Työ ja raskaus

Mä oon nyt viimeset 2vk ollu kotona. Ensin talvilomalla ja sit ton jalan takia saikulla. Mietin vaan tänään, että kyllä olis varmasti ollu jaksamista jos vielä töissä olisin ollu. Varsinkin tää kuluva viikko on tuntunu kotonakin tosi raskaalta, on niin iso ja kömpelö olo jo ja kumartelusta on tullu tosi vaikeeta. Miten tässä kunnossa olis enää mihinkään alahyllyille purkanu tavaraa tms. Meillä siis kauppaa rempattiin tää syksy ja avajaiset oli eilen. Eli senkin puolesta vielä erityisen paljon tekemistä ja ihmisiä liikkeellä. Eipä oo ollu ikävä sinne hälinään :)
 
Huh kun oli rankka vkl töissä. selkä ei tykännyt yhtään joten jäin nyt pariksi päiväksi saikulle lepäämään. noh, enään onkin sit 4työaamua jäljellä! kotihoito on kyl rankkaa jopa ilman vauvamahaa.
 
Ihanaa! Mä niiiin haluan jo unohtaa työasiat. "Loma" alkaa 2 viikon päästä. Näillä näkymin tulee vielä pari työpäivää aika lähelle laskettua aikaa. Toivottavasti ei tartte enää sairaalassa kauppoja hieroa. :wacky: Vähän taas mietityttää, miten pienet ottaa uuden tulokkaan vastaan, kun heidän äitiaikansa vähenee - ja yhteinen aika isompien kanssa myös.. Toivotaan vaan, että tulee helppo vauva, etten ole zombie ens kesään asti.

Nyt oon kurkkuani myöten täynnä töitä ja tuntuu siltä, että voisin keskittyä kotihulabaloon :smiley-chores011 :smiley-chores004 :smiley-chores020 smiley-chores003:smiley-angry016:gen014:happy093:binkybaby pyöritykseen seuraavat 3 vuotta (suurin vaara siinä on ylityöllistyminen ja :bom).


Hei, mä lähden mammalomalle... Vaihdan työvermeet verkkarihousuun.. Kotiseudulle periferiaan, Laa-Laa...
 
Tämä ja ens viikko olis vielä töitä mutta kolmatta päivää kivuttomia suppareita saa nyt kyllä riittää ja lyllerrän hakemaan sairaslomaa kun ei edes pysty autolle kävelemään ilman että vatsa kovettuu ja kävely muutenkin tuntuu erittäin epämukavalle, painaa niin perkuleesti ja sellanen fiilis että kohta se tipahtaa ulos :smiley-bounce022
 
Kyllä te ootte sissejä kun ootte ollu loppuun asti töissä! Kesällä jo mulle lääkäri sanoi etten ole työkykyinen ja tähän asti jokainen lääkäri sanonut samaa ja oltu saikkua kirjottamassa. Työelämässä en silti ole ollut pian vuoteen, omasta vapaasta tahdostani. (23.12/15 olin viimeksi) no. Äitiyslomani alkaa 12.11. Ja todennäköisesti kolmen vuoden jatkoaika mun "sapattivuodelle" :D
 
Mulla alkais äitiysloma vasta 24.11, mutta kuitenkin jo tän kuun puolella! Tää viikko tulee tosin huilattua töistä, kun sain niin helvetillisen yskän, etten saa nukuttua kuin max 2h yössä. Ens viikolla sitten rutistamaan vielä vikat 2,5 viikkoa. Muuten on kyllä jaksanut vallan hyvin, mutta motivaatio on kadonnut jo aikaa sitten :D
 
Itsekin odotan jo äippälomaa, mutta sen lähestyessä on kyllä tullu jo vähän haikeakin olo. Palatessa vanhoihin töihin virkavapaan jälkeen stressasin aika paljon, on ollu kuitenkin tosi kiva pätkä töissä!
 
Täältä tunkisi yks ensimmäinen suunnitteilla oleva mukaan :nailbiting: eli kun kapselista eroon pääsen kahden viikon päästä alkaa sitten jännäilyt.. hirvittää kyllä miten töissä mahdetaan suhtautua asiaan aloitin uimavalvojan/ opettajan hommat keväällä rekryfirman kautta, enkä ole törmännyt yhteenkään raskaustapaukseen aikanani, joten nyt tämä oma kohtalo sit pelottaa oletus kuitenkin se, että kyseisessä työssä pitäisi olla hyvässä kunnossa ja näyttääkkin siltä, joten raskauskilojen kertyessä voisi ilkeitäkin kommentteja tulla. olisiko teillä vinkkejä :anyone sit vielä sellanen kun oon joutunut kortisoniakin syömään cu:n takia niin vasta töissä sain kommenttia et "ootko raskaana ku näytät vähä siltä".. tuntu aika ikävältä kun kortisoni turvitukselleni en mitään mahda ja heti aletaan heittää tollasta kommenttia alentavaan sävyyn.. sit mietityttää kans et ku rekryfirma ja nollasoppari niin voiko ne sanoo mulle vaan et sori ei susta oo enää hyötyä kun oot raskaana..?? Onko muita täällä ketä ois ollu tai on samankaltaisessa tilanteessa :anyone
 
