Tutustutaan

Ilpuri

Ilpuri

Kommentoinnin ninja
Hei,

ihanaa että meitä tänne varmasti löytää useita ja vielä enemmän!
Tutustutaan toisiimme, voit kertoa esimerkiksi millainen äiti vauvaa odottaa, mitkä taustat, kuinka kauan on yritystä takana, kauanko olet ollut puolisosi kanssa vai odotatko kenties yksin.
Mitä ikinä haluatkaan itsestäsi jakaa!
 
Muokattu viimeksi:
Mä olen 33 vuotias ensi odottaja. Olemme olleet yhdessä mieheni kanssa nyt 7 vuotta, joista 5 naimisissa. Meillä on 2 koiraa ja molemmat olemme yrittäjiä. Minä teen työkseni kauneusalan juttuja ja rakastan kaikkea luontoon liittyvää, ja tässä jo kovasti suunnittelen mitä käsitöitä aloittaisin vauvalle.
Vauvaa on aktiivisesti toivottu jo 4,5 vuotta, mutta nyt tammikuussa meillä alkoi sitten IVF-hoidot. Kummastakaan ei löytynyt mitään vikaa, mutta mulla ilmeni kilpirauhasen vajaatoiminta. Tein tosi paljon valmistelevia juttuja ennen hoitoihin siirtymistä lääkehoidon lisäksi. Muutin ruokavalion lähes gluteenittomaksi ja laihdutin 20 kg. Ensimmäisestä tuoresiirrosta ei valitettavasti kuitenkaan raskaus lähtenyt ja jouduimme vielä muutaman kuukauden odottelemaan. Nyt sitten ensimmäinen pakastealkion siirto toi toivotun tuloksen, jonka oikeastaan tiesinkin heti kun siirto oli tehty. Joten itse fyysinen raskaustestin plussa ei yllättänyt.

Innolla odotan mitä seuraavat kuukaudet tuo tullessaan :Heartpink
 
Täällä 26-vuotias reilu 2v. pojan äiti. Mieheni on 31v. Yhdessä oltu 10v, joista 7v kihloissa ja elokuussa mennään naimisiin. (:

Esikoista yritettiin 4v, laihdutin ptn avustuksella 20kg, jotka tuli raskausaikana takaisin. Yritin laihduttaa synnytyksen jälkeen, mutta huonolla menestyksellä. Annettiin toiselle lupa tulla heti kun tärppää, eikä otettu edes ehkäisyä käyttöön.

Vuoden verran yritettiin luomuna, sain km rv 6+ ja sitten päästiin hoitojonoon. Rankempiin hoitoihin ei voitu kuitenkaan vielä lähteä, koska bmi 44 ja hoitoihin max bmi 40. Minulla todettiin pcos, veriarvot kaikki muuten kunnossa. Miehen spermassa vähän häikkää. Sain pcosiin metforemit käyttöön ja paino alkoi heti pudota. Kävin myös tuba-ultrassa, jossa todettiin munanjohtimien olevan joko tukossa tai jossain ns. krampissa toimenpiteessä käytettävän katetrin takia. Ylläriplussa tulikin sitten juhannuksena :Heartred Samassa kierrossa jossa aloitin metforemin, kävin tuba-ultrassa ja söin donafertyä !

Keskenmenoja ja kemiallisia on takan niin monta, että ei uskalla vielä oikein asiasta iloita. Päivä kerrallaan, homma on Herran hallussa. (: Kaikenkaikkiaan n 2v tuli kakkosen yritystä täyteen !

Minulla on kauneusalan koulutus, mutta en ole niitä hommia tehnyt moneen vuoteen juurikaan. Tällä hetkellä olen osapäiväisesti muissa hommissa ja suurimmaksi osaksi pojan kanssa kotona (:
 
Unicorn, onko sulla tutkittu kilpirauhasarvoja? Onpa hyvä et selvisitte "vain" aukkarilla! Ja heti tuotti tulosta! Me oltiin hoidoissa julkisella, kun aloitettiin mun BMI oli 36 ja raja oli 35 et pääsee hoitoihin, mut lääkäri sano suoraan et yritä vaan saada se 30 asti. No minä tein työtä käskettyä :D mutta eipä tuo luomuplussaan riittänyt.
Onpa hauskaa että sullakin on kauneusalan koulutus! :)
 
Täällä 35v äiti. Perheeseen kuuluu mies ja 2,5-vuotias esikoinen. Oon sosiaalialan töissä, viime syksynä palasin töihin.

Toinen lapsi on saanut tulla jo vuoden, jos ei ylikin, mutta varsinaista yritystä ehti olla vain 3kk. Siinä yksi kemiallinen, jossa oli ihan erilaisia oireita kuin tässä alussa, joka on ollut melkeinpä oireeton. Toivotaan, että tämä jaksaisi pysyä yhtä tehokkaasti kyydissä kuin isoveljensä aikoinaan.
 
