Toukokuun tohinat

Tää typykkä syntyi eilen 3 pitkien ja tuskallisten päivien jälkeen viikoilla 41+2.
 
Kaikki meni mallilleen. Pitkät ja tuskalliset supistukset alkoi 2päivää ennen syntymää..
olin varautunut vieläkin pahimpaan..
Selvisin ilman repeytymiä ja välilihaankaan ei koskettu :wink 49cm ja 3480g typykkä :)
 
Tänään oli yliaikakontrolli, käyrää otettiin ja kaikki oli niinku pitääkin, saatiin kokoarviota vähän, n3,7 kiloseksi väitti ultra ja lääkäri sanoi että voisi tuntua pienemmällekin, mutta vaikea sanoa, mahtuu kuitenkin syntymään! Huh! Melkeen jo päästiin suoraan käynnistelemään, mutta kuitenkin osastolta sanottiin että ehkä ois parempi vielä perjantaihin asti katsoa josko alkaisi itekseen, epäilen, ei mitään supistuksia tai muuta ole vieläkään..
Yhdelle sormelle ainakin auki ja vähän kaulaa hävinnyt, muttei kummosia, lääkäri koitti vielä vähän edistää tilannetta, muttei mitää ihmeitä tunnu, alapää on hellänä, muttei mitään vuotoja tai supistuksia oo tullut..
Perjantai aamuna mennään sitten viimestään käynnistämään, vähän jännittää, mutta myös vähän ristiriitaset tunteet, toisaalta en malttas odottaa, mutta toisaalta harmittaa kun ei mitään tapahdu itekseen, miksen mä osaa ja saa kokea synnytystä sellasena kun se on tarkotettu :sad001

Tuntuu tyhmälle vaan valittaa täällä, kun muut olette jo niin iloisia pikkusistanne, ja ihanaa onkin, että niin monta pientä tervettä vauvaa saatu jo tänne meidän ryhmään! Onnea paljon Jemmillekin! :)

Mitenkähän Tatuliini, eikö sullakin ollu tänää yliaikakontrolli vai joko olet päässyt synnyttämäänkin? :)
 
Eeville hurjasti onnea ihanasta pojasta! :Heartred Suloinen kuva :)

Pikkulinnulle kovasti tsemppiä! :Heartred Olet jo niin lähellä, onnea synnytykseen! Toivottavasti lääkärin käyni on saanut jotain hyvää aikaiseksi. :)

Omaa: Pitihän tämän tytön kaikki mahdolliset vaivat synnytyksestä kokea! Joudun eilen kovien kipujen ja runsaan vuodon takia päivystykseen. Kohdussa edelleen oli tavaraa ja jouduin heti kaavintaan. Tänään pääsin kotiin, kaavinta hoitui nukutuksessa ja en onneksi tuntenut mitään kipuja. Vointi nyt hyvä, toistaiseksi.. Niin toivon, että tämä olisi nyt tässä, koska tää alkaa olla ihan naurettavaa jo! Huh, synnytyksestä jo 6viikkoa!
 
Jemmi: Onnea tytöstä :)

be: Voi kylläpä sulla on nyt ollu vaikea palautuminen. Toivottavasti nyt olisi sitten lopullisesti ohi nuo kaikki ongelmat :)

Pikkulintu: Tsemppiä käynnistykseen jos nyt ei ala yllättäen jotain tapahtua ennen sitä :) Saattaahan se vielä vaikka lähtäkin itsestään syntymään :)
 
Kiitos kaikille tsempeistä! Kyllä odottelen vielä oireiden ilmaantumista, jos edes jotain pientä, että olisi se käynnistys sitten ehkä nopeampi! :)

Voi be, kyllä sulla kaikki mahdollinen kans pitänyt kokea tuon palautumisen osalta! Huh, varmaan väkisinkin meinaa alentaa mieltä tuommoset vastoinkäymiset, onneksi tuo kaavinta meni kuitenkin hyvin, eikä ollut mitenkään kivulias toimenpide sulle! Tosiaan toivottavasti kaikki vastoinkäymiset olisi nyt taakse jäänyttä elämää! :Heartred
 
