Toukolahjat

Mä olen tuntenut liikkeitä jo vkolta 16. Nyt viikkoja 17+3. Odotan nyt kolmatta lastani ja vanhoja äitiyskortteja selatessani huomasin, että kun odotin esikoistani, niin tunsin liikkeet vasta vkolla 19. Makean syöminen vilkastuttaa selvästi vaavin ja aivan selkeästi vasemmalla kyljellä maaten, käsi vatsan ja sängyn välissä liikkeet tuntuu parhaiten. Joskus myös selällään maaten. Selällään makaaminen aiheuttaa kyllä huonoa oloa, ja olenkin lukenut, että vkolta 16 sitä ei suositella, jos tulee huono olo. Vauva painaa silloin verisuonia. Samat kuviot oli aiemmissa raskauksissa. Kylkiasento oli mukavin.
 
Ultraan olen menossa 2.1, eli jo parin viikon päästä. Kävin vkolla 12 ultrassa ja silloin vauvalla oli pieni napatyrä, vaikka sen olisi pitänyt hävitä. Napatyrä kuuluu normaaliin sikiön kehitykseen, mutta sen pitäisi hävitä vkolle 12 mennessä. Se asia on kyllä huolettanut, koska se voi olla korjattavissa oleva tai merkki vauriosta. No, olen päättänyt olla murehtimatta etukäteen. Kätilö, joka ultrasi lupasi kertoa kaikki, myös ikävät uutiset, joten olisi kai hän kertonut jos tilanne olisi huolestuttavampi.
 
No, tämä on tätä järkeilyä ja huolehtimista vuoron perään. Totuushan on se, ettei me kaikkea voida kontrolloida elämässä. Pitää vaan luottaa ja tehdä kaikki voitava.
 
Hei ilmoittaudunpa minäkin mukaan eli toista odotan ja laskettuaika olisi 13.5.2009 ja esikoisen ja toisen ikäeroksi tulee 5v 2kk.
Rakenneultra olisi 29.12 jännittää aikasta paljon..
 
hei

itse en tietoisesti ainakaan mitään liikkeitä ole vielä tuntenut..kovalla innolla odottaa että tuntisi selviä liikkeitä =)
rakenne ultraan menossa 29.12 jännittää niin suunnattomasti..mutta toivoa parasta että siellä kaikki on hyvin. =) ja ehkä selvii kumpi siel polskii .. (: hyvää joulun odotusta kaikille =)
 
Aamua,
Mulla myös aika rakenneultraan välipäivinä. Jännittää - jännittää. [8|]
Varhaisultrassa havaittiin jonkinlainen kysta (olisiko ollut keltarauhaskysta), joka sinäänsä on kuulemma normaalia ja sen tulisi kadota itsestään. Ainut vaan, että "normaalilla" ultrakäynnillä sitä ei enää muistettu etsiä/katsoa. Sekin tulisi nyt selvitä, että onko se kadonnut vaiko ei. Aina näitä erilaisia etappeja, joita ei millään malttaisi odottaa [;)] 
 
 
 
Huomenta
 
Palaan foorumille jälleen pienen tauon jälkeen. Viikko sitten tiistaina lähdin töiden jälkeen joululahjaostoksille. Eräässä kaupassa aikani kierreltyäni menin kassajonoon. Jonossa tuli kuuma - avasin takkia. Kun tuli oma vuoroni, hiki jo ihan helmeili otsaltani. Tunsin, että kaikki ei ollut kunnossa. Sain juuri maksettua, kun silmissä musteni ja pyörryin kaatuen selälleni. Kolautin selkäni ja pääni lattiaan. Seuraavana päivänä jäin kotiin lepäilemään selkäsäryn vuoksi. Olenpa iloinen, että sille päivää osui myös neuvolakäynti. Masussa kaikki hyvin. Myös verenpaineet ja muut arvot olivat kohdillaan. Ihmettelin kovasti, mistä pyörtymiseni johtui. Olin syönytkin sinä päivänä hyvin. Eräs terveydenhoitoalalla työskentelevä tuttuni veikkasi, että minulta oli vain happi loppunut.
 
