Mun treenien kesto on lämmittelyineen 40-50 minsaa

se on optimoitunu oman jaksamisfiiliksen, vaaperon päikkärien ja ennen kaikkea uhmis3-veen sietokyvyn mukaiseksi
Piti tänään tehdä ihan normisti treeni1:nen, mut RDL:n ja maven jälkeen eksyinki kokeilemaan maven ykkösmaksimeita

tai siis lähinnä ajattelin kerran kokeilla, että saanko sata kiloo nousemaan. Ensin poistin pienemmät kiekot päistä, ja ladoin suoraan ne toiset kahenkympin kiekot tangon päähän edellisten jatkoksi. Eka yritys ei noussut. Toka yritys nousi ilmaan muttei ylös. No hitto, kokeilen alempaa. Tiputin painot 90 kiloon, eli vaihdoin uloimmat 20 kg kiekot 15 kiekkoihin. Ja nousi, helponkin oloisesti. Seuraavaksi pikkukiekot lisää, 95 kiloa. Happea keuhkoihin, nosto, murahdus ja ylös. (Tässä kohtaa oivallus, "Ai niin kun se ärjähtäminenhän auttaa asiaa näissä isoissa raudoissa"

). Kaikkein pienimmät kiekot lisää, 97,5 kiloa. Valmistautuminen, ärjähtäen ylös! Sitten mietin, uskaltaisiko kuitenkin kokeilla uusiksi sataa, kun sitä nyt on varovaisesti lähestynyt. Pikkukiekot pois, vitoset tilalle, eli yhdessä päässä 20, 15 ja 5 kilon kiekot. Molemmissa päissä siis 40 kiloa ja tanko 20. Sata kiloa yhteensä. 3-vee taputtaa mulle kannustukseksi, jonka jälkeen laittaa kädet valmiiksi korvillensa kuulosuojaimiksi. Hapen puuskuttelut, ote kuntoon, mieli keskittyneeksi, takahampaat yhteen, ylös. Ärjähdys. Nousi. Ylhäällä seison pari sekuntia vain fiilistellen. Tunnen riemua, ällistystä, voimaa! Lasken tangon alas. Päätän treenin, tänään ei tehdä enää muita liikkeitä

Miehelle kuvaviesti treenilapusta tunnustamaan "rötös" ja poikkeaminen treenisuunnitelmista

Loppuverkaksi 3-vee vei äitin hölkkäämään pihatietä eestaas
View attachment 147377