Toukokuun touhut

[kyfi9786]

Mullakin on 6vuotta edellisestä raskaudesta ja vuosia sen jälkeenkin sanoin että ei kyl ikinä enään, mut sit yhtäkkii tuli tunne tän mun uuden mieheni kanssa että olis ihanaa saada yhteinen lapsi ja jotenkin vissiin ajattelin että ehkä tää toinen raskaus olis jotenkin erilainen ja siitä osais nauttia, mutta paskanmarjat! Ihan yhtä karseeta tää on ollu ku viimekski, jollei viel pahempaa.. Ja jos lähtis luettelemaan mitä kaikkee täs raskaudessa vihaa niin melkosen listan sais kyl aikaseks..

 

[Martuti]

Mulla on hetkiä, jolloin suoraan sanottuna v*tuttaa olla raskaana.

Alkuraskaudessa, jolloin mulla oli tosi voimakas pahoinvointi ja ympäri vuorokautista oksentelua, sekä närästystä siihen päälle, niin se oli kauheaa. Ja sitä kesti hetki vielä tokalle kolmannekselle, ennen kuin alkoi tasaantumaan, mutta pitkään jatkui se pohjaton nälkä -olo.
Noh, sitten tuli liitoskivut ja iskiaskivut, närästys jatkui, unettomuus alkoi vaivata (tokalla kolmanneksella heräsin 2-5 kertaa yössä ). Jalat ja kädet alkoi turpoamaan. Mielialavaihtelut vaivasivat, varsinkin ärsyynnyin tosi helposti.
Nyt vimpalla kolmanneksella mulla on edelleen kaikenlaista vaivaa, mutta kun sain jäädä töistä kesälomalle, on kivut helpottaneet jonkin verran. On päiviä, jolloin joku paikka saattaa olla tosi jumissa, tai häpyluuta särkee, tai jonain yönä nukkuu huonosti, tai joku ilta jalkoja pakottaa kamalasti, tai närästys meinaa saada oksentamaan, mutta pääosin mä tällä hetkellä nautin tästä raskaudesta!

Pääosin musta on ihmeellistä ja ihanaa tuntea vauvan liikkeitä sisälläni, ja mä nautin siitä huomiosta, jota mieskin osoittaa masua (ja mua) kohtaan
Tää on kuitenkin niin ainutlaatuista, varsinkin ekaa odottaessa, kun vieressä ei pyöri toista pikkuista joka kaipaa kaiken huomion. Nyt kun olen kesälomalla, ja siitä jään äitiyslomalle, olen saanut kotona nauttia pienistä kotiaskareista, iso osa niistä jotenkin kodin valmistelua vauvan tuloon. Saan istahtaa sohvalle silloin kun siltä tuntuu, ja tunnustella vauvan möyrimisiä

 

[kyfi9786]

Musta on kyllä hienoa että toiset pystyy nauttiin tästä, harmi vaan ettei sitä ite koe asioita samalla lailla.. Suoraansanoen tietyt liikkeetkin mitä tää ryökäle tuol heittää niin on musta tosi ällöttäviä, tai silleen et ne tietynlaiset muljahtelut saa mut melkein oksentaan kun tekee jotenkin niin pahaa.. Ne on niitä "alien juttuja" Mut hienointa tässä raskaudessa on kyl ollu toi mies! On se ihanaa seurata kuinka innoissaan sekin odottaa uutta tulokasta ja suunnittelee jo kaikkee mitä tulee poitsun kans touhuun yms. Ja kuitenkin sit ymmärtää mua ja sitä kuinka tätä inhoon ja koittaa kaikkensa tehdä että mulla on hyvä olla.. Ilman sitä karvanaamaa en ois kyl selvinny järjissäni tästä raskaudesta! :)

 

[lunastar]

Ja oon kans Pommiinan kanssa samoilla linjoilla tästä raskaana olemisesta.. Ei oo millään lailla mun juttu. Aina ajatellut että haluan kaksi lasta, mutta saapi nähdä haluanko olla raskaana vielä toisen kerran.. voihan se olla, että mieli muuttuu, kun alkaa elämään lapsiperheen arkea, mutta ainakin tällaiselle menevälle ihmiselle, tää on ollu aivan hemmetin tylsää aikaa! Ihanaa on joo tuntea kun se liikkuu ja nähdä ultrassa ja en malta odottaa, että vauva syntyy, mutta voisko tää raskaus kestää puolet vähemmän aikaa..! Tai sitten mies voisi hoitaa seuraavan raskauden

Heh. Samaa mieltä oon tylsyydestä. Kaikenmoisia kieltoja ja rajoituksia ja tuntuu, että aika menee eteenpäin h i t a a s t i! Puolet lyhyempi aika olis passeli Onneksi tosin itse on päässy tosi helpolla muiden juttuihin verrattuna, mutta silti. Tylsää!

