Tutustutaan

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Ilpuri
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Millaisilla viikoilla teidän esikoinen syntyi? Ja minkä kokoisena? Pidetään peukkuja ettei nyt tarvisi käydä samaa lävitse ja saisit nauttia raskaudesta vähän pidempään :)
Meidänkin esikoinen syntyi keskosena 1600g ja vauva vuosi myös tai ensimmäiset 6kk oli todella rankat kun tyttö ei kasvanut kunnolla...
 
Rv21 asti olin vuodelevossa ja välil osastolla. Rv32 diagnoosiks uhkaava ennenaikainen synnytys. Sain kortisoonit. Kohdunkaula oli lyhentyny ja vähän auki. Tunsin koko ajan hirveen paineen alapäässä. Synty 36+5 eli hyvillä viikoilla 2700g. 2vko meni et saatiin syntymäpaino. Alimmillaan oli 2,4kg. Olin synnytyksen kokonaan nesteytyksessä kun kroppa tyhjensi niin et en olis pysyny tajuissaan jos en ois päässy nesteytykseen. Oltiin 5vrk sairaalassa kaks kotona ja sit taas sairaalassa ja 2vkon ikään asti oli sairaala seuranta. 10kk asti painoa sekä pituutta seurattiin kun ei kasvanu normaalisti. Kehityksestä on jonkun verran jäljessä. Sit allergiat oli riesana, oli vauvana jatkuvasti itkunen.
 
Muokattu viimeksi:
39+5 ja 3692g. Syntymäpaino tuli saavutettua vasta 3 vko iässä. Koliikki ja refluksi vaivas ekat neljä kk ja sitte kiinteiden alun jälkeen helpotti.
 
Rankka raskaus sulla ollut kyllä,kun on joutunut oleen niin pitkään vuodelevossa. Tosi pitkälle silti pääsitte! Vaati varmasti aikamoista tahdonvoimaa!

Me oltiin 1kk sairaalassa, kun ei meinattu päästä 2kg painoon millään mikä oli kotiutuksen raja..päästiin viikko ennen laskettua aikaa kotiin. Meillä ei onneksi mitään muuta kuin erityisruokavalio 6kk ikään asti ja seurannat tays:ssa 10kk ikään asti! Me päästiin onneksi tosi vähällä :)
 
Oli jo 35+5 :) eli hyville viikoille mekin päästiin oli sga vauva eli viikkoihin nähden pieni kokoinen,kun mun istukka ei toiminut kuten olisi pitänyt toimia. Raskaus purettiin kiireellisellä sektiolla,kun mun ja vauvan vointi romahti.
 
Muokattu viimeksi:
Onneksi en ite joutunut silloin oleen pidempään sairaalassa etukäteen kuin 5 päivää ja vajaa viikko synnytyksestä lisäksi. Todella toivon nyt kevyempää tietä tällä kertaa ♡ onneksi riskit on tiedossa niin ne on myös tarkkailussa!

Olikos täällä muita kenelle keskosena syntynyt joku lapsista? Ihan kuin olisin jostain lukenut.. Kiinnostaa kovasti :) itselle vertaistuki oli alkuun korvaamatonta ♡
 
Olen 31-vuotias, mies 35. Ennestään 11/16 syntynyt poika, syntyi 32+6 1,5 kg painoisena. Sairaalan jouduin 28+1 lapsiveden tihkumisen, supistusten ja paikkojen kypsymisen vuoksi. Taustalta löytyi tulehdus. Nyt on toinen tulossa, saas nähdä miten pitkälle tällä kertaa päästään ja tuleeko vauhdilla, esikoisen synnytys kesti 1 h 15 min.
 
