Tutustutaan

Heippa! Täällä teoriassa kahden/käytännössä yhden lapsen äiti.. Taustalla siis 2014 raskaus joka päättyi kohtukuolemaan vajaa kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa, 2016 tammikuussa syntyi terve tyttö ja nyt siis kolmas raskaus jolle annettiin toukokuussa lupa tulla, toisesta kierrosta sit nappasi.. Vähän pelonsekaiset fiilikset kaikkiaan..

Otan osaa menetykseesi! Onneksi olette saaneet terveen lapsen ja nyt "kolmas" tulossa. Kaikkea hyvää! Pelkosi on ymmärrettävää, mutta tuskin käy samalla tavalla kahta kertaa.
 
Moi,moi!!
Täällä 35-vee ensimmäistä odottava nainen..Mies 40-vee,yhdessä ollaan menty joku yhdeksän vuotta,josta neljä kihloissa.
Pillerit jätin noin viisvuotta sitten,sen jälkeen enemmän ja vähemmän yritystä..
Mulla yksi abortti takana teini ajoista,olin sillon 17-vuotta...
Oon käyny lapsettomuusklinikalla ja siellä tehtiin aukiolotutkimus,vasen puoli tukossa ja oikea puoli täysin siisti ja hyvä..Sitten piti alkaa varaileen miehelle näytteen anto aikaa,mutta vuonna 2016 tuli marraskuussa plussa...Oltiin NIIN innoissaan,kävin terkkarilla ja siellä vahvistettiin,että kyllä plussa se on...MUTTA sitten ollessani viikolla 5+3 kärvistelen pari vuorokautta tuskaisen vatsa kivun kanssa,sitten alkoi vuoto,en pystynyt kun makaamaan yhdessä asennossa ja jotenkin istumaan,noh taksilla ensiapuun (ambulanssi ei suostunut viemään) siellä vartoilin melkein koko päivän kun tutkittiin ja hutkittiin...Loppujen lopuksi tuomio oli kohdunulkoinen,vasemmassa munatorvessa..Ja koska olin niin kauan kärvistellyt kotona,oli munatorvi osittain jo revennyt ja olin vuotanut vatsaonteloonkin jo pari päivää..Sitten äkkiä leikkaussaliin,missä tähystämällä vasen munatorvi poistettiin kokonaan..
Sanoivat,ettei ole mitään estettä raskautumiseen,kun oikea puoli pelaa..
Se oli elämäni kamalin kokemus ja en oikeen koskaan ole päässyt siitä yli (se ajatus pyörii koko ajan taustalla päässäni) lapsi oli niin pitkään odotettu ja haluttu.. :sad015
Mutta nyt sitten aivan yllättäen heinäkuussa tuli se ”sellainen olo” että teinpä testin..Ei näyttänyt mitään.. :sour: Itkin ja raivosi itsekseni,sitten odotin viikon ostin uuden testin ja + tuli!! :rolleyes: Ja kun kuulun riskiryhmään,soitin heti itelleni varhaisultra aikaa,kävin sitten vk 5+3,näkyi raskauspussi...Helpottava uutinen,että nyt on oikeassa paikassa!!Seuraavan kerran kävin vk 7+3 silloin näkyi syke ja liikettä... :Heartred
Nyt ensi viikolla uusi aika toivottavasti siellä porskutetaan hyvin,mua pelottaa ja jännittää,pysyisipä matkassa sinne LA 19.03’19 :Heartred
Ihanaa tutustua teihin kaikkiin ja tsemppiä kaikille odotukseen!! :grin
 
Tsemppiä tintti! Sama pelko jännitys ollut itsellä käsillä,kun edellinen raskaus tosiaan oli munasarjassa,joten tiedän todella mistä puhut ♡. Se pelko oli kyllä todella raju enkä sitä ymmärtänyt ennen kuin tämän 3.raskauden plussasin.

Itselläni tosin kävi nyt niin,että tämäkään maaliskuinen vauva ei pääse meille kotiin asti, raskaus oli kyllä kohdussa,mutta elämää ei ultrat siellä enää ensimmäisen ultran jälkeen nähneet ja tosiaan ensimmäisellä kerralla todettiin jo ettei näytä siltä miltä piti.

Tänään kohtu tyhjeni esilääkityksen voimin, huomenna olisi ollut cytotekin aika tehdä tehtävänsä. Mitään oiretta tai vuotoa ei ennen tätä päivää ollut,alkio oli kuollut 6+2 ja nyt olisi ollut 10+2 menossa. Uutta raskautta ei kyllä ainakaan ihan hetkeen tule, sen verran on rankkoja nämä raskaudet olleet.

Tsemppiä ja jarrusukkia jokaiselle maaliskuiselle odottajalle, toivottavasti muiden tarinat saa onnellisemman käänteen ♡
 
Tintti, hui olipas sulla pelottava kokemus! Varmasti tuollainen seuraa tosi kauan mukana. Ihanaa kuitenkin että nyt on pieni mukana ja saa nauttia tästä raskaudesta! :Heartpink

kipa, voi surku :sad001 Hirveästi sulle voimia ja tsemppiä jatkoon!
 
Tintti onpa hurja stoori sulla. Toivottavasti tässä raskaudessa kaikki menis hyvin loppuun asti :Heartred

Voi kipa85, onpa kurjia uutisia :sad001 voimia!
 
