Toukokuun jorinat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja mira88
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tänään on taas yks niistä väsypäivistä...Ja kun eilen oli niin stressaavaa niin tänään on sitten supistellut koko päivän aina kun olen liikkunnut... Kun heräsin aamulla(lue:neljältä) niin taas oli maa valkoisena... Ei kiva. No nyt sentään paistaa aurinko, vaikka ei olekkaan kovin lämmin ja ensi maanantaiksi on luvattu plus 17...

Sainpas taas pyykättyä vauvan vaatteita kaks koneellista... Nyt ne pitäis vaan viikata ja laittaa kaappiin. Tosin ensin pitää raivata vähän lisää tilaa vaatehuoneesta. Miten niitä onkin kertynyt niin paljonemoticon Ehkä ne monet kirppari reissut selittää jotain....emoticon




 
Nyt kotona ollessa supisteluista ei tietoakaan :) Eilisen päivän aikana ens saanu mitään aikaseks, mut illalla kävin koirien kanssa agility treeneissä. Tänään kylmästä ilmasta huolimatta on tullut tehtyä pari kunnon lenkkiä, kun on tehnyt mieli olla ulkona ja olo ollut hyvä. Jännästi päivät vaihtelee, on niitä päiviä että kykenee tekemään mitä vaan, eikä se tunnu missään ja sitten on niitä päiviä ettei saa mitään aikaseks ja jos jotakin yrittää tehä niin heti se kostautuu supistelulla tai jotenkin muuten huonolla ololla.
 
Eilen oli meikäläisellä eka päivä kun tuntui ettei töissä pysty olemaan mitenkään enää yli kuukautta. Supisteli ja alapäässä vihloi. Töiden jälkeen olin ihan poikki ja nukahdin seiskalta ja en siitä sitten enää noussutkaan kun vasta tänä aamuna. Tänään taas oli ihan normi päivä ja olo mainio. Vaihtelee kovasti päivittäin. Jos eilisen kaltaisia päiviä alkaa olemaan enemmän niin täytyy soittaa neuvolaan että sairaslomaa kiitos. Maanantaina on neuvola ja meinasin siellä puhua, että paljonko sitä pitää kestää kun en oikein tiedä mikä on normaalia ja mikä ei. En ikinä olettanut, että raskaus olisi täysin oireetonta niin en oikein tiedä mikä määrä kipua ja epämukavuutta on vielä normaalia.
 
Täällä ollaan lomailtu jo ihan kyllästymiseen asti! Huuhtikuun ensinmäisestä päivästä asti ollut kotona ja alkaa puuhat loppua, siivottavaa ei oikein ole kun asuttu vasta 2kk uudessa kodissa niin kaapit ovat vielä pysyneet siisteinä ja päällisin puolin nyt aina on siistiä kun on päivät aikaa korjailla jälkiä ja tehdä kaikkea. Unirytmikin on mennyt ihan jonnekkin karkuteille, meen nukkumaan joskus 1 aikaan yöllä ja herään siinä 12 aikaan päivällä.. Aika menee niin hitaaasti, hauska lukea kun muilla menee aika niin nopeasti! :D no täytyisi yrittää ottaa ilo irti näistä vapaista vielä, yritänkin nähdä ystäviä mahdollisimman paljon vielä kun sen vapaasti voi tehdä :)
 
Nappuliini: toivottavasti vauva tosissaan pysyis vielä masussa, mutta onneksi viikkoja on jo niin paljon että eiköhän kaikki mee ihan hyvin vaikka nyt syntyiskin. :)

Jenni90: Mullekin tullu olo etten halua synnyttää. Välillä tulee sellanen olo et nuijanukutus vaan ja leikkauksella vauva ulos ettei mun tartte kokee mitään neuloja ja kipua. Vaikka tietysti pohjimmiltani tottakai haluankin synnyttä. Jännittää vaan kun tajuu kuinka vähän aikaa on enään jäljellä.

tt: hyvä ettei enää supistele :)

Hipsuli82: se on kyllä inhottavaa kun ei tiiä mikä on normaalia ja mikä ei. Ei haluis ylireagoida ja soitella jatkuvasti neuvolaan tai synnärille, mutta ei haluis sit vähätelläkään mitään oireita. Mulle neuvola sanoi tänään mm. supistuksista että supistuksia saa tulla pikkusen mutta jos ovat säännöllisiä ja kestävät kauan niin sitten soittaa synnärille, mutta senhän oma maalaisjärkikin jo kertoi :)