Koitti jälleen seuraava aamu, jolloin aioin jo mennä töihin. Mutta toisinpas kävi..heräsin kovaan päänsärkyyn ja oksenteluun. Lääkäri totesi vain, että arvot ovat kohdillaan ja määräsi minut loppuviikoksi lepoon - Panadolia tarvittaessa särkyihin. Nyt vajaata viikkoa myöhemmin olen jälleen töissä. Päässä tuntuu edelleen hieman "hassulta", tosin huimausta tai huonoa oloa ei enää ole. Selkä on jumissa ja pelkäänkin, että selkäni kanssa tulee vielä hankaluuksia raskauden aikana. Olen vuoden sisään loukannut selkääni jo kolmesti.
 
Mutta ei huonoa, ettei jotain hyvääkin.. Samana iltana jolloin pyörryin, tunsin Sikkaran potkut ensi kertaa (viikolla 16+5). Varmaan halusi vain rauhoitella, että kaikki on hyvin. [:)]
 
Onko muilla ollut vastaavia tilanteita? Happi loppuu ja pyörryttää?
 
Aika hurja toi Sikkara215:n juttu! Itse olen pelännyt, että jotain saman tapaista saattais käydä, koska mulla on ollut aika matala verenpaine 65/95 ja usein sydän tykyttää ja huimaa varsinkin, kun nousee nopeasti ylös. Ei kuitenkaan vielä ole käynyt ja pidän salmiakkia koko ajan mukana, jos tulee heikko olo.
 
Tiedä sitten mistä toi Sikkara215:n juttu johtui, kunnei matalasta verenpaineesta. Toivottavasti ei tapahdu enää uudestaan!
 
Ihan muuta asiaa. Näkeekö muut paljon unia? Mä näen joka yö ihan hirveesti unia ja usein vielä sellasia pitkiä elokuvamaisia seikkailuja. Toissayönäkin taistelin vampyyreja vastaan! Oon kuullut, että raskaana olevat näkee painajaisia mutta ole aina kuvitellut, että ne liittyy jotenkin raskauteen ja synnytykseen. Minä en unissani yleensä edes ole raskaana eikä ne liity varsinaisesti tähän elämäntilanteeseen mitenkään. Niissä on paljon menoa ja niihin liittyy yleensä vahvoja tunteita: surua, jännitystä, raivoa, rakkautta jne.
 
Onkohan jotenkin mahdollista, että sekin liittyy vauvan kehitykseen. Jos kerran endorfiinikin kulkeutuu sikiölle niin miksei muutkin tunteisiin liittyvät aineet?
 
Sammakko ja Viper ja muutkin jotka ovat epävarmoja siitä, että tunnetteko vauvan liikkeitä. Mulle varmistui, että ne on varmasti vauvan liikkeitä sillä, että heiluttelin mahaa, kun makoilin kyljelläni. Aina kun heilutin niin tunsin liikettä, mitään muuta se ei voinut olla. Ilmat ja mahan murinat ei liiku vatsassa käskystä ainakaan aina samalla tavalla. Masua saattaa joutua ravistamaan aika kovaakin, että se heiluttaa kohtua, mutten usko, että se haittaa vauvaa, jos sitä joskus vähän töyssyttää. Ensimmäisessä ultrassa käydessäni kätilö ravisteli mahaa saadakseen vauvan kääntymään ja sanoi, että se tuntuu vähän samalta, kun ajaisi pyörällä kuoppaista tietä.
 
Toivottavasti saatte pian kokea pikkuisen liikkeet. Se on ihana tunne.
 
Onko kukaan muuten kokeillut jo soittaa musiikkia masulle? Mä soittelin yksi päivä kännykän soittimella jotain klassista pianokappaletta niin, että painoin kännykän mahaa vasten ja olen aika varma, että pikkanen alkoi heti liikehtiä sen tahtiin [:)] (tai ehkä sitä vaan ärsytti ja se yritti potkia puhelinta pois [:D])
 
Jaahas, takaisin töiden pariin..
 
