Toukokuun toimintaa ja tohinaa

Suonikohjut ovat hyökänneet toden teolla... Tukisukat on nyt ollut käytössä pari viikkoa ja jalat tuntuvat paljon paremmilta, mutta valitettavasti suonikohjuja on vaan tullut lisää. Nyt myös ylemmäs reiteen, kun olen lämpimän sään vuoksi pitänyt vaan polvimittaisia sukkia. Eli tästä lähtien aamusta iltaan pitkät tukisukat jalassa ja henkisesti varaudun jo tulevaisuuden leikkaukseen. Ei toivoakaan pitää hametta tai mitään muutakaan nilkkamittaista lyhyempää ilman täysin peittäviä sukkahousuja. Huoh. Kaksi lasta selvisin ilman, mutta näin kävi. Nyt vaan toivon, etteivät kovin kipeäksi tule, sen mitä googlettelin netissä, näytti siltä että voivat olla myös tuskaisen kipeät.

Muuten kaikki hyvin, pikkuneiti piti äsken kovat iltajumpat, maha vaan hytkyy kun liikuttaa jalkaa pitkin mahan sisäpintaa :).
 
Mariannu: Mulla on ollut suonikohjuja toisessa jalassa jo varmaan seitsemän vuotta, enkä ole vielä päässyt leikkaukseen, kun veri siellä kulkee vielä niin hyvin. Tietysti yksityisellä puolella sinne pääsisi mutta.. Nyt olen päättänyt, että tämän toisen j aviimeisen raskauden jälkeen vaadin päästä sinne leikkaukseen. Varsinkin nyt kun niitä on tullut lisää :sad001 Tokikaan mulla ne ei ole kipeät, ollut oikeestaan koskaan. Pitkät tukisukat täälläkin käytössä, mutta kylläkin vain töissä(seisoma työ) En vaan pysty pitään niitä, varsinkaan näillä lämpötiloilla..
 
Mariannu: Mulla on ollut suonikohjuja toisessa jalassa jo varmaan seitsemän vuotta, enkä ole vielä päässyt leikkaukseen, kun veri siellä kulkee vielä niin hyvin. Tietysti yksityisellä puolella sinne pääsisi mutta.. Nyt olen päättänyt, että tämän toisen j aviimeisen raskauden jälkeen vaadin päästä sinne leikkaukseen. Varsinkin nyt kun niitä on tullut lisää :sad001 Tokikaan mulla ne ei ole kipeät, ollut oikeestaan koskaan. Pitkät tukisukat täälläkin käytössä, mutta kylläkin vain töissä(seisoma työ) En vaan pysty pitään niitä, varsinkaan näillä lämpötiloilla..
 
Pöppiäinen, mä aion nimenomaan vaatia sitä lähetettä :). No, täytyy ensin katsoa miltä jalat näyttää synnytyksen jälkeen, toivoa kai on että edes osa kohjuista katoaa synnytyksen jälkeen. Nyt on kyllä tilanne mennyt parissa viikossa siihen, että tänä kesänä ei ole toivoa liikkua ilman housuja tai täysin peittäviä sukkiksia, jalat on niin pahan näköiset. Pidin reilun viikon polvipituisia tukisukkia, kun täyspitkissä tuli niin hiki, ja eilen huomasin että polvessa on suoni pullahtanut ja jatkuu siitä reilusti reiteen... Eli loppuraskauden kiskon kyllä pitkät sukat jalkaan ja hikoilen vaan. Tutut on onneksi tuntuneet aika helposti saaneen lähetteen leikkaukseen (tai vaahdotukseen) joko terveyskeskuslääkäriltä tai työterveydestä, tosin leikkausta itseään on saattanut joutua odottamaan pari vuotta. Mies kyllä eilen tuumasi (kun olin aika murheinen), että jos musta siltä tuntuu niin hoidetaan yksityisellä ensi vuonna, vaikka siitä useamman tonnin joutuu maksamaan. No, mä yritän nyt opetella elämään uusien koipieni kanssa.

Yritän lohduttautua sillä, että olo on muuten mitä mainioin. Selkäkivut on lakanneet täysin ja muutenkin tuntuu että isoja vaivoja ei ole. Supistelee kipakasti, mutta se lienee näillä viikoilla jo ihan normaalia ja helpottaa, kun töissä hetkeksi lopettaa puhumisen tai hiljentää tahtia. Poikienkin kanssa jaksan, vaikka vauhdissa en kyllä mukana pysy :). Onneksi molemmat kuuntelevat järkipuhetta, ainakin useimmiten. Ihan kamalasti kyllä odotan kesäkuun ja loman alkua, on hirvittävä vimma vaan touhuta täällä kotona ja laitella paikkoja. Ja sitten saa vaan olla rauhassa poikien kanssa ja vihdoin kasata pinniksen ja laittaa kaikki vauvalle valmiiksi.