Mäkin oon alottanu kevät siivouksen tai pesänrakennuksen, kummin vaan :D Toi parvekeremontti hieman hankaloittaa elämää kun on parvekkeen pöytä makkarissa ja tuolit odottaa pesua kylpyhuoneessa. Noh, tuleepahan nekin pestyy :) Oon raivannu niin ahkerasti makkarii että on mennyt jo 2jätesäkillistä romua roskiin ja kierrätykseen ja lisää tulee kokoajan. Nyt vaan tää projekti seisoo ja en oikein tiiä mistä jatkais..

Huomasin että vauvanvaatteita mulla ei edes paljoo oo.. Bodyja olis aikalailla mutta pieniä potkuhousuja on  viidet.. :/ Pitää käydä siskolla kattomassa että onko siellä viellä lisää pieniä vaatteita ja jos sitä kirpparilla kävis. Ei viittis kauheesti uutena ostaa kun ne menee niin kauheen nopeesti pieneks. Vauvalle ei oo vielä sänkyy eikä mitään muutakaan. Onneksi äitiyspakkauksessakin voi nukkua :) Tänään itseasias tuli päätös että äitiysrahat/tuet/sun muut on myönnetty eli nyt vaan odottelen että koska tulis postista lappu et vois paketin hakee :) Pääsee hypistelee kaikkee uutta ja ihanaa <3

Ja sitten vielä kysymys teille jotka tiedätte asiasta jotain: eli olisko syytä pestä myös äitiyspakkauksessa tuleva makuupussi?
 
mm-jääkiekko + raskaus = varmat supistukset !
Pitää niin lujaa mukana jännittää Suomen peliä...


miiima mua ei se kipu niinkään siinä haittaa; en edes tiedä miksi 
tullut tälläinen olo.... JOtenki kaikki mennyt vain niin äkkiä. 
Justiin vasta plussasin ja pian pitääs olla synnyttämässä?!

Onneksi mielikin loppua kohti muuttuu ja sitä odottamalla odottaa sitten
että koska saa lähteä synnyttämään. Ainakin viimeksi.
Toivon mukaan nytkin....

Täälä kans pesänrakennus menossa !
Kaappeja oon nyt siivonnut ihan hullun lailla.


Hipsuli82  voi että! Mutta onneksi sait nukuttua; ja se auttoi. 
Toivotaan, että saat neuvolasta vastauksia....
Joskus tuntuu,että neuvolassa sanotaan kun jotain kysyy " että no
se nyt on tätä" - tyyliin. 
Tai muistan kun mulla oli viimeksi se lääkärineuvola ja kysyin, että onko
normaalia, että alakerta jo nyt näin hellänä; niin lääkäri tokaisi
"se on ny tätä, ei voi mitään"
Samainen lääkäri sanoi kun ultrasi tyttöä, että "raajat on kutakuinkin
sielä missä pitääkin" -hmmmmm; eipä kovin hyvä mieli jäänyt....
Mutta rivien välistä luettuna tuon lääkärin mukaisesti; kaikki oli
siis kunnossa....
 
Ootteko muut käynyt yksityisellä lääkärissä ilman mitään sen kummempia oireita? Mulla yksi ystävä kävi koko raskausajan kerran kuussa työpaikkalääkärin suosituksesta yksityisellä gynekologilla. Ultrattiin kerran kuussa.

Jotenkin sitä miettii, että mistä mä tiedän missä kunnossa kohdunkaula on?

Yhdellä kaverilla kävi niin, että oireita ei ollut ja kun lääkäri katsoi niin kohdunkaula oli pehmentynyt jo ja määrättiin samantien saikulle viikolla 26. Vähän pelottaa, että onhan paikat kunnolla kiinni vielä. Kunnalliselta ei lääkäriaikoja tipu ellei ole jotain vialla. Ehkä sitä voisi investoida sen verran itseensä ja vauvaan, että kävis yksityisellä kuitenkin vielä kerran. Neuvolalääkäri mulla on seuraavan kerran 6 viikon päästä ja sitten onkin jo viikko 36!