Oon 39 ja mies 48. Miehellä entuudestaan 17, 16 ja 13 v. tytöt. Meillä yhteinen 2 v. Häntä edelsi keskeytynyt km ja siitä jäi melkoiset traumat. Lääkkeellinen tyhjennys ei silloin onnistunut, vuosin viikkoja ja lopulta kaavintaan. Kaavinnan jälkeen oli yhdet menkat ja sitten tärppäs. Nyt tärppäsi heti toisesta kierrosta. Koen sen suurena armona koska meillä on ikää ja yritys ja odotus on raastavaa. Mutta nyt tietysti keskenmenon pelko varjostaa onnea ja olen melko vainoharhainen, taas. Haluan tietysti toista omaa lasta niin kovaa ja kun ikääkin alkaa olla. Tulisipa nyt syliin asti! Meillä kaikilla!
 
Ilpuri sanoi:
Unicorn, onko sulla tutkittu kilpirauhasarvoja? Onpa hyvä et selvisitte "vain" aukkarilla! Ja heti tuotti tulosta! Me oltiin hoidoissa julkisella, kun aloitettiin mun BMI oli 36 ja raja oli 35 et pääsee hoitoihin, mut lääkäri sano suoraan et yritä vaan saada se 30 asti. No minä tein työtä käskettyä :D mutta eipä tuo luomuplussaan riittänyt.
Onpa hauskaa että sullakin on kauneusalan koulutus! :)
Click to expand...

On tutkittu heti lapsettomuuspolille kirjautuessa ja kaikki oli kunnossa :)
 
Hilla2 sanoi:
Täällä 35v äiti. Perheeseen kuuluu mies ja 2,5-vuotias esikoinen. Oon sosiaalialan töissä, viime syksynä palasin töihin.

Toinen lapsi on saanut tulla jo vuoden, jos ei ylikin, mutta varsinaista yritystä ehti olla vain 3kk. Siinä yksi kemiallinen, jossa oli ihan erilaisia oireita kuin tässä alussa, joka on ollut melkeinpä oireeton. Toivotaan, että tämä jaksaisi pysyä yhtä tehokkaasti kyydissä kuin isoveljensä aikoinaan.
Click to expand...

Millaisia oireita sulla oli kemiallisessa? :)
Mulla tämä raskaus myöa ollut melko oireeton. Esikoisen raskaus alkoi kamalilla mieliteoilla ja menkkakivuilla.. ja km-raskaudessa oli myös mielitekoja, huonoa oloa, menkkajomottelua ja itkuherkkyyttä. Maitoa tuli oikeasta rinnasta ja tissit oli tosi kipeät.
 
Täällä 28v yhden reilu 1,5v pojan äiti. Täälläkin "tekemällä tehdyt" raskaudet. Ekaa yritettiin 4v. ja pakastenalkion siirrolla vihdoin tärppäs pakkaseen jäi silloin 12 alkiota joten samoista alkiosta tämäkin tuli, ois kyllä onni jos lapsi tästä saatais edelleen jäi 8 alkiota pakkaseen miehen kanssa ollaan 7v. oltu yhessä naimisiin ei olla saatu aikaseksi mentyä ehkä jos tää lapsi syntyy niin ristiäisten yhteydessä sitten :wink
Laskettuaika on 5.3. ja perjantaina tein ekan testin joka olikin jo positiivinen vaikka aika aikasin testasin. Viikon ollu jo rinnat kokoajan enemmän kipeät ja juhannuksena pari kertaa sitruunan tuoksu kävi nenään ja tänään aamulla närästi. Pikkuhiljaa oireita alkaa tulla niin joo ja suussa maistuu oudolta varsinki jos on syöny jotain sokerisia herkkuja. Ekassa raskaudessa kärsin pahoinvoinnista jostain 5 viikolta synnytykseen asti, se oli kuitenkin vain aamupahoinvointia joten sen kanssa selvisi, katotaan miten nyt käy. ☺
 
Heippa! Täällä kirjoittelee Suubi. Oon 28v ja odotetaan nyt toista lasta. Esikoinen on 14 kuukautta. Eilen tein haalean positiivisen ja tänään dogitestiin tuli 1-2 viikkoa. Menkat ei oo vielä myöhässä, aikaisin testasin kun tuli vahva tunne että nyt on tärpännyt. Toivon että kaikki menee hyvin, pieni pelko ja epävarmuus kuitenkin aina mukana. Oon niin onnellinen että tämä pieni tarttui mukaan puolen vuoden haaveilla, esikoista yritettiin vuosi ennen kun tärppäs. Onnea kaikille ja hyviä vointeja!!
 
Unicorn17 sanoi:
Millaisia oireita sulla oli kemiallisessa? :)
Mulla tämä raskaus myöa ollut melko oireeton. Esikoisen raskaus alkoi kamalilla mieliteoilla ja menkkakivuilla.. ja km-raskaudessa oli myös mielitekoja, huonoa oloa, menkkajomottelua ja itkuherkkyyttä. Maitoa tuli oikeasta rinnasta ja tissit oli tosi kipeät.
Click to expand...