Laitahan Klementiini joskus kuulumisia, kuinka teidän pikkuinen voi!
 
Juu mäkin siis sain lähetteen muutama vuosi sitten omalääkäriltä, mutta sitten kun menin sinne jatkotutkimuksiin, niin suoni ultrattiin ja siellä liikkui kuulemma veri vielä ihan hyvin ja lapsetkin oli vielä tekemättä yms. oli selitykset. Mutta nyt mä aion sinne mennä! On nää niiiiiin kamalan näköiset :sad001 Mua on ehkä eniten masentanut asiassa se et oon ollu vasta ollu n.21v. kun mulle nää rupesi tulemaan :sad001 Joka kevät oon sitä mieltä, että pitkissä housuissa on kuljettava koko kesä, että ei näillä kehtaa missään liikkua, mutta sitten aina kun kesä oikeesti tulee, niin käytän vajaa mittaisia housuja :)
 
Pöppiäinen, tota mäkin toivon, että kun hetken aikaa itse noita kohjuja katselen niin niihin tottuu :). Eivät varmaan kovin herkästi leikkaa ennen kuin lapset on tehty, kun riski että uusivat on iso. Mulle saa tehdä sterilisaation tämän sektion yhteydessä, joten toivottavasti sitten heltiää lupa suonikohjuleikkaukseenkin :). Mutta on noi oikeasti kurjan näköisiä, näyttää vanhan mummon vaivalta :sad001

*ja muoks vielä* Tänään poksui taas viikot, 32+0, eli korkeintaan seitsemän viikkoa (ja ehkä pari päivää) jäljellä! Aika hurjaa!
 
Moikka! Mä en nyt kyllä oikein osannu päättää et mihin sitä nyt kirjottelis, mut kirjottelenpa vaikka tänne. :) Meil piti olla synnäritutustuminen tiistaina, mut "päästiinki" tutustumaan sinne jo sunnuntaina. Mulle iski jo päivällä ylämahakipu, joka sit iltaa kohden vaan koko ajan paheni. Lopulta kun olin vetäny kourallisen rennietä ja kaikki luvissa olevat kipulääkkeet, annoin periksi ja soitin synnärille. Käskivät sit sinne, jossa vietin seuraavan yön lääkepölyssä ku sain niin kovat lääkkeet. Raskausmyrkytystä epäilivät, mut kaikki labrat oli sit kuitenki ok ja pääsin aamupäivästä takasin kotiin. Mut nyt tuli sit taas uus huolenaihe: lapsivesi. Sitä on tähän asti ollu normaalisti/reilusti koko ajan, mut nyt sitä on kuulemma melko vähän. Just vielä normaalin rajoissa mut jos vielä vähenee ni sit pitänee tehä jotain... Onkos teillä aiemmin synnyttäneillä kokemusta moisesta? Tiedän kyllä et se vähenee ihan lopussa mut nyt jo...? Mulla viikot nyt siis 32+5. Tuon takia sain siis jälleen uuden kontrollin äitipolille, parin viikon päähän. Ja kehotuksen ottaa heti yhteyttä jos jotain outoa ilmenee voinnissa tai vauvan liikkeissä. Mua itseeni alko epäilyttämään, kun varmaan joku parin viikon ajan on aina välillä "lirahtanut" jotain housuun, ihan vähän mut kuitenki niin et sen selkeesti huomaa. Joskus näin käy heti vessassa käynnin jälkeen, ja oon tulkinnu sen olevan vaan ihan jäännöspissaa mut kun välillä näitä tulee muulloinkin, et liekö mahdollista et tihkuttelis aika ajoin sitä lapsivettä?