[font="times new roman"]Sikkara215
[font="times new roman"]Kauhistus, sun kaatumisessa olisi voinut käydä tosi pahastikin. Toivotaan, että sun selkä kestää.
[font="times new roman"] 
[font="times new roman"]SannaT
[font="times new roman"]Aika hauska toi sun musiikin soittelu ja se, että vaavi on heti reagoinut siihen.
[font="times new roman"] 
[font="times new roman"]Mulla on ollut päänsärkyä viime aikoina. Verenpaineesta se ei johdu, mutta yhdistin sen veden puutteeseen. Ainakin jos juon vettä niin särky useimmiten on loppunut. Mielestäni kyllä juon aika paljon, mutta ilmeisesti en kuitenkaan tarpeeksi. Töissä vesi on niin äklön väristä, että joutuu kotoa kantaa vedet mukana jos haluaa hanavettä juoda.
[font="times new roman"] 
[font="times new roman"]Kaikenlaista vaivaa voi olla… Muutaman kerran oon aamulla oksentanut, kun oon pessyt hampaita. Ihan outo juttu sekin. Puhumattakaan siitä miten voimaton olo on töiden jälkeen. Mun energisyys on kadonnut jonnekin. Toisaalta tää pimeys voi olla syy tähän väsymykseen.
[font="times new roman"]Vali vali…
[font="times new roman"] 
[font="times new roman"]Onneksi päiviin mahtuu iloisiakin asioita: en oo ostanut vielä kaikkia joululahjoja, pääsee shoppailemaan. [:)] 
[font="times new roman"] 
 
Heippa taas!
Olen taas palannut töihin, kun sain ruhtinaalliset neljä päivää olla kotona vapaalla. :) Oli kyllä kivaa ja tuli tarpeeseen. :) Eilen tuli hiukan siivottua joulua varten ja maanantaina tuli ostettua viimeisetkin joululahjat! Ja eilen illalla tulikin sit selkä kipeäksi. :/ En tiedä sit, aika paljon touhusin eilenkin imurin kanssa ja muuta. Tarttis varmaan jotenkin treenata tota selkäpuolta, että jaksaa sit loppuraskaudesta kantaa tätä huimaa vatsaa! :)
 
Sikkara215: huh, onneks ei käynyt kuitenkaan tuon pahemmin! Voi tietty olla, et jos yhtäkkiä verenpaine vaan laski... et sit mitään aivotärähdystä saanut, kun pää oli kipeä ja voit pahoin? Toivottavasti alkaa helpottaa!
 
SannaT: Täytyykin kokeilla tota musiikki -juttua! Olin kyllä viime perjantaina konsertissa, ja kyl Toukka siellä hiukan painoi menemään! :) Muutenkin potkii aika ensiten silloin, kun olen koneella tai kudon sukkia! :D Pienet ovat huvit hänelläkin! :)
Mä oon kanssa nähnyt unia aika paljon. Tosin mä näen muutenkin paljon unia, että en suurta eroa ole huomannut. :)
 
Mulla on noiden unien kanssa aika jännää välillä. Viime yönä näin unta, että mun veljellä oli sydänvika! Ja se oli jotenkin perinnöllinen. Huh. Ja Viime viikolla näin unta, että mun hyvä ystävä oli piilottanut multa erilaisia tavaroita ja yksi oli raskaustesti, joka näytti positiivista! Sit tää sama ystävä lähetti seuraavana päivänä mulle viestin, et miten raskaustesti on paras tehdä! Se oli aika karmivaa!! Valitettavasti hän ei kuitenkaan sit ollut raskaana. :/ Maanantaina saatiin myös joulukortti lapsuudenystävältä ja hänen avovaimoltaan, jotka kortissa ilmoittivat myös olevansa raskaana! :D Se oli hauska juttu, kun ilmoitustapa oli heille jotenkin todella tyypillinen. :) Ja on se mukavaa, kun meidän lapsilla olisi sitten vajaa kuukausi ikäeroa lasketun ajan perusteella! XD
 
Meillä on rakenneultra sitten ensi tiistaina, täällä myös kovasti jännitetään!!! :) Toivottavasti kaikki vaan on hyvin. Sukupuolta ei varmaan kysytä, mies ei ainakaan halua tietää. :) Ja tuleva pappa kielsi kysymästä, et on sit jotain jännitystä. :D
 
Te jotka potkuja olette tunteneet, oletteko kädelle niitä tunteneet? Välillä kun Toukka heittää kuperkeikkaa, sen voi kädellä hiukan tuntea. Miehelle sitten turhauttavaa, kun ei ole varma, tuntuuko. Ja itsekään ei osaa aina sanoa, että tuntuuko kädellä vai tuntuuko vaan mahassa. Hmm... kunnon potkuja odotellessa. :)
 
