Rustailempa minäkin oman synnytykseni tänne...
Eli oli raskausviikot 41+2. Minulla oli pari päivää ollut selkäsärkyä ja limatulppa oli mennyt edellisenä päivänä joten tiesin, tai ainakin toivoin että synnytys olisi ihan lähellä. Aamulla heiluttelimme peittoja miehen kanssa (en tiedä oliko tällä mitään yhteyttä synnytyksen käynnistämiseen, saattoi olla) ja lähdimme sitten kaupoille ja aloin tuntemaan silloin tällöin supistuksia. Supistuksia tuli muutaman tunnin ajan epäsäännöllisesti ja kävimme sukujuhlissakin niiden aikana. Juhlista tultua kolmen aikaan supistukset alkoivat tulemaan säännöllisesti. Olin iloinen että vihdoin jotain tapahtuu, tätä oli odotettu! Kipujen yllyttyä helpotin oloa kaurapussilla ja kuumalla suihkulla.
Soittelin sairaalaan ja sieltä sanottiin että sinne vaan kun ei kotona enää pysty olemaan. Sairaalassa kohdunsuun tila katsottiin yhdeksän aikoihin ja olin auki 3cm. Sitten minut laitettiin käyrille mikä oli minusta inhottavaa, sillä sisätutkimuksen jälkeen supistukset kovenivat muttei voinut liikkua kun oli piuhoissa kiinni. No sen jälkeen pääsin synnytyssaliin ja sitten menin tunniksi ammeeseen mikä auttoi aika hyvin kipuihin. Sitten sain ilokaasua ja olin auki n.4cm. Ilokaasukin auttoi hieman mutta tuntui etten saanut kunnolla happea. Pari tuntia hengittelin kaasua kunnes tuntui ettei se auta yhtään ja kivut olivat tosi kovat. Pyysin epiduraalia ja olin tällöin auki 6,5 cm. Anestesialääkäri oli varattu joten sitä jouduin odottelemaan. Vihdoin lääkäri tuli eikä epiduraalin laitto sattutunut yhtään. Kivut alkoivat laantumaan ja sain levätä hetken aikaa. Tunsin supistukset mutta kipu oli paaaaljon laimeampi.
Parin tunnin jälkeen minua alkoi ponnistuttamaan ja kutsuin kätilön. Olin auki 10cm joten hommiin vaan. Ensiksi ponnistin kyljeltään ja sitten puoli.istuvassa asennossa. Vauva oli avonaisessa tarjonnassa. Kätilö leikkasi välilihan (ei sattunut kun väliliha puudutettiin) ja vauva tuli ulos. Isä leikkasi napanuoran ja vauva laitettiin rinnalle. Istukka tuli täydellisenä 13.min päästä. Tikkejä kätilö laittoi 4. Pieni repeämä tuli myös virtsaputken lähelle mutta siihen ei tikkejä tarvittu. Synnytyksen 1. vaihe kesti 13h, 2. vaihe 22min ja 3. vaihe siis 13 min. Poika oli 51cm ja 3736cm, päänympärys 35cm. Kätilö kehui synnytystä ja sanoi että ensisynnyttäjänä olin tosi reipas.