Moikka. Mä olen 25vuotias neitokainen Seinäjoelta. La on 19.3.2019 ja olen joutunut tässä alkuraskaudessa aikamoisiin tunnekuohuihin koska ekalla neuvolakäynnille neuvolatäti sanoi aika varman oloisena raskauden mennen kesken rv 6+0 koska ultrassa näkyi niin pieni kaveri ja omien laskujen mukaan viikkoja piti olla jo 9+0.. Kävin lähetteellä tänään naistentautienpolilla missä keskenmeno piti varmistaa ja tehdä sen jälkeiset toimet. Iloiseksi yllätykseksi kuitenkin lääkäri totesi, että höpsis, kyllä pikkukaveri elossa on ja kaikki on hyvin mutta viikot piti laskea uudelleen ja viikot nyt siis 6+2. :) huh Huh, melkoista vuoristorataa on siis ollut. Mun esikoinen syntyi 2011, poika, rv41/ 3600g/51cm ja Porissa. Kiva tutustua uusiin ihmisiin :)
 
Niin ja lisäksi avopuolisoni on tällä hetkellä armeijassa alikersanttina Kajaanissa. Hän siis 20v. Raskaus oli yllätys koska söin pillereitä, mutta ilmeisesti juhannuslomilla unohtui pillerit ottaa ja pikkuinen sai alkunsa. Vähän outoa tässä on se, että tein 2 raskaustestiä 8.7. Ja molemmat näytti todella vahvasti plussaa vaikkei viikkoja vielä ollut montaa. Mutta vaikka raskaus olikin yllätys niin iloinen sellainen. Ex-mieheni kanssa yritimme lasta 3vuotta tuloksetta, mutta nykyisen kanssa pillereistä huolimatta tärppäsi, joten pelkoni siitä etten voisi enää tulla raskaaksi kaikkosi kankkulan kaivoon. :D Mies pääsee siviiliin joulukuussa, eli eka ja toka kolmannes kuluu inttileskenä muttei se haittaa :) onko täällä muita Etelä-Pohjanmaalla tai Pohjanmaalla asuvia odottajia? :)
 
meidän esikoinen syntyi rv 40+3, 3190g ja 49cm :) tyttö oli ensimmäiset 23h valvonnassa hapenlaskun vuoksi, joten ensimmäisen kerran sain hänet syliini vasta 23h syntymästä :( tällä kertaa aion vaatia kunnon synnytystapa-arvion, ettei sama toistu nyt tässä raskaudessa, jos loppuun asti päästään. Mulla ei siis ollutkaan lantio "auennut" ja tyttö ei mahtunut alateitse ulos tunnin ponnistelujen jälkeen vaan jouduttiin sitten hätäsektioon..
 
Täällä 26v, kahden lapsen mamma. Mies on 31. Nää kaksi ipanaa ovat syntyneet 2012 (rv40+5) ja 2016(rv 40+6). Kolmas siis odotettavissa, tällähetkellä viikot huikeet 6+0 :biggrin Meillä tuntuu tuo raskautuminen kestävän joka kerta sen n.1,5vuotta joten ajoissa on saanut alkaa suunnittelemaanlaughing7 Tämä kolmas, ja viimeiseksi jäävä tosin ei ole varsinaisesti suunniteltu, mutta hyvin tervetullut silti. Laskettu aika tälle maaliskuiselle siis 23.3.19❤
 
Rockabella93 sanoi:
Niin ja lisäksi avopuolisoni on tällä hetkellä armeijassa alikersanttina Kajaanissa. Hän siis 20v. Raskaus oli yllätys koska söin pillereitä, mutta ilmeisesti juhannuslomilla unohtui pillerit ottaa ja pikkuinen sai alkunsa. Vähän outoa tässä on se, että tein 2 raskaustestiä 8.7. Ja molemmat näytti todella vahvasti plussaa vaikkei viikkoja vielä ollut montaa. Mutta vaikka raskaus olikin yllätys niin iloinen sellainen. Ex-mieheni kanssa yritimme lasta 3vuotta tuloksetta, mutta nykyisen kanssa pillereistä huolimatta tärppäsi, joten pelkoni siitä etten voisi enää tulla raskaaksi kaikkosi kankkulan kaivoon. :D Mies pääsee siviiliin joulukuussa, eli eka ja toka kolmannes kuluu inttileskenä muttei se haittaa :) onko täällä muita Etelä-Pohjanmaalla tai Pohjanmaalla asuvia odottajia? :)
Click to expand...