Hassuinta on et pitäis nyt ottaa iisisti ja lepäillä, mut saikkua sain 3 päivää. :D No, huomenna meen töihin, ja pe sitte neuvolalääkärin kautta saikulle viikoks kunnes alkaakin äippäloma. Nivuset, tai paremminkin ihan koko "alakerta" on aivan tolkuttoman kipee, ihan ku ois hakattu pesismailalla. Lääkäri kyl sanoki et vauva on alkanu laskeutumaan ja varmaan siks on paikat kipeenä. Kohdunsuuta ei kuitenkaa äitipolilla katottu, joten ei aavistustakaan vieläkö se on kiinni... On tää kyllä melkosta.... Äitipolilla saa ravata koko ajan,syy vaan vaihtuu... :D

Mut ihanaa kesän ja vauvojen odotusta meille, kelit ainakion suosiolliset täällä etelässä. :smiley-bounce015
 
Tää on niin just tätä että arvotellaan mikä vaiva liittyy nyt synnytykseen ja koskakohan alkaa tapahtuu :D mut tosiaan, yritetään nauttia tästä kaikesta jännityksestä :)
Tuleeko muille nimenomaan levossa supistuksia? Mulle tulee kun istun tai makaan, mut muuten en oo kiinnittäny ainakaa huomioo niihin, jos jotain touhuan.

Mulla on alkanut yöunet pätkimään monen eri syyn takia, pissahätä, hikoilu, puutuminen, huono asento jne.. Löysinkin tuolta vaun sivuilta juurikin näille 33+ viikoille omalla kohdallani pitävän tekstin pätkän:
"Monien yöuni muuttuu tässä vaiheessa levottomaksi. Mikään asento ei pitemmän päälle tunnu hyvältä. Lapsi liikkuu ja painaa virtsarakkoa. Pian vatsasta tulee niin iso, että on vaikea löytää hyvää nukkumisasentoa.
Fysiologisesti katsottuna ihanteellisin nukkumisasento on vasemmalla kyljellä, tarvittaessa tyyny vatsan alla. Se on paras asento verenkierrolle ja munuaisten toiminnalle. Myös rakkoon kohdistuva paine on tässä asennossa vähäisin.
Viimeistään nyt on aika totutella uudenlaiseen unirytmiin. Pitkät ja katkeamattomat yöunet ovat vaihtuneet lyhyisiin torkahtelujaksoihin. Hyvää valmennnusta synnytyksen jälkeiseen aikaan…"

Lisäks mun mahan toiminta on melko nopeeta toimitusta vessassa :D Muuten ei kai tässä valittamisen aihetta oo, kun yöunet ja vessareissut... Eilen kykin puutarhassa istuttamassa ja repimässä rikkaruohoja niin tänään kyllä jaloissa tuntuu että on kyykistelty. Sit ruokakaupassa sain aikaa menee 2 tuntia kun rauhaksiin kattelin ja etin kaikkee :D en tajuu miten mulla noin kauan meni mut oli kyl ihana kun ei ollu kiire mihinkää, kohta sitä ei saa hetken rauhaa kun vauva ja 3v hoidettavana 24/7. Yritän nyt nauttia näistä viimesistä hetkistä, eilenkin oli aikaa ottaa vaan aurinkoo :)
muoks. piti vielä lisätä, että iteltäni otettiin vuonna 2010 streptokokki näyte rv 36 ihan vaan neuvolassa siinä samalla, kun th kuunteli sydänäänet ja mittas sf:n, se vaan sano sillon että otappa housut pois ennenku kiipeet siihen. Ja nyt jälleen th mainitsi, että otetaan se sitten (ellen sitä päätöstä sektiosta saa, koska sittenhän sillä ei oo mitää väliä) rv 36.
Ja tukisukat on mulla ollu pääsiäisestä asti käytössä, polveen asti. Kyllä ne hiostaa ja on kuumat, mutta sinnikkäästi jalkaan joka aamu. Ne pelastaa kyllä paljon jalkojen särkyyn ja turvotukseen. Eilen kävin illalla vaa´alla just ennen nukkumaan menoo niin se vaaka näytti 1,5kg enemmän mitä kun nyt heti aamulla käväsin siinä. Sormukset ei silti mahdu ees aamulla enää sormeen :/
 
Heippa vaan kaikille jotenkin pitkästä aikaa :) juu täällä kans levossakin jo supistelee,mutta yritän rauhassa odottaa viimeistä lääkäriaikaa joka on viikko ennen juhannusta.....katsotaan sit pitääkö toppuutella menoa.Meillä oli ukon kanssa tänään laatuaikaa yhdessä ekaa kertaa yli vuoteen kun esikoinen on ekaa kertaa yökyläilemässä :Heartred
laitoin myös vinkin rautalisästä tuonne neuvolakuulumisiin jos joku tahtoo kokeilla. ihania aurinkoisia päiviä meille jokaiselle!
 
