Moi,moi!!
Täällä 35-vee ensimmäistä odottava nainen..Mies 40-vee,yhdessä ollaan menty joku yhdeksän vuotta,josta neljä kihloissa.
Pillerit jätin noin viisvuotta sitten,sen jälkeen enemmän ja vähemmän yritystä..
Mulla yksi abortti takana teini ajoista,olin sillon 17-vuotta...
Oon käyny lapsettomuusklinikalla ja siellä tehtiin aukiolotutkimus,vasen puoli tukossa ja oikea puoli täysin siisti ja hyvä..Sitten piti alkaa varaileen miehelle näytteen anto aikaa,mutta vuonna 2016 tuli marraskuussa plussa...Oltiin NIIN innoissaan,kävin terkkarilla ja siellä vahvistettiin,että kyllä plussa se on...MUTTA sitten ollessani viikolla 5+3 kärvistelen pari vuorokautta tuskaisen vatsa kivun kanssa,sitten alkoi vuoto,en pystynyt kun makaamaan yhdessä asennossa ja jotenkin istumaan,noh taksilla ensiapuun (ambulanssi ei suostunut viemään) siellä vartoilin melkein koko päivän kun tutkittiin ja hutkittiin...Loppujen lopuksi tuomio oli kohdunulkoinen,vasemmassa munatorvessa..Ja koska olin niin kauan kärvistellyt kotona,oli munatorvi osittain jo revennyt ja olin vuotanut vatsaonteloonkin jo pari päivää..Sitten äkkiä leikkaussaliin,missä tähystämällä vasen munatorvi poistettiin kokonaan..
Sanoivat,ettei ole mitään estettä raskautumiseen,kun oikea puoli pelaa..
Se oli elämäni kamalin kokemus ja en oikeen koskaan ole päässyt siitä yli (se ajatus pyörii koko ajan taustalla päässäni) lapsi oli niin pitkään odotettu ja haluttu..
Mutta nyt sitten aivan yllättäen heinäkuussa tuli se ”sellainen olo” että teinpä testin..Ei näyttänyt mitään..
Itkin ja raivosi itsekseni,sitten odotin viikon ostin uuden testin ja + tuli!!
Ja kun kuulun riskiryhmään,soitin heti itelleni varhaisultra aikaa,kävin sitten vk 5+3,näkyi raskauspussi...Helpottava uutinen,että nyt on oikeassa paikassa!!Seuraavan kerran kävin vk 7+3 silloin näkyi syke ja liikettä...
Nyt ensi viikolla uusi aika toivottavasti siellä porskutetaan hyvin,mua pelottaa ja jännittää,pysyisipä matkassa sinne LA 19.03’19
Ihanaa tutustua teihin kaikkiin ja tsemppiä kaikille odotukseen!!