolan vaaka näytti 1,5 kiloa enemmän kuin kotona... Kasikymppinen lähestyy siis nopeammin kuin halusinkaan. :/ Kovasti olen kehunut, kun paino on noussut vain max kolme kiloa, mutta ei se ihan niin vähän ollutkaan...

Hyvä uutinen on se, että verenpainelukemat sen kuin laskevat. Terkkari sanoi, että raskaus näyttää sopivan mun kropalle, kun nuo lukemat vain paranevat joka kerta, tällä kertaa siis 114/70. Aiemmin olen pelännyt, että minullekin napsahtaa suvussa kulkeva verenpainetauti, mutta ilmeisesti viime vuosien korkeat lukemat ovat johtuneet e-pillereistä. Niiden syömisen lopettamisessa on selkeästi ollut paljon hyvää. :)
 
Mita rautalisia teille on suositeltu? Siis minka merkkisia? Kun ma olen aivan varma etta hemoglobiini on aikas alhainen mutta mun gyne ei jostain syysta halua antaa rautalisaa vaikka viime raskaudessakin meni hemoglobiini lopulta niin alas etta synnytyksessa ei verenvuoto meinannut loppua ja kahteen paivaan sen jalkeen en meinannut jaloillani pysya. Sen vuoksi siis aion ottaa rautaa ihan ominpain talla kertaa silla olishan se kiva vaihtaa oman vauvan vaippa sitten kun se vihdoin syntyy... Ja tan takia ei synnytysta kannata pelata silla aina ne verenvuodon saa loppumaan. Mulle ne laittoivat "ihmepiikin" jalkaan ja siihen loppui vuoto :)
 
Voi ei Mamma0711! Kovasti jaksamista! Onneksi pääsette spesialistin paikkeille ja varmaan tulee uutta tietoa. Toivon koko sydämestäni, että mitään todella vakavaa vikaa ei löydy.

Rautalisästä: mä syön Obsidania. Hb oli viime käynnillä 105 ja seuraavassa neuvolassa parin viikon päästä katotaan uusiks. Toivottavasti lähtee nousuun. Monet suosittelee nestemäistä, olikohan se joku Floravital tms.
 
Mamma0711 voimia kovasti. Meillä kanssa rakenneuä:n jälkeen oli melko sekavat fiilikset, kun toisesta vauvasta löytyi pari "soft markeria" jotka voivat viitata kromosomihäiriöön. Todennäköisesti kaikki hyvin. Äitiyspolille päästiin reilussa viikossa, jossa saatiin keskustella oiken mukavan kätilön kanssa ja se oli suuri apu. Mitään varmaa emme tiedä, koska emme haluneet lapsivesipunktioon.
 
Mamma0711:lle kovasti tsemppiä ja voimahalirutistukset! Pidetään peukkuja ja varpaita, että kaikki kääntyy teillä vielä parempaan päin.
 
Olen viikolla 21+5, LA 29.5.13.

Rakenne uä:ssä viikko sitten todettiin, että sikiön pään kasvu on kolme viikkoa jäljessä, muut mitat 1-2 viikkoa. Ehdotettiin lapsivesipunktiota.

Tänään sitten siinä kävin tuossa aamulla ja tulokset tulee perjantaina. Mitat olivat kyllä jo hiukan paremmat, nyt heitti viikon ja risat. Epäilevät jotain kromosomohäiriöitä, tosin kyseessä voi olla vain pieni lapsi. Esikoinen (nyt 4 v.) oli syntyessään pitkälti yli 4 kg, joten aika erikoinen tilanne...

Mutta siis nyt jännätään niitä vastauksia!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top