Voi be! Ompas kurjaa! Mutta nyt ei varmaan oikein edes voi olla mitään mitä sulle ei ois vielä jälkitautina tullu.. :sad001 Ainakin on kaikki todennäköisyys jo käytetty. Hyvä jos jaksat olla positiiivisella mielellä kuitenkin!

pikkulinnulle tsemppiä, huomenna on jo perjantai ja sitten vihdoin asiat viimeistään alkavat etenemään! :)
 
uah, moi kaikille piiitkästä aikaa!

ISOT ONNITTELUT kaikille jotka tässä ovat saaneet nyyttejään!! :Heartred

Oon aina kännykällä yrittäny käydä lukemassa teidän kuulumisia, ja vähän kateellisenakin oon ollut kun teillä on niin hyvin mahiksia kirjoitella tänne.:/ Itellä varmaan helpottais paljon jos sais ees tänne kirjotella useemmin fiiliksiä, mut sekin on aika mahdotonta.

Meillä yhä vauva on suht paljon kiinni tississä, joko syöden tai sitten nukkuen tissiä vasten (ja herää jos lähen pois). Syödessä mulla on aina vaan yks käsi vapaana, koska mulla on niin jättitissit että jos en toisella kädellä paina tissiä, niin poika ei saa henkeä kun sen pää kirjaimellisesti hukkuu mun tissin sisään. Yhellä kädellä sitten surffailen kännykällä, mutta siinä ei pahemmin kirjoitella.

kateellinen oon myös niille, joiden vauva nukkuu yön yli/vähillä herätyksillä :/ Meillä se ei oo senkään takia mahdollista, et toi poika on niin rimpula että neuvolan käskyn mukaan mun pitää syöttää se max 3h välein, yölläkin. Kaiken lisäks se yleensä herää ja saa ihme itkuraivarit 4-5 maissa yöllä ja sitten nukahtaa vasta kahdeksalta aamulla uudelleen. En tajua, miksi.

On siis ollut suht rankkaa. Maitotuotteetkin jouduin jättämään ruokavaliosta pois, ne selkeästi jonkinlaista oiretta aiheutti pikkuiselle, ja onneksi onkin sitten edes vähän helpottanut. Itellä oli maitoallergia kun synnyin, niin osasin sitä ensin kokeilla.

(nytkin lapsi taas heräs, onneks on pyhä niin isi voi vähän auttaa ja vaihtaa tuolla just vaippaa - toivottavasti ehin vielä kirjottaan hieman ennenkuin pieni vaatii taas tissiä..)

paljon täällä ollut keskustelua aiheista, joihin oon halunnut kirjoittaa omia kokemuksia, mut voi hitto kun en ees muista niitä kaikkia enää :[

Esim isovanhemmista keskustelusta oma kokemukseni on, että HUH, onneksi on ohi toistaiseksi heidän ensikäynnit. Appiukko ois halunnu tulla kylään jo sillon kun vauva oli 4 päivän ikäinen, ja suuttui sitten kun pyysin miestä ilmoittamaan että nyt ei vielä jaksa. He tulivat sitten käymään kun vauva oli viikon ikäinen (en ois sillonkaa jaksanu vieraita mutta aattelin että en jaksa sitä valitusta että eivät nää lasta, ja aattelin myös että ovatpahan sitten käyneet niin on sekin paha ohi. No, kun he kävivät niin appi oli valitellut myöhemmin että kun vauva vaan nukkui heidän koko vierailun ajan. Ai miten niin kirosin mielessäni? En kehannut miehelle avautua, mutta olin raivoissani. KYLLÄPÄS MEILLÄ OLI EPÄKOHTELIAS VAUVA, NII. Seuraavalle heidän vierailulle onkin se ongelma, että miten sanon kohteliaasti appiukolle, että "voitko pestä kätesi" kun hän on käynyt tupakalla ja haluaa ottaa lapsen syliin? En vain haluaisi muutenkaan, että lapsi joutuisi kärsimään passiivisesta tupakoinnista/tupakan hajusta, mutta tuntuu että oon liian raju jos kiellän häntä ottamasta lasta syliin sen takia. No, tuskin voin pyytää häntä pesemään käsiänsä ilman että hän suuttuisi (kun näyttää kerran vähän kaikesta suuttuvan).