Neuvola on hyvä järjestelmä mutta kyllä tuntuu, että lääkäriaikoja saisi olla vähän enemmän varsinkin loppupäässä raskautta.
 
jonnak mä olin esikoisesta selän takia saikulla viikolta 24 asti ja muistan kyllä kuinka tuskaisen hitaasti aika meni! Vielä kun en pystynyt kauheasti mitään ihmeellistä puuhastelemaan kipujen takia... Mut mä sanoisin, että NAUTI ja lepäile vielä kun rauhassa pystyt itseksesi kaikkea puuhastelemaan. :) Ja voit vaan kuvitella miten kärsimätön olin, kun vielä meni sen kaksi viikkoa yli lasketun ajan... :)

miiima kun sain esikoisesta äitiyspakkauksen, niin pesin makuupussinkin. En tiiä kuinka tarpeellista se oikeesti on, mut jotenki automaattisesti sen pesin - ja nyt pesin sen uudestaan tulevaa vauvaa varten. <3

Jenni90
mulla kans semmoinen olo, että vastahan se plussatesti tehtiin... Vähän erilailla kuluu päivät, kun on noi pikkukaverit viihdyttämässä. :) Ja täytyy muuten sanoa, et mua on ruvennu jännittämään arki kahden pienen kanssa tosi paljon. Kuitenkin esikoinenkin on vielä niin pieni. Hyvin kaikki varmasti menee, paljon on omasta ajattelutavasta ja asenteesta kiinni - mut silti jänskättää. :)
 
Hipsuli82 mä kannattaisin, että neuvolakäyntejäkin olisi enemmän (nyt ollut 1,5 kk välein, vasta ihan lopussa useampi) ja neuvolakäynneillä olisi enempi aikaa. Siellä on niin kiire, että neuvolantäti on aina avaamassa ovea seuraavalle, kun vielä haluaisin kysyä jotain. Muuten kyllä ollut mukava neuvolantäti mulla, mutta aina on tietynlainen kiire ja tahti, josta ei voi joustaa. Lääkärikäyntejäkin saisi olla enemmän. Mulla on seuraavan kerran lääkäri rv 36-37, jolloin tarkastetaan vauvan asento masussa. Jotenkin on jo jollain tavalla tottunut tähän epävarmuuteen, koska neuvolakäyntejä ei todellakaan ole usein. Tuntuu, että eniten tukea raskauteeni ja raskausaikaan olen saanut seuraamalla tätä foorumia ja lukemalla vihkosia, mitä sain ensimmäisellä neuvolakäynnilläni.. (ehkä tää olis oikeammin kuulunut tuonne valitus-ketjuun..)
 
Moi taas!

Aah, rauha maassa... Ihanaa kun jo nyt saa istahtaa omaan hetkeen. Päivät vaan ne yksinkertaisesti menee niin nopeesti ettei ehdi kissaa sanoa.

Edelleenkään en ole ehtinyt tähän tulevaan vauvaa kongreetteettisesti keskittyä, mutta toki mielessä olen paljonkin miettinyt kuinka kaikki sujuu...synnytyksestä arjen pyörittämiseen.

Tiistaina kävin polilla juttelemassa vielä tulevasta synnytyksestä, ja sain nyt myös kuuluviin ääneni siitä jakkarasynnytyksestä. Eli jos mahdollista sitä koetetaan, ekalla kerralla ei otettu sitä kuuleviin korviinkaan vaikka sitä mainostettiin tutustumiskäynnillä. Katotaan mitä maailmalla on tällä kertaa meille tarjottavana, toivottavasti saisin juuri sellaisen kokemuksen kun olen haavellut, kaikki sujuu kuin vettä valaen emoticon .
Pesänrakennus jatkuu edelleen kiivaana, kuun lopussa pitäis pintaremontin alkaa ja keittiö siihen perään sitten. Toivottavasti ennen juhannusta tämä projekti olis kasassa, ja sen jälkeen sitten vain ODOTETTAISIIN emoticon . Hehee toivoa sopii.
Hengessä olen mukana, vaikka aina en jaksa kirjoitella...voidaan hyvin!
 
Meillä on neuvola kerran kuussa ja nytkun päästy viikolle 30 niin alkaa olee kahen viikon välein ja viikon 35-36 jälkeen on kerran viikossa, koska sillon ollaan jo niin loppusuoralla. Lääkäriaikoja meillä on vaan kaksi. Alkuraskaudesta ei ollenkaan joten eka lääkäri on vasta n. viikolla 25 ja toinen n. viikolla 35-36 millon katotaan just se vauvan asento. Mulla sitä ekaa lääkäriaikaa aikaistettiin kun piti lääkitysjuttuja hoidella ja sillon taisi olla viikko 22 eli sen jälkeen kukaan ei ole tarkistellut paikkoja. Jos mulla vaan olisi varaa niin kävisin yksityisellä, mutta kun ei ole niin ei ole...