Kyllä joulu on sit ihanaa aikaa! :) Juuri työpaikalle kannettiin tuore joulukuusi ja sitä on sit mukava tuoksutella. :) Hyvää vointia kaikille ja kuusen- sekä piparintuoksuista joulunodotusta! :)
 
Toukka85: Meillä on iskä saanu kokea pari kunnon potkua. Kun nyytti alkoi potkimaan käskin iskän laittaa käden masulle ja kerroin itse aina, kun tunsin potkun. Sillon isäkin pystyi olemaan varma siitä, että se oli potku eikä jotain muuta. Mulla on ilmeisesti istukka vasemmalla edessä, joten potkut ja lyönnit tuntuu parhaiten oikealla. Ohjailen isän käden aina oikeaan paikkaan. Aika harvoin niitä kuitenkin tuntuu ja siinä saa olla molemmat tosi kärsivällisiä.
 
Meilläkin on rakenneultra ensi tiistaina jippii :D Eikä mekään erikseen kysellä sukupuolta ellei se nyt sitten näy ilmiselvästi monitorilla. Musta on kiva, että sukupuoli säilyy yllätyksenä ja aika varmaan kuitenkin ostetaan samanlaisia vaatteita riippumatta siitä, että onko tulossa poika vai tyttö ja nimetkin on jo molemmille valmiina.
 
Ihanaa, loma alkaa perjantaina! On ihanaa päästä keskittymään tulevaan perheeseen ja itseen täysillä ja olen myös antanut itselleni luvan käydä ostamassa ensimmäiset vaatteet vauvelille joulun jälkeen! :D
 
Hauskaa joulunodotusta kaikille!
 
SannaT: Meillä iskä on tainnu olla liian malttamaton, eikä oikein ole luottanut siihen, onko tuntenut vai ei. :) Mä olen kans samalla tavalla tehhnyt, että ohjannut miehen kättä ja sanonut aina, että missä kohtaa mennään. Mut kai se siitä sit, kovin se on sille yrittänyt kuitenkin jutella mukavia. :D Kaipa on mies hiukan kateellinen... :)
 
Mä olen kyllä jo sortunut vauvanvaateostoksiin... [8|] Mut ihan vähän vaan. :) Ne vaatteet vaan on niiiiiiin ihania! Ei kyl meinata kovin paljoa uusina ostaa, kun kuitenkin niiden käyttöikä on niin lyhyt. Saadaan kavereiden kavereilta edullisesti vaatepaketteja. Ja tuskin poika saa mitään elinikäisiä traumoja, jos vauvana on joskus puettu punaiseen. :)
 
Huh, huomasin juuri, että puolessa välissä ollaan. [:D] Jännää kyl on... enää puolet edessä. :)
 
 
 
Aamua jälleen,
Mulla oli eilen neuvolakäynti (varasin ylimääräisen käynnin), kun tosiaan mitään liikkeitä en tunne ja ajattelin, että paras käydä kuuntelemassa onko sydänäänet vielä tallella. Olihan ne. Onneksi neuvolan täti ymmärsi huoleni ihan täysin.
 
Miten paljon teillä on tullut painoa lisää? Mulla saman vaa’an mukaan noin 4kg. En tiedä onko se paljon vaiko vähän, kun ei oikein ole mihin vertaisi. Neuvolan täti ei kommentoinut asiaa, joten kait se aika normaalissa luvuissa on.
 
Toisaalta musta olisi kiva tietää vaavin sukupuoli, mutta mies sanoi että ei. Tuskin sekään onnistuu, että minä tiedän, mutta ei hän. Mun suu on tällaisessa asiassa ainakin sen verran lörppö, että en osaa kuitenkaan olla hiljaa. [:)] 
 
 
 
Onpas hidas sytytys mulla, oon kirjoittanut kesämassuihin pitkään kun en huomannut tätä mutta eipä haittaa, mukavia ihmisiä sielläkin on [:)]. Mulla LA 30.5 Joten saattaa siis tulla myös kesäkuun vauva. Itsekin kesäkuussa syntynyt joten olisihan se kiva lahja, hih. Nojoo, toiv ei mee pitkälle yli, ei kiva kesäkuumuudessa vaappua torilla hirveän mahan kanssa.
 