Oman äitini ja isänikin käynti oli vähän rasittava, he kävivät vappuna täällä. Äiti hössötti mielestäni liikaa, olin tosi väsynyt silloin ja en oikein jaksanut heillekään mitään puhua. Sitten vielä kun lasta piti alkaa imettämään, niin laitoin harson tissieni/vauvan eteen kun menin sohvalle makuulle, niin äitini ihmetteli ja hieman naureskeli, että mitä oikein peittelen. Totesin vaan sitten että haluan hieman yksityisyyttä (ihan sama vaikka onkin oma äitini ja isäni, en halua heidän näkeväni tissejäni enää tässä iässä).

Imetys muutenkin on vähän hankalaa, kun maitoa tosiaan vain pulppuaa. Harvoin onnistun muussa asennossa kuin kyljellä makuulla imettämään (3 kertaa onnistunut istualteen, nekin olleet lyhyitä imetyksiä). Öisin en tosiaan tajua niitä itkuraivareita, eikä tissikään millään löydä suuhun vaikka päivisin lapsi tietää jo heti mihin käydä kiinni. Öisin on yhtä taistelua.

Ulkona ollaan päästy jo käymään, ollaan sitten miehen kanssa tai minä kaksisteen tehnyt noin tunnin vaunulenkkejä. Silloin pikkuinen nukkuu kiltisti. Keksittiin vihdoin tämän viikon saunavuoroonkin lähteä vaunujen kanssa (aiemmin ollaan yritetty turvaistuimella), niin lapsi antoi äitin ja isin saunoa yhdessä koko vuoron :Heartred edellisillä kerroilla oon joko jättänyt menemättä saunaan tai sitten oon ehtinyt saunaan ja itku on alkanut ja sitä onkin jatkunut sitten koko saunavuoron.

Kaipa tässä siis parempaan päin ollaan menossa, mutta voi hele että oon ollut väsynyt, ja oon yhä, mutta pikkuhiljaa alan jo tunnistamaan milloin lapsella on mikäkin hätä ja mitä tehdä. Tai siis, en enää tyrkytä tissiä kaikkeen. Osaan tunnistaa jo nälkäitkun, tissinvaihtoitkun, mahapuruitkun ja vaihda mun vaippa-itkun. Vielä on niitä itkuja joihin en osaa mitään tehdä, mutta noikin on jo helpottanu paljon elämää.

Perjantaina meillä on neuvola, toivottavasti silloin pienen paino on noussut jo niin paljon että ne kolmen tunnin ruokinnat olisi historiaa, ja saataisiin lupa jo kauppaan/kaupungillekin lähteä (sitä ei toistaseks olla suositeltu). Viimeksi oli tullut pituutta 3cm mutta painoa vain 100g joten painokäyrä oli alasuuntainen.

Napatynkä irtos jo yli viikko sitten, mutta napa vuotaa yhä verta :sad001 Meillä oli kylvetyskieltokin sillon kun tynkä oli vielä kiinni, kun siinä näkyi pientä tulehdusta, niin ei olla nyt kovan verenvuodon vuoksi uskallettu kylvettääkään :sad001 Vanulapuilla oon sitten lasta pyyhkinyt (peppua ja jalkoja tulee nyt pestyä kuitenkin monta kertaa päivässä). Pitää huomenna kysyä, voidaanko jo lasta kylvettää kunnolla.

mitähän vielä, hmmmh. Tuli nyt kaikki tähän yhteen aiheeseen kirjoitettua, mutta aattelin että tällä säästää mukavasti aikaa.. Ja vauvakin tuossa jo vaatii tissiä niin kaipa pitää lopetella ja ottaa lapsi isin sylistä pois.