Tissit oli kipeät, mahaa vihloi, älytön väsy. Sitten kuukautisten alkamispäivänä alkanut vuoto oli hyvin erilainen, kuin normaalisti, siitä päättelin, että kkm, vaikken testiä ehtinyt tehdä.
 
Ihanaa kun porukka lisääntyy. :) upeaa myös lukea miten erilaisia yrityshistorioita on, jokaiselle onnellista odotusta!
 
Täällä 28v yhden 2v tytön äiti. Tjottailua vuoden verran. Imetyksen lopetin vasta äskettäin, en tiedä onko se vaikuttanut mutta pääasia että nyt plussa testattu :) ja toivottavasti tulee syliin asti.
 
Täällä 30v ensimmäistä lasta odottava :) Mies 32v ja naimisissa on oltu 5 vuotta. Mulla on PCOS, menkat tuli vain 2-4 kertaa vuodessa joten siinä ei kauheasti ollut mahdollisuuksia raskautua luomusti. 8/17 jätettiin ehkäisy pois ja 12/17 päästiin ensiköynnille lapsettomuusklinikalle. Perustutkimusten jälkeen aloitettiin Letrozolit joista pienemmällä annoksella ei saatu ovulaatiota aikaiseksi mutta tupla-annos toimi hyvin. Mulle oli aiemmin pari lääkäriä neuvonut nostamaan painoa ja vähentämään liikuntaa jotta hedelmällisyys paranisi, tein työtä käskettyä ja uskon että se oli osaltaan auttamassa siinä että Letrozolit toimi eikä tarvinnut siirtyä piikitettäviin lääkkeisiin:) Nyt sitten neljännestä letrozol-kierrosta (kolmas isommalla annoksella) tärppäsi :happy: Vielä kovasti jännittää saadaanko lapsi syliin asti mutta yritän nauttia tästä niin kauan kun mahdollista ja ainakin se pelko on nyt hälvennyt etten voisi tulla lainkaan raskaaksi.:)
 
Mä olen 35v tänään ekana kertaa plussannut, yli kolmen vuoden yrityksen jälkeen. Mies 34 v, ja molemmille ensimmäinen. Lapsettomuushoidoissa ollaan ehditty olla lähes kaksi vuotta, nyt Letroilla näköjään tuloksia :happy: mulla on endometriooma todettu toisella puolella, voi olla että se vaikeutti raskautumista, koska muuta vikaa ei kummastakaan löytynyt.
Vielä en jaksa luottaa plussaan, joten huomenna aamulla uudet testit!
 
Muokattu viimeksi:
Täällä saatu 30.6. illalla eka plussa dpo 10 tuolloin, ainakin tähän asti on viiva vahvistunut. Olen 29 v, mies pari vuotta vanhempi. Ennen tätä raskautta takana kolme varhaista keskenmenoa (6+0, 6+0 ja 7+4 alkoi vuodot) puolentoista vuoden yrittämisen aikana, ei noita aiempia raskauksia. Jonossa tutkimuksiin, mutta aikaa ei ole kuulunut Naikkarille. Nyt luonnollisesti ihan kauhuissani olen, samalla tietty onnellinen... Tänään en ehtinyt ottaa yhteyttä neuvolaan/terkkaan, mutta huomenna soitan, jos saisi tutkimukset ja hoidot, mitä pystyy ja tarvitsee nyt.
 
Täällä 36 v ensikertalainen. Ehkäisy jätettiin pois liki 10 v sitten, 9 v takaperin käytiin tutkimuksissa, joissa todettiin miehen simppojen laatu sen verran heikoksi, että icsi olisi ainoa järkevä tapa edetä. Minulla liikakiloja enemmän kuin laki sallii, joten saimme kehotteen tulla takaisin kun BMI on 35. Sain parhaimmillani painoa alas 15 kg, mutta eihän se vielä riittänyt. Nyt tänä keväänä paloi hermo ja totesin, että täytän syksyllä 37, ja se on mentävä yksityiselle nyt, jos koskaan haluaa lisääntyä. Toukokuussa marssimme klinikalle, kesäkuussa tehtiin tuoresiirto ja tikkuun tärähti ikinäikinä ensimmäistä kertaa haalea toinen viiva. Ikinä aiemmin en ole saanut edes ovistestistä näkymää. Viiva oli sen verran haalea, että halusin käydä vielä verikokeissa vahvistamassa tilanteen. Nyt tuota uutista on sultateltu viikko, ja olo on edelleen onnellisen hämmentyneen epäuskoinen.
 
Monella teillä on takana pitkä tie plussaan, ihanaa että nyt on teidän vuoro! Ja toki meidänkin kenellä tämä raskaus on alkanut helpommin. Toivottavasti kaikilla onni kestää ja saadaan paljon pieniä maaliskuisia keväällä! :dummy1::dummy1::dummy::dummy::dummy::dummy1::dummy::dummy1::dummy1:
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top