 

[Huli]

Mullakaan ei kyllä pahemmin ole ollu noita liitoskipuja kait, kun en mä tiedä millaisia ne pitäs olla, ei siis tässä eikä 2 edellisessä ole ollu, tai sit ei vaan ole paikat kerenny palautuu edellisistä raskauksista niin niitä ei ees tuu? Tiedä häntä? Issiaskipu mulla kyllä on ollu tuossa oikeessa pakarassa joka raskauden aikana....

Mut mie kyllä tykkään olla raskaana( Ainakin pääsääntöisesti, on mullakin niitä päiviä kun ärsyttää ihan hulluna, mut aika vähissä ne on) En tiiä miks? Mie vaan nautin kun saan olla kotona lasten kanssa ja kuulostella ton pienimmän liikkeitä mahassa ja miettii et minkähän luontonen sen on näihin kahteen edelliseen verrattuna...Ja muutenkin toki painaahan toi maha ja välillä ärsyttää kun pitää olla niin tarkkana syömistensa suhteen, mut kuitenkin suhteellisen lyhyt aika se toi 9kk on, ja kyllä musta on aika haikeeta synnytyksen jälkeen kun niitö potkuja ja muljahduksia ei enää tunnukkaan mahassa.
MIe varmaan oon tämmönen koti-ihminen, kun ei mulla silleen oo mikään kiire päästä takas töihin noiden lapsukaisten luota, sillä varmaan tullukkin tehtyy aika putkeen nämä lapset, ja eipähän se oo missään kuulutettu et tää jäis viimeseksi, ei pie koskaan sanoa ei koskaaan

 

[Mimmi]

Huh, mä en oo viikkoon käyny täällä ja meni pari iltaa ennen kuin sain luettua tämänkin viestiketjun läpi! Loput ketjuista jää varmaan huomiselle!

Mulla on ollut pari tosi huonoa päivää ja pari vähän parempaa päivää ja sit siitä välistä. Siis fyysisesti mikä tosin vaikuttaa mielialaankin kun kaikissa asennoissa sattuu.

Mä kans tiedän useamman kohtuun kuolleen/kätkytkuolleen/rakenneultrassa paljastuneen vamman vuoksi abortoidun lapsen tarinan. Usein on mielessä, mutta ne pitää vain yrittää unohtaa, sillä ei se murehtimalla miksikään muutu tai estä tapahtumasta. Ei se omasta lapsesta murehtiminen taida loppua koskaan!

Mä muistelin että raskaana oleminen on niin niin ihanaa aikaa, mutta se on kai joku luonnon oma tapa hoitaa lisääntyminen. Tämä on ollut rankempaa kuin ensimmäinen raskaus, mutta kyllä mä nyt muistan että siinä ekassakin oli samoja vaivoja kuin nyt. Hyvä puoli tässä on se että voit syödä niin paljon kuin pystyt eikä mahan pömpötys haittaa yhtään

 

[åke]

-

 

[Martuti]

^ Joo mä en kyllä kanssa ajattele niin, että raskaana ollessa voi syödä mitä vaan ja laittaa kaikki lisäkilot raskauden piikkiin. Totta kai toisille tulee sitä turvotusta eri lailla kuin toisille, mutta kaikilla ne ylimääräiset kilot ei ole pelkkää turvotusta, vaan ihan aiheutettua ylisyömällä, ja varsinkin juuri niillä sokeripitoisilla jutuilla.

Mulla on tullut siis sekä turvotusta (apua esim. noita mun jalkoja ja käsiä...!), mutta täytyy myöntää, että pari kiloa taitaa olla sitä ihan ylimääräistäkin Mä olen syönyt siis lähinnä terveellisiä ruokia, en niinkään herkkuja (keskiraskauteen saakka ei todellakaan edes tehnyt mieli mitään makeaa tai rasvaista), mutta määrät oli aika huimat terveellisessäkin ruuassa tuossa keskiraskaudessa, kun mulla oli koko ajan kamala nälkä. Nyt se syömistahti on tasoittunut, eikä painoakaan ole tullut enää kuin n. 100-200g/viikko (kun keskiraskaudessa tuli 800-900g/viikko ).

 

[åke]

-

 

[kyfi9786]

Helvetti sentäs mitkä liitoskivut taas, ollu eilisillasta asti..