Hengessä oon kuitenkin mukana, vaikken mitään kirjottele!! terkut kaikille ja tsemppiä :)
 
Huuhkaja: Mun vauva on vasta 5vuorokauden ikäinen mutta hän on jsut tollanen et nukahtaa tissille ja jos lähden pois herra herää.. mä lasketunajan tienoilla löysin kirpparilta koliikkisitterin ja siinä se suostuu jatkaa uniaan :) helpottaa hirveesti! Mut olishan se kiva saada se omaan sänkyynsäki nukkuu. Illalla sit on onnistunut et on jäänyt mun sänkyyn, mut ei kyl sit muuten.

Mun vauva o sellanen et aina ku hereil nii kitisee vaa et tissiä vaa haluaa. et jos se o jsut syönyt ja nukahtaaja herää 15 min päästä nii vatii kyllä heti tissiä taas ja mikä muu ei kelpaa.. Sitku mulla on viel toi 1v7kuinen ylivilkas lapsi tossa ketä tekee koko aika pahaa.. saa koko aika olla komentamassa ja siivoamassa sen jälkiä ku se on niin hirvee sotkee.onneks tykkää kuitneki kovasti vauvasta eikä ole mustasukkanen ja sit viel koira mutta onneks ukki on auttanut mua senkaa tosi paljon! mut kohta mä sit hoidan sen yksinäni taas. Esikoinenki lähtee tänään mäkkeilemään ja tulee vasta su takas niin saan täs rauhassa vähä parannella ja toipuu synnytyksestä ja keskittyä vaa vauvan hoitoon. Ja sit noista öistä.. vauva on JOKA yö ollu sellanen et roikkuu tissis putkee kii 4-5tuntia ja jos vahingos pääsee irtoo nii alkaa huuto + viel muut yösyöttö kerrat. Onneks viime yönä tää asia kutienki toivon mukaa muuttui kokonaan, meinaa se nukku toooosi hyvin vaikka monta kertaa heräsin imettää nii ei atrvinnu sitä 4-5 tuntia vaa roikottaa rinnal. Mustaki tuntuu et toi vauva tukehtuu mu tisseihin ku on niin isot :D et pitäny aina painaa rintaa pois siit nenältä.
Mulla oli viel täs lisäks kiusana todella kipeä viisauden hammas, jonka onneks sain tänään pois, IHANAA! ehkä alkaa hermot taas paremmin rullaa ku edes yks iso kipu pois! :)
Vauva vasta synty ja musta tuntuu siltä et mihi mä oon oikee itteni laittanut. YH, yhden 1v7kusien todella vilkkaan tempperamenttisen lapsen äiti ja ison koiran omistaja.. Mutta eiköhän tääki ala jossai vaiheessa sujumaan ja nytku väsymyski alkaa vähän ees olee parempaan suuntaan. Kivut ku sais viel pois et vois kävellä kunnol nii hyvä olis! :)

Mulla on iha sama ton rintojen esittelynkaa, mä aion laittaa kans harsoa etee. Jotku ei vaan ymmärrä et se on ahistavaa imettää täysin ilman mtn suojaa, mä oon miettinyt et kykenenkö imettää ees harsonkaa muiden ees mut kai mä siihe sentää pystyn... Toivottavasti, helpottais asiaa kauheesti ettei tarvis aina mennä toisee huoneesee imettää.