Eli oon 28v, ensimmäistä odotellaan. Oireita ei ole ollut juuri lainkaan. Dopplerin mies osti n 2 vkoa sitten, ja kuunnellan joka toinen ilta. Rakenneultra vasta 13.1 ja odotan sitä kun kuuta nousevaa, jää jouluajatukset vähille.
 
Olen miettinyt mammavesijumppaan liittymistä, mutta ainut raskausoireeni vähän pistää mietityttää... Musta on tullut PATALAISKA enkä välttämättä saa lähdettyä sinne. Maksaa kuitenkin jonkunverran, ja mulla ei ole kuin bikinit, ja,ja,ja... Kröhöm.
 
Seuraava neuvolakäynti n 2 vkon päästä, silloin saankin raskaustodistuksen ja äitiyspakkaus lähtee tulemaan postissa, JEEE! Voi kun olisi PAAAAALLLJON rahaa, ostaisin kauniin pinnasängyn heti, hoitopöydän ja alustat, ihania vilttejä... No, täytyy kai odotella sitä joulupukkia kuitenkin.
 
 
 
Huomenta huomenta,
 
Selkävaivaisena (kaatumiseni johdosta) sinnittelen päivästä toiseen töissä. Ja että olenkin mennyt hankkimaan työn, jossa istutaan takapuolensa päällä kaiket päivät. No tuolia olen säätänyt ja istun - tai oikeastaan makaan - kylkiasennossa vähän väliä kylkeä vaihtaen. Muuten en voisi olla, sillä selkään sattuu. Ei ole helppoa, mutta olen omaksi harmikseni niin sisukas, että en tahtoisi hakea sairaslomaa..
 
Minä näen myös mitä merkillisempiä unia. Viime yönä olin hakenut töihin eri firmaan ja päässyt työhaastatteluun. En halunnut paljastaa raskauttani. Sitten joku tutki laukkuani ja löysi sieltä äitiyskortin, mutta lupasi olla hiljaa asiasta. Ja haastattelun aikana huoneessa vilahti yksi nykyisistä esimiehistäni ja katsoi päälleni ihmetellen. Uni päättyi ennenkuin minulle selvisi, miten työnhaussa kävi.
 
Meillä on sama tilanne kuin Sammakolla. Minä haluaisin tietää, odotammeko tyttöä vai poikaa - mutta mieheni ei halua. Rakenneultra on 9. tammikuuta. Toisaalta tietenkin haluaisin mieheni mukaan vaavia katsomaan, mutta sitten en voi kysyä sukupuolta. Toisaalta haluaisin mennä yksin, jotta voisin sitä kysyä. Mutta tosiaan - mitä jos sitten vahingossa paljastan tiedon miehellenikin. "Isoja" ovat nämäkin ongelmat. [;)]
 
Ihanaa kun tulee joulu. Ajattelin koota appivanhemmilleni lahjaksi vauvaan liittyvän albumin - liimaan siihen kortin, jolla kerroimme heille vauvasta ensi kerran. Samaten ultraäänikuvia, joita minulla on kahdesta eri kehitysvaiheesta. Netistä löysin kauniita vauvarunoja ja nallekarhun yms. kuvia. Sitten viimeistelen albumin kuvilla kukkivista omenapuista, sillä anoppini hehkuttaa onnessaan, että hänestä tulee mummo, kun omenapuut kukkivat. Siitä hän voikin sitten itse jatkaa albumin tekoa valokuvien muodossa. [:)] Onkos teillä mitään hyviä ideoita (ensimmäistä kertaa) mummoksi ja vaariksi tuleville?
 
Heipä hei, tässä kanssa toukokuun odottaja. Joskus kirjoittelinkin tänne kuukausia sitten, LA on 17.5 np ultran mukaan eli viikkoja on nyt 18+4.
Ikää itsellä kaksi viikkoa vajaa 30v. [:'(]
Lapsia ennestään 2 tyttöä, 10v ja 8v.
 
Liikkeitä tuntuu joka päivä mikä on helpotus, tosin löytyy koti doppler jos ihan kauheasti hermostuttaa vauvan puolesta. [:)] 
Rakenne ultra on 5.1. Mikä jännittää hieman vaikka uskon että vauva on ihan kunnossa.
 