Heippis kaikille!
Täällä alkaa kanssa olo tuntua siltä että on raskaana :). Mitään isompia oireita tai valittamisen aihetta ei ole, mutta kaikesta huomaa että masu alkaa olla jo iso ja perusjututkin hengästyttävät ja pihahommia tms. ei jaksa tehdä kuin ihan vähän kerrallaan. Ruokakaupassakin totesin että tästä lähtien on otettava kärryt korin sijaan jos vähänkään enemmän ostoksia.. Ja kävely on jo aikas hidasta ja tuntuu että on talsinut aina maratonin jos käy vaikka vähänkään pidemmällä shoppailureissulla. Ehkäpä tämä kun on ulkona lämmin niin vaikuttaa myös että olo tuntuu raskaammalta. Mutta periaatteessa ei kyllä mitään valittamista olotilan suhteen, kaikki "vaivani" kuuluvat asiaan ja mitään huolestuttavaa ei ole. Turvotusta on hieman (nilkat mun mielestä ihan pulleat, miehen mielestä ei muutosta), sormus menee vielä vaikka tiukka onkin. Supistuksia tulee vain jos rehkin, levossa ei ole tullut kertaakaan. Mini liikkuu masussa tosi aktiivisesti ja koko masu heiluu ja tutisee. Sitä on hauska seurata! Välillä tuntuu että se tulee mahasta läpi...

Meillä alkaa nyt keskiviikkona synnytys-/perhevalmennus, täällä se on 4 kertaa ja jatkuu sitten vauvojen syntymän jälkeen. Lisäksi ajateltiin varata tutustuminen synnytyssairaalaan ensi sunnuntaille - tutustumiset aina sunnuntaisin ja muutaman sitä seuraavan vkon sunnuntait varattuja. Viikon päästä ma neuvola ja siellä varataan vimppa ultra-aika. En malta odottaa!!

Ostoksetkin pikkuista ajatellen aika hyvässä mallissa. Pieniä vaatteita on varmaan liikaakin. Vielä tarttis hankkia pinnikseen patja, itselle liivinsuojuksia, amme ja jotain pientä sälää kuten pumpulipuikkoja, voiteita yms... Kaikki isommat hankinnat on kuitenkin tehty ja eilen tilattiin vielä Baby Jogger City mini 3 matkarattaat, joihin saa meidän Cybex atonin turvakaukalon kiinni.

Työpäiviä enää jäljellä 9!! Sitten vain aurinkotuoliin löhöämään ja odottelemaan miniä :)
 
Ah ihanuutta, vein pojat mun vanhemmille yökylään ja edessä ehkä vika ilta/yö miehen kanssa kahdestaan ennen vauvan syntymää :). Mies ei ehkä tästä niin ilahdu, mutta aion raahata hänet Ikeaan ja muualle ostamaan viimeiset puuttuvat vauvatavarat :). Ajattelin että olisi jotain kiva ostaa yhdessäkin, kun muuten hän on aika lailla tuuminut että minä voin ostaa mitä haluan, kun tiedän niin tarkkaan mitä haluan. Eli listalla hoitopöytä ja sitten vaipat, pullot, tutit ja muu pikkusälä.

Alkaako muilla olemaan jo kärsimätön olo? Mä nimittäin jo haluaisin vauvan. Ei ihan näillä viikoilla tarvitsisi vielä syntyä, mutta tuntuu että en millään enää jaksaisi odottaa. Nyt on pakko saada edes laittaa kaikki valmiiksi, vaikka olin ensin ajatellut odottaa kesäkuulle.
 
Sama täällä Mariannu, kovin jo tahtoisin päästä synnyttämään ja saada sen pienen ihmeen syliin :)

Täällä en oo vaan mitään saanu vielä aikaseks kotona... Ei näytä yhtään siltä että olis vauva kohta syntymässä :D

Esikoiselle tarttis ostaa uus sänky, jotta pinnasängyn vois laittaa vauvalle valmiiksi, uusi hoitoalusta, rintapumppu, kantoliina, vaipat ymym. tarvikkeet kaikki vielä ostamatta :D

Noh, ehkä mäkin ens viikolla saisin aikaseks....
 