Onhan niitä luonnonoikkujakin varmasti olemassa jotka voi mättää mitä tahansa eikä silti näy missään, mut useimmiten toi taitaa olla sellanen hauska sanonta, ja jos sitä lähtee noudattaan niin karu totuus tulee jossain vaiheessa vastaan..
Normaalisti syön ja välillä herkuttelen, mut kiloja tulee, minkäs teet varsinkin ny ku noi hemmetin liitoskivut on estäny liikkumistakin.. Nooh, mut suorastaan innolla ootan et pääsen ottaan sen haasteen vastaan ja laitan kilot sit ropiseen synnytyksen jälkeen! Onneks mun ei oo kuisteskaan missään vaiheessa tarttenu pelätä ettäkö muuttusin miehen silmissä jotenkin, koska toi ukko ei oo mitenkään pinnallinen ja tiiän että vaikka oisin raskaana mimmonen "sotanorsu" niin kelpaan sille kyllä.. :) Ja vaikka jokaikinen jätskipallo pamahtais suoraan perseeseen niin mitä sitten, onpahan ukolla jotain mistä ottaa kiinni.. Niin ja turvotusta löytyy kyl täältäkin, kintut varsinkin on välillä ihan järkyt!

 

[åke]

-

 

[Mimmi]

Mä oon vähän epäselvästi kirjoittanut tonne edelliseen viestiini tuosta syömisestä.. Tarkoitin esimerkiksi äitienpäivää, kun silloin mentiin paikasta toiseen ja syöpöteltiin kakkuja joka kohteessa. Siinä vaiheessa ei siis mahan pömpötys haitannut. Jos en olis raskaana niin loppuillasta olisin viimeistään näyttänyt siltä Toki jos samalla tyylillä söis päivästä toiseen niin niitä kiloja saattais olla nopeesti muutama kymmenen enemmän! Nykyään tuntuu, että maha on koko ajan täynnä ja sitten kun syöt niin tulee ähky. Rajoittaa tällä hetkellä ainakin mun syömistä kun siitä tulee vain epämukava olo..

 

[Martuti]

Mimmi, mä ainakin mun viestissäni viittasin enemmänkin tuohon åke:n viestiin :) Multa oli aluksi mennyt ihan ohi, että olit asiaa sivunnut sun edellisessä viestissäs.

 

[Martuti]

Mä olen koko päivän ollut ostoksilla... Tuli käytyä kauppakeskuksessa, ja siellä siis Sokoksella, Prismassa, Name It:llä ja Henkka-Maukalla... niin ja syömässä. Sitten kävin Ikeassa, ja vielä Kodin 1-liikkeessä. Lopuksi mentiin miehen kanssa Lastentarvike-liikkeeseen. Rahaa paloi... Onneksi mulla tuli palkka tänään... ja Lastentarvikkeessa, H&M-liikkeessä ja Sokoksella sai tarjouksia tänään...

Mutta nyt mulla on siis niin kipeet paikat, että huh-huh!
Iskias-kipu alkoi vaivata jossain vaiheessa päivää, sitten alkoi jalat kipeytyä, ja lopuksi nivusiin ja häpyluuhun alkoi vihlomaan. Siellä Lastentarvikkeessa oli pakko rojahtaa lattialle istumaan, kun sattui niin kovasti... siinä lattialla sitten istuskelin, ja mies sen aikaa katseli itkuhälyttimistä eri vaihtoehtoja

Mutta nyt on kesäksi ostettu pari mekkoa, jotka käyvät sekä raskaana ollessa että sitten myöhemmin (sellaisia, joissa on se jousto-osa rintojen kohdalla). Ja ostin kaksi imetystoppia, siis sellaista spagetti-olkaimellista, käy hyvin jo raskausaikana. Vauvalle löytyi yksi ihana mekko halvalla, oli pakko ostaa :) Vaikkei niitä vaatteita enää vauvalle tarttiskaan... Ikeasta ostin pari lasipurkkia, joihin laitan vanulaput ja -puikot hoitopöydälle, tarttui sieltä kyllä vähän kaikenlaista muutakin mukaan.... Kodin Ykkösestä ostettiin viimein sellainen iso säilytyslaatikko terassikalusteiden pehmusteita varten. Ja Lastentarvikeliikkeestä lähti mukaan mm. amme + jalat, kantoliina, tuttipulloja, tutteja, tuttiremmi, itkuhälytin, Tripp Trapiin se vauvasetti yms yms....

Enää ei taida puuttua kuin rintapumppu (haluan sen Aventin mutta sitä ei tuolla ollut), muuten on kaikki vauvaa varten hankittuna! Ja valmisteltu on kaikki muuten, mutta nuo tutit sun muut pitää vielä keittää, mutta se varmaan kannattaa tehdä vasta vähän myöhemmin...?