Serenity ja toukka
 
Niin ja äkkiä vastata tuohon paino juttuun niin painoa lähtenyt pari kolme kiloa viime kerralla. :) Kaikki silti ok.:)
Lueskelen teidän kaikkien jutut kunhan ehdin, nyt ikävä kyllä kiire. [8|]
 
Moni kyseli tuosta painonnoususta. Mulla on viikkoja nyt18+1, ja laskettu aika 20.5 tällä hetkellä. Varaudun siihen, että voi aikaistua, koska kaksi aiempaa raskauttani on kestänyt 37 ja 38 vkoa, ja molemmat olivat "oikea-aikaisen oloisia". Painoa on tullut 5 kiloa ja olo on kyllä varsinkin iltaisin aikas raskas. Aamuisin olo on onneksi taas kevyempi. Kun olen vertaillut aiempia raskauksiani äitiyskorteista on tämä painonnousu aikalailla samanlaista kuin aiemminkin. Eli eiköhän tässä selvitä tämänkin mahan kanssa. Suolaa ja sokeria kyllä kannattaa välttää. Niitä kun saa jokatapauksessa monesta ruuasta huomaamattaan. Sen olen itse huomannut. Syötyäni suolaista tai makeaa tulee turvotuksia. Paras janojuoma on vesi ja rasvaton maito ruualla.
 
Vaikka olen itse tuntenut liikkeet jo 16. vkolta, ei mies vielä tunne niitä. Ne ovat vielä niin hentoisia, ettei ne pelkällä kädellä tunnu.
 
Mä olen kyllä ostanut jo vauvalle kaikki vaatteet, sängyn ja hoitopöydän. Sänky ja hoitopöytä "tulivat" kirpparilla vastaan. Ja ovat kauniit ja kuin uudet. Pakkohan se oli ostaa. :) Rattaat ja turvakaukalo puuttuvat vielä. Kokemuksesta voin sanoa, ettei loppuraskaudessa jaksa ravata ostoksilla. Ainakaan välttämättä. Sitten tein jo varhaisessa vaiheessa sellaisen periaatepäätöksen, etten aio koko ajan olla skeptinen raskaudestani vaan nauttia siitä. Jos jotain ikävää tapahtuu, niin katson tilanteen sitten. Siihen epäluuloon meneekö kaikki hyvin, kai epävarmuus ostaa mitään "etukäteen" perustuu. Kuukausi sitten eräs tuttuni synnytti ennenaikaisesti 2,5kg vaavinsa, ja hänellä ei ollut kaikki valmiina. Kyllähän kaverit auttaa, mutta silti se on hankalampaa ja jopa stressaavampaa. Onneksi vauva ja äiti voivat hyvin :).
 
Tulipas löpinää kerrakseen. Mukavaa joulunodotusta ja uskallusta kaikille nauttia ainutlaatuisesta raskausajasta, kaikilla mausteilla (Suorastaan kannattaa ostaa niitä söpöjä potkareita. Niitä on sitten kiva hypistellä kotona etukäteen.)[:)]
 
 
Mulla alkoi tänään 19 viikko ja painoa on kertynyt 5kg. Monissa paikoissa on sanottu, ettei paino saisi nousta puoleen väliin mennessä kuin 2kg ja siitä eteenpäin sitten puoli kiloa viikossa. Mä olin itse hirveän huolissani, että paino on noussut jo kolme kiloa liikaa mutta keskustelin sitten kaverini kanssa, joka on kahden lapsen äiti. Hänellä nousi paino 25kg ensimmäisen raskauden aikana mutta kaikki lähti pois imettäessä. Eli se on täysin henkilökohtaista miten paino nousee ja itsekin päätin lakata stressaamata koko hommasta. En kuitenkaan syö yhtä välipalaa lukuunottamatta yhtään sen enempää kuin ennen raskautta.
 
Mistä niitä koti dobblereita saa ostaa? Mä luulin ettei sellasia edes ole olemassa. Sehän olis ihan mahtava. Tahtoisin, että tulevat isovanhemmatkin pääsee kuuntelemaan. Maksaako ne paljonkin?
 
 
 
Mieheni osti dopplerin huutonetistä uutena, 45e ja hyvin toimii [:)] siellä on joku joka myy niitä paljonkin.
 
