mulla on mahassa ihan älytön discopupu. jo vkol 8 ultrassa se sikiö pomppi ja hyppi ja lääkäriä nauratti ja ihmetytti hirveesti. liikkeet aloin tuntemaan jo vkolla 13 (kun esikoista oottaessa meni pitkälle 18-20 viikoille) . esikoinen oli myös hirveen aktiivinen, mutta tää menee kyllä senkin edelle. mitään selvää rytmiä ei ole mutta aina kun syö jotain ni alkaa samba ja rumba mahassa. lisäksi jos erehdyn huilimaan sohvalle tai sänkyyn ni sama juttu. nukkumaan menot on ihan älyttömii kun liikkuu niin ettei meinaa tulla nukkumisesta mitään. kylkiasento saa kyllä ipanan raivostumaan todella jos sattuu olee hereillä. potkii ja jytää niin kauan että vaihdan asentoo. vissiin ei tykkää kun tila käy ahtaammaks... tms. sitten valitan miehelle että ois ny toi ipana ees hetken rumbaamatta.. ja sitten kun on parikin tuntia ettei tunnu mitään niin hirvee huoli että onko kaikki ok.
esikoista oottaessa satuin joskus 30+ viikoilla lukee kohtukuolemista jne. voi sitä itkun ja huolen määrää.

piti äitille soittaa ja kysyy kuinka sillä meitä oottaessa pysy pääkoppa kasassa huolesta?!! ollaan samanlaisia huolehtijoita molemmat. ja varmasti tulen näiden mukuloiden takia valvomaan moooooonta pitkää yötä sydän huolesta sykkyrällä..
mies on ollut nuoresta asti sellanen kulkuri luonne, tehnyt aina mitä tykkää ja ei hirveesti oo ilmoitellut menoistaan kellekkään.muusikonrenttu kun on ollut jo 15v asti melkein... no kun alettiin olee yhdessä oli pikkanen kasvun paikka molemmille. mun piti kasvaa ja oppia ettei kaikki miehet oo heti pahanteossa jos ei soita baarireissuiltaan/muilta reissuiltaan tai tuu heti kotiin sieltä kun vaimoke käskee

... ja miehen piti opetella ottamaan muut kanssaihmiset huomioon ja ilmoitella välillä menoistaan. (ennen mua mies saattoi hypätä prätkän selkään ja olla parikin viikkoo missä lie.. oonkin monesti kannustanut sitä tekemään niin!!! oikeastaan jo usean vuoden ajan että lähtis ja viettäis äijäaikaa enemmän. mä pärjään kyllä ja ei haittaa yhtään. perustelee sitten sillä että kun muutenkin on pändijutuissaan niin paljon... no kumpikin on sille tärkeetä, prätkäjutut ja pändi ja tietenki perhe... mutta kyllä molempien täytyy saada perheellisenäkin tehä välillä sitä mikä on tärkeetä)
tosin meillä mies ei baarittele ollenkaan. sille riittää noi pändikeikat. istuu/reenaa yleensä la illat pändikämpillä tai tallilla äijien kanssa. mä en oo käyny baareissa vuosiin.. oisinko 5v aikana käyny yhesti red hot chili pepperssin keikalla kaverien kaa, pari paikallista keikkaa baaritteluineen ja pari illanistujaista. sekä muutama prätkäfestari....

ei vaan hirveesti oo kiinnostanut ja vuorotyötä tehneenä se on niin että kun ittellä ois mahollista lähtee niin kavereilla ei.. tai että kun sen kerran oot lähössä niin ipana sairastuu tai itte.. pitäs kyllä enempi käyä tuulettumassa.......... mieskin juo kyllä tosi harvoin kun tuntuu että monet miehet juoksee joka viikonloppu paareissa. meillä ei juoda ees saunakaljaa... minä joskus juon saunan jälkeen yhen oluen tai lonkun......
noi bändikeikat oli ihan hirveitä aluksi kun valvoin yöt puhelimen vieressä ja mietin että missähän se mies taas on.. exä nimittäin osasi kyllä 4v huijata niin karvaasti mua että kesti pitkään ennenku pystyin luottamaan keneenkään.. toki nytkin "pelkään" mieheni puolesta nuilla keikkareissuillaan ja tuolla kun kuleksii--- koskaan ei nykyään tiijä mitä idiootteja vastaan tulee

mutta en enää oo soittamassa joka hetki perään.. kerran päivässä riittää... nyt kun se oli reissussa en soittanut kertaakaan.. itte soitteli tänne päin kerran päivässä ja kyseli kuulumisia... :) joskus noiden kiertueet kestää kuukauden tai reilun... ja tiijän kuin rankkaa se kiertue-elämä on että ei viitti ressata sillä että pitäis joka hetki olla soittamassa kotio. riittää kun vaikka tekstaa tai välillä soittelee kuulumisia. kuitenkin niillä se keikkojan väli menee matkustaessa ja nukkuessa....
pari ystävää on menettänyt lapsensa rakenneultran jälkeen ja ihan raskauden loppumetreillä. tän raskauden kanssa en oo vielä hankinnoissa hötkyilly yhtään. viikoilla 13-14 sanottiin että hyvä jos mennään viikoille 20-22 ja jos mennään aloitellaan keuhkojen kypsytys ja varaudutaan että lapsi syntyy keskosena...... rakeneultrassa onneksi saatiin jo vähän paremmat ennusteet ainoastaan vaavin koko on huolestuttavan pieni mutta mennään nyt jo ihan alakäyrillä........

että pikkuhiljaa alkaa olemaan uskoa että loppuun asti mennään ja saan terveen vaavin mutta vieläkin tuntuu epätodelliselta. oon ostanut kirppikseltä yhdistelmärattaat muutamalla kympillä, no sitteriin panostin, ostin sellasen minkä saa myös kehdoksi. matkarattaan on jääny esikoiselta, samoin pinnasänky ja laatikoittain vaatetta. tuntuu että ei oo tehnyt mitään valmisteluja vaavia varten mutta todellisuudessa ne onkin jo valmiina. melkein.
hitto nää mun tekstit alkaa taas olee romaanin pituisia..

huomaa että on vaan kotosalla eikä saa purettuu puheripulia töissäkään.. ni pitää täällä "avautua"

sorii....