Sori tais tulla vielä kaiken lisäks väärään ketjuun toi alkuperäinen viesti[emoji51][emoji111]️ vasta opettelen käyttämään tätä enkä löytänyt muita vastaavia "työ ja raskaus"[emoji28] jospa saisin täältä kuitenkin jotain neuvoja [emoji120][emoji56]
 
Ite olin nollasopparilla tekemässä lasten kotihoitoa.. Ekan saikun ku hain niin eipä tarjottu enää töitä eli kyllä ne voi niin tehdä.. Varsinaista irtisanomista eivät voi tehdä mutta nollasopparilla oleville ei ole pakko tarjota vuoroja tehtäväksi..
 
Kertsi96, kannattaa pitää raskaus mahdollisimman kauan omana tietona. Lain mukaan asiasta pitää kertoo työnantajalle 2kk ennen äippäloman alkua (sama sääntö koskee kaikkia lomia). Nollasopparit on kyl niin jostain, ku ei voi olla varma tulevasta :/
 
Eilen kävin terveysasemalla näiden kivuttomien supistusten takia, ja tuli kyllä puskista että lääkäri kirjoitti loppuajan sairaslomaa ! Lääkärin mukaan erittäin supistusherkkä kohtu, lääkärin ulkoisesti tunnustellen supisteli voimakkaasti. Mieluummin olisin kyllä vielä työkuntoinen ja töissä kuin kotona näiden supistusten kanssa.. Levossa on hyvä olla mutta heti kun nousee jalkeilleen, alkaa supistamaan :banghead: kohdunkaula oli lyhentynyt 1,5cm, eli jäljellä 3cm. Edellisen kerran minulle on tehty sisätutkimus 3 viikkoa sitten, joten aika lyhyessä ajassa lähtenyt lyhentymään, liekö pitäisi olla huolissaan :eek: kai tässä pitää painaa jarrua ihan kunnolla että poika kasvaisi vielä kohdussa, tänään 32 + 0.
 
Mieki odotan jo malttamattomana että poju syntyy ku sit olis tekemistä! Ei jaksa koko ajan vaan neuloa/ommella.. Tai siivota.. Tänään on jotenkin ihan mielettömän tylsä päivä!
 
Mä taas en malta odottaa että työt loppuu. Töissä olen sinänsä jaksanut vielä suht ok, mutta aamuisin väsyttää kun yöt menee heräillessä, ja yhtenäkin aamuna meinasin pillahtaa itkuun sukkia pukiessa kun niinkin yksinkertaisista asioista kuin pukeutuminen on yhtäkkiä tullut hirmu vaikeaa... Enkä meinaa enää edes mahtua ratin taakse. Mä olen niin töppöjalkainen, että pitää istua tosi edessä jotta jalat yltää polkimille, ja nyt ei pikkuneiti meinaa enää mahtua väliin...

Sinänsä töissä käyminen olisi ihan ok vaikka loppuun asti, jos saisin nukkua kymmeneen, ajaa erikoismitoitetulla lyhytjalkaisille pallomahoille suunnitellulla autolla ja järjestyisi vielä sukkain- ja kenkäinpukemispalvelu. :grin
 
Mangustimamma tossa on syy miksi en ole ajanut autoa kohta puoleen vuoteen :D mulla on siis ihan normaalistikin ottanut maha kiinni rattiin ja heti ku alkoi vähän toi maha tulla esiin niin ratin takana oli kamalan ahdasta. Onneks on mies joka ajaa sit mun puolesta :D mut joo siis 146cm kun on pituutta niin penkki on pakko ottaa ihan niin eteen kun saa ja jos on muodoiltaan jo vähän mahakas niin kyllä se maha sinne rattiin ottaa kiinni..
 
Mangustimamma, mäkin odotin töiden loppumista aivan innolla.. Nyt kolmas päivä kotona, ja pää alkaa pehmenee :/ Kaupungilla en jaksa / viitti käydä, ku heti iskee kauhee hiki. Kyl täs tekemistä olis, mut ku haluun osan säästää huonommille päiville, jollon ei ulos viitti mennä edes kirveellä uhaten.
 
Nyt se alkoi, loma!! Melkoinen puristus oli kyllä ihan viimeiseen asti ja sen pomokin sentään myönsi. Epätodellinen fiilis lyödä läppäri kiinni ja jättää kaikki keskeneräiset ja tekemättömät työt sinne muiden murheeksi.

Nyt vaan toivon ettei vauva päätä tulla pahasti etuajassa että ehdin lomailla ja rentoutua! Suunnitelmissa olisi uudesta ihanasta kodista nauttiminen, kavereiden kanssa lounastelu ja brunsseilu, vauvan huoneeseen pitäisi hankkia vaatekaappi ja pestä ja järjestää kaikki saadut tavarat, voimien mukaan harrastusmenot jne. En usko että aika käy pitkäksi!

Ai että nyt olisi ihanaa poksauttaa samppanja auki mutta taidan tyytyä saunaan ja alkoholittomaan olueen.
 
Takaisin
Top