Mun esikoisellahan noussu aina tosi huonosti, jouduin jatkuvasti ravaa painokontrolleis ja kaikki oli kuitenki aina hyvin, oli tiedossa et on tulossa hoikka lapsi mut eihän se neuvola kuunnellu mau ikin ku sanoin et meiä suvus o kaikil noussu paino tosi hitaasti ja lapsen isäki on tosi hoikka aina ollut. lähetteli neukku mau lastenklinikalle ja joka ekrta ne siel sano et tuun iha turhaa koska lapsi on todella hyvin voiva. ja sian hirveit laskuja sielt!

Tsemppiä sulle hirveesti sinne ja jaksamisia! Kyllä se vielä helpottuu :)
 
Kiitos tsempityksistä. Päivisin pienten päiväunien jälkeen elämä tuntuu aina paremmalle, yöt vaan meillä takkuilee. Typerää että vauva ei niinkään valvota vaan tosiaan tuo keskimmäinen.. Onneksi tuo mies on vielä kotona loppuviikon, ja toukokuussa vielä isommat ovat välillä päivähoidossa (2 päivää/vko) niin saan levättyä. Kesäkuusta vasta alkaa sitten niin että kaikki kolme koko ajan kotona, mutta sitten jo TOIVOTTAVASTI alkaa meidän arkikin vähän paremmin rullata. Nyt vaan selailee kalenteria että millonkahan alkais jo helpottaa. :D Ja toisaalta kamala luopumisen tuska kun todennäköisesti tämä on meidän viimeinen pieni. :Heartred

Oot sinä Eevi aika sissi kyllä, hurjalta kuullostaa tuokin kokonaisuus, mutta kyllähän se siitä alkaa sujua ja kaikkeen sopeutuu pikku hiljaa. Onneksi sullakin on kuitenkin hätäapua lähellä! Osallistuuko lasten isä lainkaan hoitoon?

Tsemppiä Huuhkaja! Muakin välillä ärsyttää kun anoppi tulee ihan nenä kiinni katsomaan kun imetän, en varsinaisesti välitä, mutta tuo on jo vähän liikaa. Onhan se vauva suloinen kun se syö, mutta ei ihan nenä kiinni tarttis tulla, jotain yksityisyyttä. Oon kans harsoa pistänyt eteen, jospa ymmärtäs siitä.. En viitsi kommentoidakaan, anopista kun on niin paljon apua ollu muuten eikä mitään muuta ongelmaa ole, joten ehkä mä kestän.. Onpas sun appiukko kyllä vähän typerä, ainahan ne vauvat nukkuu.. Huooh. Minä kyllä sanoisin reilusti käsien pesemisestä ja tupakoinnista, eihän se hyväksi lapselle ole ja sulla on oikeus se sanoa. Vaikka onhan se vähän hankalaa sanoa, ei haluais loukatakaan.. Meillä napa erittää vähän verta vielä, mutta silti ajateltiin tänään kylvettää ekan kerran. Mun mielestä se kylvetys ei ole suositeltavaa vaan sillon kun se tynkä tosiaan vielä on kiinni..
 
Siilineiti: No se lasten isähän ei saanut lainkaan isyyslomaa ja on ollut nyt ma-to aamusta iltaan duunissa. huomenna tai ylihuomenna se tulee tänne ja aikoo asettuu hetkeks taloks ja katotaa miten sillä on työvuoroja ja millasii työvuoroi, et ens viikol sil on muutama putkee vapaata nii hän aikoo kuulemma olla täälä ja auttaa mua. Toivottavasti sit tosiaan kans auttaa eikä mee sit nii et mä joudun hoitaa kaiken ja kinuu apua siltä ja hoitaa häntä ja toista koiraa viel tän yhen koiran lisäks. Jos näin on nii lähetän sen kyl matkoihinsa. Mut toivon nyt tosiaa ku se on luvannu mua auttaa et auttaa sit kans. Onneks on muuta apua lähellä :)
 
voi vitsi et mua ärsyttää! laitoin tähä ton uuden tickerin pojasta niis e poisti mnu tytön tickerin! ja nyt ku yritän laittaa sitä nii ei se tuu!! tlee va se teksti !
 