Synnytyksestä jäi hyvä maku vaikkakin synnärillä oli tosi kiire eikä kätilöt päässeet tulemaan heti kun niitä pyydettiin paikalle. Myös ihmettelen miksi väliliha leikattiin niin helpolla, en ollut kuitenkaan kovin kauaa ponnistanut, ehkä kätilö näki kuitenkin sen olevan hyödyllinen. Avautumisvaihe oli kaikista kivuliain ja synnytyksen aikana ajattelin etten uskonut sen näin kipeää tekevän. Kuitenkin parin päivän päästä tuntui että voisin tehdä sen uudestaan vaikka heti :D Niin nopeasti se kipu alkoi unohtumaan ja kokemus on niin ainutlaatuinen eikä kipua joudu kuitenkaan kovin kauaa sietämään ja palkkio on mitä mahtavin; oma lapsi :)
Eli oli raskausviikot 41+2. Minulla oli pari päivää ollut selkäsärkyä ja limatulppa oli mennyt edellisenä päivänä joten tiesin, tai ainakin toivoin että synnytys olisi ihan lähellä. Aamulla heiluttelimme peittoja miehen kanssa (en tiedä oliko tällä mitään yhteyttä synnytyksen käynnistämiseen, saattoi olla) ja lähdimme sitten kaupoille ja aloin tuntemaan silloin tällöin supistuksia. Supistuksia tuli muutaman tunnin ajan epäsäännöllisesti ja kävimme sukujuhlissakin niiden aikana. Juhlista tultua kolmen aikaan supistukset alkoivat tulemaan säännöllisesti. Olin iloinen että vihdoin jotain tapahtuu, tätä oli odotettu! Kipujen yllyttyä helpotin oloa kaurapussilla ja kuumalla suihkulla.
Soittelin sairaalaan ja sieltä sanottiin että sinne vaan kun ei kotona enää pysty olemaan. Sairaalassa kohdunsuun tila katsottiin yhdeksän aikoihin ja olin auki 3cm. Sitten minut laitettiin käyrille mikä oli minusta inhottavaa, sillä sisätutkimuksen jälkeen supistukset kovenivat muttei voinut liikkua kun oli piuhoissa kiinni. No sen jälkeen pääsin synnytyssaliin ja sitten menin tunniksi ammeeseen mikä auttoi aika hyvin kipuihin. Sitten sain ilokaasua ja olin auki n.4cm. Ilokaasukin auttoi hieman mutta tuntui etten saanut kunnolla happea. Pari tuntia hengittelin kaasua kunnes tuntui ettei se auta yhtään ja kivut olivat tosi kovat. Pyysin epiduraalia ja olin tällöin auki 6,5 cm. Anestesialääkäri oli varattu joten sitä jouduin odottelemaan. Vihdoin lääkäri tuli eikä epiduraalin laitto sattutunut yhtään. Kivut alkoivat laantumaan ja sain levätä hetken aikaa. Tunsin supistukset mutta kipu oli paaaaljon laimeampi.
Parin tunnin jälkeen minua alkoi ponnistuttamaan ja kutsuin kätilön. Olin auki 10cm joten hommiin vaan. Ensiksi ponnistin kyljeltään ja sitten puoli.istuvassa asennossa. Vauva oli avonaisessa tarjonnassa. Kätilö leikkasi välilihan (ei sattunut kun väliliha puudutettiin) ja vauva tuli ulos. Isä leikkasi napanuoran ja vauva laitettiin rinnalle. Istukka tuli täydellisenä 13.min päästä. Tikkejä kätilö laittoi 4. Pieni repeämä tuli myös virtsaputken lähelle mutta siihen ei tikkejä tarvittu. Synnytyksen 1. vaihe kesti 13h, 2. vaihe 22min ja 3. vaihe siis 13 min. Poika oli 51cm ja 3736cm, päänympärys 35cm. Kätilö kehui synnytystä ja sanoi että ensisynnyttäjänä olin tosi reipas.
Synnytyksestä jäi hyvä maku vaikkakin synnärillä oli tosi kiire eikä kätilöt päässeet tulemaan heti kun niitä pyydettiin paikalle. Myös ihmettelen miksi väliliha leikattiin niin helpolla, en ollut kuitenkaan kovin kauaa ponnistanut, ehkä kätilö näki kuitenkin sen olevan hyödyllinen. Avautumisvaihe oli kaikista kivuliain ja synnytyksen aikana ajattelin etten uskonut sen näin kipeää tekevän. Kuitenkin parin päivän päästä tuntui että voisin tehdä sen uudestaan vaikka heti :D Niin nopeasti se kipu alkoi unohtumaan ja kokemus on niin ainutlaatuinen eikä kipua joudu kuitenkaan kovin kauaa sietämään ja palkkio on mitä mahtavin; oma lapsi :)