 

[lunastar]

Kai se jonkinlainen pesänrakennus tms. vietti on iskenyt. Ei kotona, mutta töissä inspiroiduin siivoamaan ja järjestelemään meidän tarvike / arkistointivarastoa (ei mikään kauhean suuri). Tänään just työkaveri siitä huvittuneena (hyvällä) kuittasi, kun on niin siisti ja järjestyksessä oleva varasto

Kotona sama vietti ei ole kyllä iskenyt, mutta onpahan sitten jotain puuhaa, kun äitiysloma alkaa. Enää olis jäljellä 3 viikkoa + 1pv (+ ainakin 1-2 ylimääräistä päivää). Ei oo enää kauan kun saa jäädä piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkälle vapaalle :) Töissä kun laittelin jo valmiiksi kalenteriin poissaoloviestiä, niin kieltämättä pisti hymyilyttämään: "Vapaa, 7.6.-31.8.2016" Pidän siis putkeen ensin tuon äitiysloman + vanhempainvapaan, "käyn" töissä yhden kuukauden (eli polttamassa kertyneitä lomia), jotta miehelle jää vähän vanhempainvapaasta. Vanhempainvapaan jälkeen jään hoitovapaan sijaan opintovapaalle - jonka aikana olis oikeasti tarkoitus saada toi KTM:n tutkinto hoidettua kuntoon (eli onni on opintorahasto, jonka ansiosta saa ansiosidonnaista opintorahaa ko. ajan = vastaa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta, muuten ei olisikaan varaa ollut olla noin pitkään poissa palkkatöistä) :)

 

[röllykkä]

Outoa, ettei vieläkään oo virallinben äitiysloma alkanu ja tuntuu,että oon ollu IKUISUUDEN jo töistä poissa Noh, ei kyllä haittaa yhtään olon huomioon ottaen, ei kyl olis navettatöistä enää tullu mitään tän raskauden kanssa Just naureskelin, kun ähelsin kenkiä jalkaan ja könysin lattialta ylös että taivas varjele, esikoista odottaessa kyykin täysiään lehmien alla vielä näillä viikoilla.. vaan ei nyt!

Nyt on pari päivää ollu taas sellanen olo, et oon niin täynnä tätä raskautta ja kipuja ja tätä "auta minnuu" -oloa.. äh. Mut sit kun makoilee rauhassa ja masuasukki "elää omaa elämäänsä" niin on se vaan taas niin ihanaa kuunneltavaa ja koettavaa, että ehken tämän nyt jaksaa loppuun asti. Kuitenkin, mitä luultavammin on viimenen raskaus.

Yritin tuolla vähän kukkapenkkejä laitella taas..hitaasti mutta varmasti.

Miulla on aika norsu olo välillä..tuonne joskus oon lähtöpainostani kirjottanu tai siis mitoistani ylipäätään, että aika "luuta ja nahkaa" oon ollu, et ei toki lisäkilot haittaa yhtään. Mut yks sama on tässä mitä ekassa odotuksessakin, että kaikki kilot on reisissä ja persiissä!!! maha ei oo muuta kun vauvaa taas niinkun neuvolassakin sano, mut tosiaan... KAIKKI on niin tippunu pyllyyn ja reisiin...

 

[lunastar]

8 päivää töitä putkeen.. Toki pari päivää kestoltaan n. 4h, toisaalta pari päivää kestoltaan n. 10h.. Ei ihme, että on vähän väsynyt olo ja uni maittaa. Huomenna onneksi vapaapäivä, ennenkuin seuraava 5 päivän putki alkaa..

 

[Hemu]

Huihui kuinka jännittää! Miehen kanssa puhuttu jo pidempään naimisiin menosta ja keskiviikkona sitten päätetiin käydä maistraatissa vähä keskustelee ja täyttää kaavake ja varattiin aika ens viikolle ke 21.5. jolloin sitten mennään naimisiin maistraatissa!!

Apua mitä mie laitan päälle ja mitkä kengat ja ja ja.... Unettomia öitä miulle tiedossa keskiviikkoon asti

 

[Martuti]

Heidi, ihanaa, onneksi olkoon! :) Ostat sellaisen rennon mutta nätin maximekon, ja jotkut kivat ballerinat

 

[tiu]

Tajusin just että jossain taysin tilastoissa mitä katsottiin valmennuksessa luki että kaksoset syntyy keskimäärin viikoilla 34-36.
Eli se ois reilu kuukausi-puoltoista jos nää päättää silloin tulla ku melkee kaikki muutkin.
Ehkä mä vaan hipsin nyt pakkaan sitä sairaalakassia...