Tänäänpä vasta päivä on ollut! Remppa miehet alotti työnsä jo ennen kaheksaa aamulla kun aiempina aamuina ne on tullut vasta 10 jälkeen. Kolmen aikaan kaveri tuli taas pitkästä aikaa kyläilee ja istuttiin ja juteltiin ja tuskailtiin synnytystä, mikä kumpaakin odottaa :D Sitten lähettiin shoppailee. Ostin pikkipikkisen myssyn vauvalle <3 oli ihan pakko kun oli niin söpö :D Nyt vasta yhdeksän aikaan kotiuduin ja ai vitsi mun jalat on KIPEET! Kävely ei sovi mulle ollenkaan... oikein odotti että pääsee kotiin ja saa nostaa jalat ylös :) Mutta oli kyllä kiva taas olla liikkeellä ja nähä ihmisiä :) tulee ihan liikaa maattuu täällä kotona itekseen niin seura ei ikinä oo pahitteeks :)
 
Heipparallaa täältäkin suunnasta pitkästä aikaa!
Taas on ollut mukavasti töitä, ettei oo joutanu juuri mitään tänne kirjoittaa. Äkkiä oon vaan käyny vilkaseen, että kuin teillä täällä hurisee. Mulla ois vajaa kaks viikkoa lomaan! JIPPII! emoticon Me lähtään miehen, mun äidin ja äidin kaverin kanssa vielä Espanjaan 17.5. ja sinä aikana kun olen siellä mulla alkaa äitiysloma kun jään 50pv ennen laskettua! Ihana päästä vielä sinne Espanjaan vähän rentoutumaan. Sain onneksi lääkäriltäkin jo luvat, että saan lentää.

Tuli mieleen, kun olitte noita lääkärikäyntejä vertaillut niin mulla on ollut raskauden aikana hyvä tuuri ja neuvolakortin mukaan olen käynyt raskauden aikana neljä kertaa lääkärillä, näistä kerroista kaks kertaa on tehty sisätutkimus. Tämä johtuu siitä kun olen päässyt käymään äitipolilla kaksi kertaa, jossa lääkärin olen aina tavannut ja sitten lisäksi kaks kertaa neuvolassa on ollut lääkäri. emoticon Juups, että semmosta täällä tällä kertaa. Mulla alko tänään kolmen päivän vapaat. Ihanaa emoticon  Paitsi että huomenna hammaslääkäri klo 13. Saa nähdä miten käy.

-Kare ja masuasukki rv 29-
 
Hei vaan kaikille!

Jahas mulla alko sitten viikko 32... Aika tuntuu menevän ihan liian nopeesti! Vastahan minä plusassin ja kohta pitää jo synnyttää! Ja kaikkea pitäis vielä ehtiä ennen sitä. Esimerkiksi mulla on opinnäytetyö seminaari tämän kuun viiminen päivä ja heti ens kuun alussa vielä anakin yks tentti... että näin... toivotaan että masuasukki pysyin masussa ainakin kesäkuun loppuun että ehtisin myös ruotsin kursille joka olkaa 1.6.... Toivattavasti keskittymiskyky riittääemoticon  Energiaa on ollu kyllä ihan kiitettävästi kun olen tehnyt viimeisiä muutoksia opariin... Nyt vaan pieni tauko ja sitten yhden esseen kimppuun jonka pitää olla onneksi vain kaheksan sivua pitkä ei neljääkymmentä emoticon

Ihanaa kun pääset Kare sinne Espanjan aurinkoon rentoutumaan... Voi kun minäkin pääsisin, mutta koska miehellä ei ole minkäänlaista lomaa jos isyyslomaa ei lasketa niin taitaa jäädä vain haaveeksi...