Ihanaa kun joku muukin on ollut "saamaton" Neeuska :wink täällä on kans vielä sillä mallilla kaikki hankinnat ja laitot sekä pienten vaatteiden pesu ja kaappiin laitto että hieman "pelästyin" viimeksi neuvolassa kun täti töksäytti että olettehan te varautuneet että se vauva saattaa tulla tällä kertaa maailmaan jo ennen laskettua-aikaa...ja sittenhän sitä hormoonihöyryissäni miehelle itkin viimeksi eilen illalla kun mitään ei o tehty että täällä oltais moiseen valmiita :Heartred
jos minäkin siis ryhdistäydyn ensi viikolla....
 
Mariannu, kyllä täältä muitakin kärsimättömiä löytyy. Toivon, ettei raskaus menisi aivan LA saakka, vaan pienokainen syntyisi 2-3 viikkoa aiemmin.

Vauvaa varten taitaa olla lähes kaikki tarvittava valmiina, mut asunto ei ole vielä siinä kunnossa, että voisi mm. pinnasänkyä koota valmiiksi. Sairaalakassikin on pakkaamatta, mutta kyllä sen pakkaa vaikka viimestään supistusten kourissa.
 
Ihana kuulla muidenkin saamattomuudesta tai se helpottaa että muutkin samassa tilanteessa.
Olen vielä siinä vaiheessa, että pitäisi tehdä lista mitä tarvitsen. Kaikenlaista on tullut hankittua vähän satunnaisesti, mutta ihan oleellisia siis tiedän vielä puuttuvan. Esim. laitetaan nyt listalle liivinsuojat, korvike ja vaipat...
Tuntuu että meillä on niin kaikkea, että ei jaksa edes ajatella mitä puuttuu. Ehkä auttaisi, jos etsisin ensin kaikki mitä meiltä löytyy, kaikki on niin hajallaan eri paikoissa.
 
Mulla on kaikki ihan vaiheessa. Muutto uuteen kotiin on viikon päästä, suurin osa kamoista on pakattuna laatikoihin ja kaikki paikoilleen laitot, lastenhuoneen järjestäminen, pienen vaatteiden pesu ja kaikki muut edessä kesäkuussa. Lisäksi loput hankinnat on tarkotus tehdä vasta muuton jälkeen. Toivon mukaan pikkunen viihtyy mahassa vielä useita viikkoja, muuten meillä on kaikki vielä ihan kesken. Toisaalta jos hän tulee, niin tulee, eiköhän sitä selvitä valmiissa maailmassa. :love017
 
kohta alkaa tämäkin kuukausi olla taputeltu...ihan hirmuista vauhtia menee tää aika :O ens kuussa pitäis tehdä vielä vaikka mitä ja saada tosiaan ne kaikki vauvan kamatkin laitettua taas esille...huoh* ja toisaalta taas mä oon niin väsynyt koko ajan että ei jaksais mitään ylimäärästä touhuta ja silti teen päässäni listoja tekemättömistä hommista :/ huomaan ajattelevani että kyllä tässä vielä on aikaa vaikka kuinka ja tänään tuo ticker näytti 49 päivää :O wow!!
On ihan sellainen fiilis että joka paikkaa kolottaa ja väsy päinaa eikä viittis mitään ylimäärästä...kun nyt arjesta selviytyis...onneksi on edessä viikonloppureissu miehen kanssa kahden Helsinkiin pe-la :Heartred vähän vielä parisuhteenhoitoa ennen kun täällä revin loputkin hiukset päästäni lasten kanssa kotona :wink :Heartred
voimia ja jaksuja kaikille tasapuolisesti!!
 
mulla on väsyny jaksamaton olo, ja joku stressi tai muuten hormoonit jyllää kun alan tosi herkästi itkemään. Ei jaksais kauaa, onneks alkaa jo kesäkuu!
 
Täällä taas virtaa piisaa vaikka kuinka! Olo on välillä tukala ja tuskainen, mutta oikeasti tuntuu että tämä on nyt parasta vaihetta koko tässä raskaudessa. Ekat neljä kuukautta meni oksentaessa, sitten oli suuri huoli vauvan terveydestä ja nyt vihdoin on kaikki hyvin, lukuunottamatta omia pikkukremppoja. Töissä lähti käyntiin vika viikko ja olen todella iloinen, että loppuun asti jaksan, se oli mulle itselle tärkeä juttu kun työ on mieluista.