Heips taas! :)
 
Mulla oli kuun alussa neuvolassa tullut painoa hiukan yli 2 kg. Ja silloin nla-täti sanoi, et sais nousta enemmän, eli sen puol kiloa viikossa. Ja en kyl ole kuullut, että ennen puolta väliä ei saisi lihoa. Että kai sitä vois olla huoletta. :) Ja varmasti neuvolassa puututtais asiaan. :) Mut mä en jaksa itse huolehtia tuosta painosta, kunhan hiukan oon katsonut (ainakin olen yrittänyt), mitä suuhuni laitan ja yritän liikkua.
 
Oon nyt parina viime yönä huomannut semmosta jännää, et mun vatsa on välillä tosi kipeä, samoin selkä. Tai vatsa silleen, kun olis ollut liian tiukat housut ja suolet olis ihan solmussa. Hankala selittää, mut kumminkin. MIetinki vaan, et alkaisko tuo maha jo painaa sen verran, et tykkää kyttyrää selällään nukkumisesta?? Et jos on liian pehmeä sänky, niin selkäkin siinä sit väsyy... en tiedä, täytyy opetella kyljellään nukkumista. :) Onko teillä mitään selkävaivoja tullut?
 
Täällä myös ollaan "sorruttu" pienten vaatteiden shoppailuun. :) Mut miettisin siinä samalla, että parempi niiden olla sitten jo tosiaan valmiina, ettei tartte sitten viimeisillään mihinkään ostoksille puskea. :) On vaan hiukan hölmö olo, kun on ensimmäinen lapsi tulossa, eikä ihan tiedä, mitä sitä sitten tarvitaan!! [8|] Onneks on kuitenkin ystävillä pieniä lapsia, niin voi kysellä. Meillä lastenhuone on vielä vaiheessa (ts. täynnä tavaraa), kun muutettiin tähän nykyiseen asuntoon marraskuun alussa. Mutta onhan tässä vielä aikaa. :) Huimaa kuitenkin ajatella, että se aika on loppujen lopuksi niin lyhyt. :)
 
Koti-doppler vois olla kyllä kova juttu... :) vois aina kuunnella Toukan sykkeitä. :) tulis turvallisempi olo. :)
 
Täytyykin mennä jatkamaan taas töitä... hyviä vointeja kaikille! [:)]
 
Moi,

Maam80, mainitsit raskaustodistuksesta. Nyt tulee huippu tyhmä kysymys: mihin sitä tarvitaan? Oikeuttaako se siihen äitiyspakkaukseen?
 
Mulla on myös ongelmia ton mun laiskuuden kanssa. Mitään ei oikein huvita tehdä, varsinkaan kotitöitä, ei jaksa, eikä viitsi… Joskus sentään tulee jokunen innostuksen puuska ja saa jotain aikaiseksi. [;)] Mä kun olen tosi perso makealle, niin se sokeri on kyllä lisännyt sitä "tönkköä" oloa ja sitä kautta saamattomuutta aivan valtavasti.
 
Sikkara, idea albumista on aivan mahtava. Tosiaan, ensimmäistä kertaa isovanhemmiksi tulevia olisikin varmasti kiva jotenkin erityisesti muistaa. 
 
Mä (tai me) ei olla vieläkään kerrottu raskaudesta kovin monelle. Moni ehkä ihmettelee, että miten mun vaatteet on vaihtuneet löysempiin ja miten oonkin “päästänyt” itseni lihoamaan. Normaalisti, kun oon ollut aika hoikka, niin pakko muiden on jotain ajatella, mutta kukaan ei oo vielä kehdannut sanoa, että "onpas sulle tullut seurustelukiloja". Oon niin paljon jauhanut juttuja koirasta, että enemmän lähipiiri odottaa, että milloin koiravauva tulee kotiin. [:)] Vaikea tilanne, kun oikeesti en tiedä miten edes kertoisin. Mun sisko (kolmen lapsen äiti) aloittaa kuitenkin hössötyksen ja jo näin ennalta ajatellen sitä ei jaksa… Tarkoituksella en salaile, mutta en vaan oo löytänyt sopivaa hetkeä, että voisi kertoa...[8|]
 
 
Hauskaa viikonloppua kaikille!
ps. Kiva kun ootte olemassa.
(Eka kerta, kun meitsi on mukana keskustelupalstalla.)  
 
  
 
  
 
Takaisin
Top