Mulla on ollu tähän menessä kaksi lääkärineuvolaa ja vielä olis kuulemma yksi... Tavallisia neuvolakäyntejä on ollut noin kuukauden välein ja nyt tulee olemaan kahen viikon välein ja sitten ihan lopussa viikon välein... Onhan se tietysti ihan kiva kun niitä on mutta koska mun täytyy luultavasti kävelä joka kerta niin ei noi viikon välein käynnit oikeen innosta... no pysyypähän kunto hyvänä emoticon
 
hipsuli82; eipä sitä tiedäkkään koskaan missä kunnossa paikat on.
Paitsi sillä hetkellä kun lääkärillä on käynyt.
Mutta on monia muitakin asioita joita ei tiedä koko aikaa.
Ja se on ihan hyvä vain !
Ei kannata niin ressata.
Ja meillä kaikilla viikot niin hyvällä mallillla, että jos niikseen on, että
paikat onkin valmistautunut synnytykseen ja vauva sieltä päättää
maailmaan tulla; niin selviää hienosti. emoticon
Mä olin esikoista odottaessa yksityisellä ilman sen kummempaa syytä.
Ultrassa nimenomaaan.. .. 
Mutta en oo nyt ollut yksityisellä ilman syytä. Ja yksinkertaisesti
ei olisi edes aikaa. Raskauskin menee vaan tässä sivussa. emoticon
Älä stressaa asioista ! emoticon

Shakira; ihan sama juttu !
Meilläkin kun ikä eroksi tulee vain se vuosi; nipin napin.
On kaksi syötettävää, vaippapöksyä, kannettavaa, nukutettavaa (päikkäreille)
jne. Onneksi mies on kotona parisen kuukautta kun vauva syntyy;
ja tiedäen, että mun vanhemmat auttaa tosi paljon !
Mutta siltikin.... 
Nytkin kun mun äiti pyysi, että voisko ne ottaa Turo-Eemilin 
yöksi sinne; että saadaan olla kahdestaan yksi yö ennen kun vauva syntyy;
mutta en osaa antaa yöksi hoitoon... Ja varsinkin kun ei ole " syytä".
Ja kun Turo-Eemil ei ole vielä koskaan ollut yötä missään ilman mua/meitä.
Hoidossa muutenkin ollut ehkä 2 kertaa.
Miksi se onki niin vaikeaa antaa lastaan hoitoon? Edes hetkeksi?
MEilläkin kun Turo-Eemil on niiin sosiaalinen, rakastaa kun on ihmisiä ympärillä.
Ei vierasta ym....
Elän vain vieläkin jotenkin niin symbioosissa T-E:n kanssa....
Mun on joskus ihan vaikea lähteä kauppaankin ja jättää T-E isänsä kanssa.
Vaikka luotan ihan täysin mieheeni ja he pärjäävät mainiosti!
T-E:kään ei kiukuttele isälleen niin ku mulle. 
Se kaikki on vaan vaikiaaa. emoticon


annel ja kare  kiva kuulla teidänkin kuulumisia pitkästä aikaa.... emoticon

Tänne ei masuun mitään uutta. . .
Kaikki rullaa samaa rataa. 
 
Hyvin tuntuu kaikilla kutakuinkin menevän - kiva !!
Täällä alkoi nyt kesäloma, eilen oli viiminen työpäivä. :) Outoa, mutta ihan kreivin aikaan tuli kun rupesi jo puolikkaanakin työpäivänä paikat särkee kovin...
Nyt kun vielä pääsen neuvolaan kertomaan ja avautumaan mun vaivoista, niin josko helpottais...ei jaksa että pitää stressata näitä kun kaikki ois muuten nyt niin hyvin. :(

Oikein hyvää huomista äitienpäivää teille jotka jo äitejä olette!!!! emoticon  ..ja hieman myös meille tuleville. :)
 
Jenni90 mä NIIIIIIIIIIIIIN tiedän ton tunteen, että varsinkin yöhoitoon antaminen on vaikeaa... :( Poitsu on ollu aika pienestä asti parin tunnin pätkiä molempien isovanhempien luona hoidossa ja nyt saattaa olla pidempiäkin aikoja. Silti mä soittelen aina perään, että miten siellä menee ja miten nukku päikkärit, miten söi ym... Yökylässä poika oli ekan kerran, kun oli 5 kuukautta ja on ollut sen jälkeen MOOOOOOONTA kertaa ja silti jokaikinen kerta se tuntuu hankalalta... Mut luulempa, että kuuluu vanhemmuuteen. Ja parempi kai niin päin, kun että ihan helposti vois antaa lapsensa vaikka joka viikonloppu hoitoon. Mä jotenkin aattelen, että kun ne lapset on kerran tehty, niin siinä mukana ne sitten menee eikä tartte "koko ajan" olla hoidossa. Meilläkin ne on useammin isovanhemmat jotka poikaa yökylään pyytää, harvemmin me kysytään että pääsiskö. :)