Heissan taas, ja onnittelut ja tsempit kaikille, en nyt jaksa alkaa kaivaa kaikkia nimi tähän erikseen....
Täällä menee hyvin neidin kans, ainoo vaan et neiti on kauhee ahmija (tullut siis isäänsä). Vetää hirveellä kiireellä maitoa rinnasta, et meinaa aina tukehtua ja kauhee hinkuna ihan käy ku imee ku viimeistä päivää. Nyt en viitsi enää kyljeltäni yöllä edes imettää, kun likka vetää niin hirveellä tahilla maitoa, että se tulee äkkiä ylös jossei neitiä nosta syömisen jälkeen ylös kunnolla että uppoa alas asti. Muutamana yönä kävi näin, että syötin makuultaan ja sitten röihittiin myös makuultaan, mut meni 5-10min ni auta armias ku alko tuhina ja maitoa tuli joka tuutista ulos. Likalla silmät vuoti ihan vettä ku oli niin tukossa. Nyyt sit menee samalla ylösnousemisen vaivalla takasin omaan sänkyynsä nukkumaan kun on syönyt. Mut täytyy kyl sanoa, et nukkunut nyt paremmin kun neiti ei ole omassa sängyssä nukkumassa. Kai se oli jotenkin alitajuissaan varoi ku nukkui ettei sit tullut nukuttua kunnolla. En tie mikä siinä tuli, sairaalassa onnistu hyvin maaten imetys ja vaikka siinä neidin maatessa kyljellään röyhytti ni tullut tuommoisia, vaikka neiti puklasikin maitoa, ni noin pahaksi missäänvaiheessa mennyt.

Äyh, nyt meni hermot! piti antaa äidilleni kutsut vietäväksi muille sukulaisille Poriin, mut unohdin eikä tuo mieskään voinut muistutta avaan jätti mun haran pään armoille koko homman. Noh, nyt mennään sit kalliiman kautta ja postitetana ku ei toinen voinut sen vertaa omillaan ajatella et ku oon itse väsynyt ja muutenkin unohdan heti mokomat jutut... Noh, maksetana sit, voi voi. Saa mies laittaa postikulut puokiin kyl ny sit ku ei voinut itse tehdä mtn asian etene kuin kerran muistuttaa, ois voinut ees varmistaa tai antaa ne itse ku ollut mulla kädet täynnä! Äh, meni hermot ja arvatka avaan, oon kiukkune nyt kyl koko päivän mokomasta, pirun hormoonit ja päänsärky...

Joo ei enää kirjoteta, tulee nii negatiivista juttuu vaan ku tuli ihan pahalle päälle mokomasta..
 
Pikainen ilmoitus, että ihana poika syntyi 9.5. heti hiukan jälkeen klo 24. Synnytys oli helppo ja ihana kokemus. Ei voi muuta kuin sanoa kuin, että olen maailman onnellisin tuore äiti :Heartred Poika pian siis 2vrk ikäinen.
 
Huh, eli vihdoin ja viimein rv 42+1 syntyi meidän poika! 3604g ja 51,5cm mitoiltaan.
Synnytys oli rankka ja hurja kokemus, lapsivesien menosta reilu 41 tuntia ja säännöllisistä supistuksista käynnistettäessä meni vielä 18 tuntia jonka jälkeen poika virhetajonnan vuoksi vedettiin imukupilla maailmaan, alapää meni täysin uuteen uskoon, mutta täydellinen terve poika kyllä korvaa kaiken!:Heartred
Sairaalassa vielä imetystä ja kaikkea ihmetellen.
Mahtavaa äitien päivää kaikille!
 
Oikein paljon onnea pikkulintu!!
Nyt taitaakin olla aikalailla jo kaikilla vauvat syntyneet tai ainakin niillä jotka täällä enimmäkseen kirjoittelee :)
 
Takaisin
Top