Täällä yksi Etelä-Pohjanmaalta ja SEKS:aan menossa synnyttämään :)
 
Hei,
Ehkäpä minäkin uskallan pikkuhiljaa tänne mukaan...
Olen 36 vuotta. 12 ja 9 vuotiaiden biologinen äiti. Lisäksi bonusäiti mieheni 4:lle lapselle ja näistä jo kaksi aikuisten kirjoilla :). Yhdessä oltu kohta 8-vuotta, molemmilla takana yksi avioliitto. Olin kirjautuneena foorumille jo alkukesästä ja seurasin helmikuisten keskusteluja mutta sitten kävi ilmi että raskaus meni kesken noin vk 6, aivan kesäkuun alussa. Sitten vastoin kaikkia odotuksia ja käsityksiäni odotellessani sitkeästi menkkojen alkavan tuon keskenmenon jälkeen heinäkuussa tein mielenkiinnosta testin lähinnä varmistaakseni itselleni, että kyllähän ne menkat sieltä tulee. No ei tulleet, olin tullut uudelleen raskaaksi ihan välittömästi heti seuraavasta kierrosta!!
Eli nyt siis tällähetkellä tilanne se että tähän uusperheeseen odotellaan sitä ensimmäistä yhteistä lasta.
Lisäjännityksen odotukselle luo mun liikenneonnettomuudessa saamani vakavat lantionmurtumat ja valtava määrä röntgensäteilyä mitä noiden murtumien takia on jouduttu tekemään kuvauksia... raskaus siis sinällään pienoinen ihme ja sen jatkuminen loppuunasti olisi vielä suurempi ihme.
 
Hellou. Täällä puolestaan 35v ensiodottaja Espoosta. Mies on 31v. Yhdessä on oltu 8,5 vuotta, joista 5 kihloissa. Vuodenvaihteessa päätettiin jättää e-pilleriresepti uusimatta ja kokeilla, josko siunaantuisi jälkikasvua. Ja tadaa, nyt ois haikara tulossa maaliskuussa!
 
Meillä esikoinen syntyi viikoilla 37+4, yllättäen meni vedet kotona illalla 8 aikaan, aamulla klo 7 poika oli sylissä. Synnytyksen kesto oli 4h15min joten nyt vähän pelottaa, en toivoisi että tosta paljoa ainakaan lyhene että ehditään sairaalaan :D

Niin ja poika painoi reilu 2.6kg :)
 
Moikka!

Täällä kohta 28-vuotias yhden 4-vuotiaan (10/2013) tytön äiti Helsingin Kumpulasta. Työskentelen tapahtumatuotannon parissa sekä suoritan maisteritutkintoa (kulttuurituottaja) YAMK:issa samalla. Puoliso on saman ikäinen ja hän on ammatiltaan muusikko. Olemme olleet yhdessä melkein 7 vuotta joista kolme naimisissa.

Esikoinen oli täysin suunnittelematon mutta onnellinen yllätys ja tämän toisen kanssa todettiin, että tulkoon jos on tullakseen. Kesäkuussa otatin kierukan pois oikeastaan siksi, että aloin kokea todella vastenmieliseksi hormonaalisen ehkäisyn ja huomasin ettei se ehkä sovikaan minulle. Jossain välissä siinä sitten oli ovis (olen aika varma että tiedän missä välissä) ja kierukan poiston jälkeen ei ehtineet menkat edes alkaa jonka takia tein raskaustestin ikään kuin "varmistukseksi" - minulla ei siis ollut mitään oireita. Todella vahva viiva tikussa oli kyllä aikamoinen yllärishokki ja nyt sitä on tässä viikon saanut sulatella.

Hauska päästä "tutustumaan" teihin ja lukemaan teidän tarinoita, todella monenlaisien mutkien kautta olette tähän päätyneet. Paljon tsemppiä ja jaksamisia kaikille erilaisten tilanteiden keskellä, toivottavasti tsemppaamme toisiamme synnärille saakka <3
 
Heippa! Täällä teoriassa kahden/käytännössä yhden lapsen äiti.. Taustalla siis 2014 raskaus joka päättyi kohtukuolemaan vajaa kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa, 2016 tammikuussa syntyi terve tyttö ja nyt siis kolmas raskaus jolle annettiin toukokuussa lupa tulla, toisesta kierrosta sit nappasi.. Vähän pelonsekaiset fiilikset kaikkiaan..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top