Yona kiitos äitienpäivätoivotteluista ja täältä myös hyvät äitienpäivät tuleville ja jo oleville äideille. :)
 
Minulle ei kuulu sen kummempia. Olen yrittänyt miettiä, että miten päin meidän vauva nyt on tuolla masussa.. Potkuja/ tönimisiä kun tuntuu välistä tonne peppuun ja sitten taas ihan kylkiluihin. Välistä vatsan sivuille. Ei tila näytä loppuneen vielä, vaikka nyt pikku hiljaa vauvelin pitäisi alkaa kääntymään pää alaspäin ja eikö myös kiinnittymään synnytystä ajatellen..

Minkälainenhan äiti minusta tulee.. Toivoisin, että minusta ei hirveän omistavaa tule, sillä haluan, että muutkin läheiset ihmiset pääsevät luomaan syvän ja hyvän suhteen lapseemme. Uskon, että läheiset ihmiset ovat vain rikkaus lapsen elämässä. En ole uskonut, että yksi ihminen pystyy tarjoamaan toiselle ihmiselle ihan kaikkea elämässä. En siis oikein usko, että pelkkä äitikään riittäisi ja pystyisi olemaan kaikkea lapselle. Haluan pitää myös omasta hyvinvoinnistani huolta, mutta saa nähdä, miten käy lapsen syntymän jälkeen - voi olla niin helppoa vain omistautua lapselle ja elää hänen kanssaan symbioosissa, että oma itse meinaa unohtua.. Saa nähdä, miten käy ja minkälaisia puolia itsestä sitten äitinä paljastuukin. 

Huomiselle hyvää äitienpäivää kaikille! Olemmehan jo kaikki masuvauvojen äitejä. ;)
 
Jee, paras äitienpäivälahja saatu = saan syödä aamupuuroni rauhasssa.Talossa syvä hiljaisuus kasa tekemättömiä töitä odottaa, mutta ensiksi kuitenkin aamukahvi + -puuro ja LEHDEN lukeminen.

Keskiviikkona on neuvolalääkäri. Mitähän sinnekkin pitää oikeen mennä? Noh, onhan se kiva tietää missä kunnossa alakerta on, onko vaikuttanut mitkään kantamiset tms. Ekasta mä tykkäsin, et olin vähän väliä jalat leviällä ja näytillä, mutta tämä on olis nyt vasta toinen kerta kun joku sinne kurkkaa ja kopeloi. Ei sillä, eihän siinä ole ollut mitään vikaa vikaakaakaan.
Viimeyönä kaveri monotti kerran sen verran lujaa, että pääsen - mä aivan heräsin kun se potki -kerhoon, mut muuten tää on maltillinen heppu.
Mä taidan olla oikeesti raskaana jos ei puhuta nyt raskaustestin plussasta ja kasvavasta vattasta, koska musta tuntuu että mulla menee hitaalla... Eilenkin mä ehdin monta kertaa miettiä jotain asiaa kun joku sano, et kuinka se nyt noin voi olla ennenkuin sain punasesta langasta kiinni mistä puhuttiin. Tai olisko se niin että mulla lämpee joku piuha ny liian kuumaks ja informaatiotulva on sen vuoksi niin sekavaa... Tiedä siitä sitten.
Jännä kyllä se luonto vaan valmistelee meitä olevia ja tulevia äitejä tulevaan, vaikka kuinka tuntuu ettei olis ajatellu tai järjestelly tulevaa vauvaa varten. NYT mä olen mun ajatuksissa  käsittänyt, että kesällä meitä on enemmän ja eikä se välttämättä hirvitä...siis lähinnä kuinka ajattelin kuinka selviä sitten kahden kanssa jne... Töitä varmaan riittää, mut luulen et selviä hengissä kuten monet miljoonat muutkin äidit.
Tämä on vain ajatusten solinaa, jota kuulen päästäni, kun meillä tosiaan on nyt niin rauhallista. Hyvää äitienpäivää tuleville ja oleville!
 
Mullapas eilen ylläripäivä olikin!