Tintti, hui olipas sulla pelottava kokemus! Varmasti tuollainen seuraa tosi kauan mukana. Ihanaa kuitenkin että nyt on pieni mukana ja saa nauttia tästä raskaudesta! :Heartpink

kipa, voi surku :sad001 Hirveästi sulle voimia ja tsemppiä jatkoon!


Kiitos paljon Ilpuri :happy: (En muuten varmaan saanut sinne maaliskuisten listaan nimeäni,muutakuin omaan listaani,kun kopioin sen ja kirjoitin tietoni...Tein vissiin sen väärin?!? :wideyed:)
 
Tsemppiä tintti! Sama pelko jännitys ollut itsellä käsillä,kun edellinen raskaus tosiaan oli munasarjassa,joten tiedän todella mistä puhut ♡. Se pelko oli kyllä todella raju enkä sitä ymmärtänyt ennen kuin tämän 3.raskauden plussasin.

Itselläni tosin kävi nyt niin,että tämäkään maaliskuinen vauva ei pääse meille kotiin asti, raskaus oli kyllä kohdussa,mutta elämää ei ultrat siellä enää ensimmäisen ultran jälkeen nähneet ja tosiaan ensimmäisellä kerralla todettiin jo ettei näytä siltä miltä piti.

Tänään kohtu tyhjeni esilääkityksen voimin, huomenna olisi ollut cytotekin aika tehdä tehtävänsä. Mitään oiretta tai vuotoa ei ennen tätä päivää ollut,alkio oli kuollut 6+2 ja nyt olisi ollut 10+2 menossa. Uutta raskautta ei kyllä ainakaan ihan hetkeen tule, sen verran on rankkoja nämä raskaudet olleet.

Tsemppiä ja jarrusukkia jokaiselle maaliskuiselle odottajalle, toivottavasti muiden tarinat saa onnellisemman käänteen ♡

Voi Kipa!! Voimia todella paljon sinulle ja jaksamisia... :Heartred
 
Voimia Kipa teille! Itsellä ihan ensimmäinen raskaus oli vastaava kokemus. Ensimmäisessä ultrassa ei näyttänyt normaalilta ja toisessa elämää ei enää ollut. Oli se rankka kokemus ja se tyhjennys surun päälle. Toivottavasti suru vielä muuttuu iloksi ja saatte vielä lapsen näitä haavoja parantelemaan.

Itsellä on huomenna np-ultra ja kun on noita kokemuksia niin se tottakai jännittää. Tänään kuitenkin kerron töissä kahdelle ihmiselle koska, jos ultrassa tulee tosi huonoja uutisia niin sairasloman paikkahan se on. Jännittää se kromosomipoikkeusmahdollisuuskin kun meillä on ikää. En tiedä kuinka psyyke kestäisi jos jotain epäilyksiä olisi. No, pakko ottaa vastaan mitä sieltä tulee. Kädet ristissä!
 
Lyhyt esittely. :) vaikka testistä on jo aikaa niin vasta hiljalleen alan uskoa koko raskauteen. La siis 25.3. Raskaus alkoi lomareissulla, kun pidettiin taukoa yrityksestä... :wink

Meillä ennestään kolme syliin saatua lasta (8,9&10 vuotiaat) ja yksi 23vk menetetty enkelityttö. Ikää mulla kohta 35 ja miehellä 39, tällainen Iltatähti siis tulossa! Synnytän Hyvinkäällä jos sinne asti päästään.

Käytiin varhaisultrassa ja kaikki oli hyvin. Siltikään en osaa vielä kauheasti iloita. Jännityksellä odotan np ultraa joka on 12.9. :)
 
Täällä kirjoittelee 25 vuotias esikoista odottava nuori nainen. Mies 29 v. ja kaksi kissaa löytyy kotoa myös. Miehen kanssa oltu yhdessä 2,5 vuotta ja jo vuosi sitten jätetty pillerit pois ja alettu lasta yrittämään. Vuosi tosiaan yritettiin ja sitten tärppäsi. Meillä tärppäsi myös lomareissulla kun oltiin juuri päätetty että pidetään taukoa yrityksestä. Nyt menossa RV 13+5 ja laskettu aika on 21.2. Np ultrassa ollaan käyty jo ja kaikki oli hyvin mutta silti pieni keskenmenon pelko varjostaa raskautta. Parin viikon päästä olis seuraava neuvola käynti. Täytyy pysyä toiveikkaana :)
 
Varovaisesti ilmoittaudun tänne mukaan. Täällä kirjoittelee pian 29-vuotias nainen. Perheeseen kuuluu myös saman ikäinen mies ja 2-vuotias poika sekä koira. Tätä toista alettiin yrittämään 12/2017 ja kahdesti jo ehdittiin iloita ennen tätä plussaa, mutta nuo raskaudet menivät spontaanisti kesken 5+4 ja 6+3. Nyt olenkin ollut todella varovainen ja pelko tämänkin keskeytymisestä on ollut suuri. Yksityisellä olen kahdesti käynyt tarkistamassa, että kaikki on hyvin. Onneksi tähän asti on ollutkin. Tänään 10+3 ❤
 
AI niin,apua!!Meidän perheeseen kuuluu myös karvainenlapsi marraskuussa kahdeksanvuotta täyttävä ranskanbulldoggi Mosku... :grin
Toivottavasti se ei loukkaantunut kovin,kun unohdin hänet mainita... :laughing002
 
Takaisin
Top