Viikonloppuna touhotinkin sitten lähes kaiken vauvalle valmiiksi. Pinnis on pedattu ja sitä olen siinä sitten öisin tuijotellut, kun lonkkia kolottaa. Ihan ihmeellistä, että kohta meillä on taas vauva. Pojat laittoivat pinnikseen unikaverit nukkumaan ja molemmat miettivät, kuinka sitten tulevat siihen vauvaa katsomaan ja näyttämään leluja (jolloin mä tuumin, että todellakin hommaan vielä alakertaan sen vuokrattavan vauva-sängyn, koska en uskalla jättää vauvaa yläkertaan nukkumaan jos teen vaikka itse ruokaa, kun en tiedä millainen kasa leluja siellä on sitten vauvan päällä...).

Hoitopöydän mies hakee vielä huomenna, kun olivat perjantaina Ikeasta loppu, mutta kaikki muu sälä saatiin ostettua. Pullot ja tutit on nyt kaapista pestyinä ja steriloituina odottamassa, jos tarvetta tulee. Itselleni pitäisi vielä tilata pari Boobin imetyspaitaa ja parit imetysliivit, muuta ostettavaa en enää keksi. *muoks* just keksin lisää ostettavaa itselleni, niitä hiivatin mummoalushousuja sektion jälkeen! Eli listalle vielä reilusti mahan päälle tulevia alkkareita, etteivät paina sektiohaavaa.

Ja kun kerran ultrassa oli tänään kaikki hyvin, aion viikonloppuna pakata pojat autoon ja ajetaan mökille muutamaksi päiväksi, lauantaina on sillä suunnalla mun kummitytön valmistujaiset. Mies suuntaa toisaalle oman serkkunsa lakkiaisiin. Toivottavasti selkä kestää tuon noin 5 tunnin ajomatkan, mökillä (toivottavasti) pääsen vaan lepäilemään, kun mun vanhemmat on siellä myös ja saavat juosta poikien perässä. Ehkä ensi ti-ke takaisin kotiin, tosin esikoinen jää mökille vielä mun vanhempien kanssa ehkä viikoksi.
 
Uskomatonta et kohta on jo kesäkuu! :cheers Tää aika menee ku siivillä! Mullakin alko ny "lomailu"! Viime viikot ollu todella tuskasia töissä, viime viikolla huippas pari kertaa pahasti, alko jalat oleen ihan törkeen kipeet tukisukista huolimatta ja sit vielä pisteenä iin päälle tuli yks yö tosi kivuliaita supistuksia(harkkareita tullu kyllä pitkän aikaa ja tiheesti). Pääsin sit tänään pikavisiitille neuvolalekurille, kohdunsuu onneks kiinni mut lekuri kirjotti ihan het tän viikon saikkua ja ihmetteli päälle kuin oon jaksanu töis näinkin kauan. Ja mullahan oli tosiaan ne veriarvotkin päässy ihan sinne anemian puolelle joten sekin väsyttää... Onneks sain täs loppuaikana vähän kevennettyä töitä sillä et tein enemmän koneella hommia mutta kun duuni on lähes täysin kuitenkin sitä jaloilla olemista, tavaroitten purkua ja siirtelyä niin ei siitä vaan millään saa kovin kevyttä...

Oli kyllä tosi vaikee hyväksyy et pitää "luovuttaa" näin lähellä äippälomaa(ois lauantaina alkanu virallisesti). Nyt ei sitten ku keskittymään kaiken valmiiks laittamiseen. Onneks on tosiaan muillakin vielä hieman vaiheessa vauva-valmistelut :rolleyes: Sain viikonloppuna pestyä pari koneellista vauvan vaatteita ja vaippoja, mies on ny jo ihan hermona ku tavarat on hujan hajan, se on pikkasen kontrollifriikki :grin Oikeestaan pitäs vaan pari juttua ostaa, laittaa pinnis kasaan ja vähän järkkäillä niin kaikki ois valmista pienen tulla! On oikeestaan ihanaa kun nyt saa antautua ihan tosissaan vauvan oottamiseen, voin kuvitella sen fiiliksen mistä Mariannu sano, kun kattelee sitä tyhjää pinnistä ja haluais sen oman nyytin jo!! Kiitos muuten vinkistä ottaa Obsidan yöllä, ihan mainio neuvo! :greet025 Huomenna mun vanhemmat tulee kaappaamaan esikoisen ja saadaan miehen kans nauttia viimisiä rauhallisia päiviä piiiiitkään aikaan, saan rauhassa ommella(ihanaa!!!) pikkuselle touhumaton ja alkaa laittaa sunnuntaina pidettäviin esikoisen 3-vuotisjuhliin kaikkia herkkuja valmiiksi. Et ei yhtään paskempi homma näin kokonaisuutena :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top