Olin sopinut jo alkuviikosta että meen ystävän kanssa mun siskolle hakee hänen 3kk vauvalleen siskoni lapsien vanhoja vaatteita. Sinne kun päästiin niin edelleen kuvittelin tätä samaa.
Olkkariin kävellesseni iski shokkiylläri :D Siellä istu siskot ja äiti ja kavereita :D Eka ajatus oli et "ketä nää ihmiset on" ennenku tajusin et hei, näähän on mun kavereita :D Sitten huomasin seinällä lapun missä luki -congratulation! it's a baby- ja tajusin et hitto näähän on vauvajuhlat. Mulle! :D Olin NIIN shokissa etten tajunnu ees mistään mitään :D Yllätyin kyllä todella, koska ei meillä ollut edes ollut puhetta pitkiin aikoihin mistään vauvajuhlista :D
Vauva sai lahjaksi kaikilta ihanan mobilen missä on musiikkia ja valoja ja kaikkee härpäkettä, minkä saa sitten pinnasänkyyn kiinni. Muutamia vaatteita sain myös vauvalle ja yhden paidan itelleni ja sitten mulle syötettiin silmät suljettuna vauvanpöperöitä ja mun piti sitten arvaa mikä on mitäkin ja voin sanoo et maissi oli PAHAA! ruusunmarja-vadelma oli yllättävän maittavaa :) Kaikki oli myös tuonut vauvakuvan itsestään mukanaan ja mun piti arvata että kuka on missäkin kuvassa :) Lopuksi kaikki laittoi sitten veikkauksen vaaleanpunaiselle tai -siniselle paperille et kumpi tulee ja mitä painaa ja on pitkä :) Sen voittaja selvii sitten heinäkuussa ;) ah ja siskolta sain hoitolaukun ja rintarepun :)

Voi hitsi mikä ylläri kyl. En osannu aavistaa ollenkaan ja oon edelleen ihan pihalla et mitäs hittoa :D Olipas kyllä niin piristävä ylläri et ei oo kyllä sen jälkeen just mikään stressaillu tai mietityttäny :D On mulla kyllä ihania kavereita ja ystäviä ja perhe <3

si87: Muakin on mietityttäny välillä että millanen äiti itestään tulee. Toivoin että kovin pitkäpinnainen ainakin :D Mun siskon lapset on hoidossa aika usein ja he todella raskastaa lähtee tätin luo tai mummolaan tai vaarin luo, mutta mä vähän pelkään että mä en uskalla antaa lasta hoitoon.. Tai uskallan varmaan joskus mutta en kauheen aikasin. Sekin tietty jää nähtäväks.. mua kauhistuttaa nyt jo ajatus siitä että mun pitää jossain vaiheessa olla jopa viikonloppuja erossa lapsesta kun on isänvuoro pitää. En oo yhtään valmis siihen ajatukseen että isä hoitais edes kokonaista päivää vauvaa omassa kodissaan..

Annel: Mulla käy kans usein aika hitaalla :D se on oikeastaan aika ärsyttävää kun ajatus katkeilee ja lauseet pätkii

Hyvää äitienpäivää myös täältä kaikille nykysille ja tuleville :) <3 nauttikaa mammat

 
Hei mä sain nyt tänne uuden salasanan jotta pääsen pitkästä aikaa kirjottelemaan. Joskus aikoja sitten oon kirjottanu mutta nyt on ollu taukoja. Koitan olla nyt aktiivisempi kun aikaakin on. :D 

Mä kävin keskiviikkona neuvolalääkärissä ja sain taas sairaslomaa äitiysloman alkuun asti supistelujen takia. Oon käyny myös tiheästi seurannassa pienen mahan takia ja nyt sain lähetteen äitipolille. Sf-mitta kasvaa mutta aika vähän ja omalla matalalla käyrällää. Keskiviikkona mittasi 27cm rv 31+4. Tää maha on siis tajuttoman pieni ja mä ootan nyt ihan huolissani tutkimuksia jos sittenkin on jotain vialla. Tähän asti oon uskotellu ja mulle on vakuuteltu että lapsi nyt vaan on pieni mutta mikshän sain lähetteen tutkimuksiin just nyt vaikka pieni tämä on aina ollu. :S Jännittää kamalasti ja toivoisin vaan että saisin ajan mahollisimman pian ens viikolle.

Muuten elämä hymyilee ja nyt tuntuu vihdoin olevan vähän seesteisempi vaihe kun hymyilyttää  koko ajan eikä enää itketä turhaan. :D Varmaan toi aurinkokin auttaa asiaan.
 
Takaisin
Top