Toukokuisten ketju

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Tuulia
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mä en kertoisi, koska raskaus on vielä niin alussa. :)

Täällä alkaa pahoinvointi nostaa päätään. Aamulla kakkosen kakkavaippaa vaihtaessa piti juosta oksentamaan. Esikoista odottaessa en oksentanut kertaakaan, km raskaudessa oksensin viikolle 16 ja viimeks johonkin viikoille 12-14.
 
Hyviä ajatuksia kaikilla. :) Olen periaatteessa samaan mieltä kummankin näkökulman kanssa. Pitää nyt ylipäätään miettiä, sanoisinko työlle vaan ei, jos sen saan, kun pelkään ottavani taas liikaa vastuita tässä raskausaikana. Viimeksi ajoin itseni aivan loppuun, kun oli liian monta rautaa tulessa.
 
Riippuu kyllä varmasti paljon siitä työpaikasta ja työtehtävistäkin, että kertoako vai ei. Itse olen ehkä ajatellut hakea nyt syksylle/talvelle jotain kevyttä osa-aikaista tai keikkatyötä ja silloin en kyllä ainakaan vielä raskaudestani kertoisi. Tällä hetkellä en siis ole töissä, vaan esikoisen kanssa vielä kotona. :happy:

Mulla ei ole vielä pahemmin pahoinvointia, esikoisestakin tuli aika myöhään. Välillä kyllä etoo, varsinkin kakkavaipat ja rasvaiset ruuat.
 
Jonsson, mäkin ajoin viimeksi itteni ihan piippuun töissä. En osannut nauttia ees ensimmäistä kuukausista vauvan kanssa, kun ne työasiat ei vaan poistuneet millään mielestä. Silloin päätin, et jos toinen tulee, niin joko oon jossain muussa paikassa töissä, teen paljon lyhyempää päivää tai sit oon vielä esikon kaa kotona. Että en ajais itteeni loppuun raskaana ollessa kun pitäis jaksaa olla yhdelle pienelle se äitikin.
 
Moikka! Ilmottauduin eilen tänne odottajien puolelle, saatiin varovainen viiva ja heti innoissani soitin neuvola-ajat ja kaikki. :) Tänään tikkuun tulikin jo sitten kivasti helakan punainen viiva! Oireet on vähäisiä jos ei ollenkaan eikä odotukset olleet "epäonnistuneen" oviksen hyödyntämisen takia kovin korkealla... olipa ihanaa olla väärässä! :love7 Usko ja luotto onnistuneeseen raskauteen on kyllä kova, mutta tietenkin pieni peikko pelottelee takaraivossa km:lla. Mutta koitan olla stressaamatta asiaa. :happy:

Oon 24 v ja toista lasta odotellaan. Esikko täyttää ensi kuussa vuoden, meneepä aika nopiaa!

Lukasen vielä tänään ketjun läpi, hetken kun ei ole foorumilla vieraillut on päivitettävää aika paljon... laughing7laughing7 Mukavaa odotusaikaa kaikille ja onnea matkaan!


Rille ja Milli 4+6
 
Muokattu viimeksi:
Uusille tervetuloa! :welcome

voi väsymys.. se iskee näin aamupäivällä/päivällä. vein aamulla lapset kerhoon, ja oon yrittänyt lukea tuleviin ylioppilaskokeisiin, mutta ei millään meinaa pysyä silmät auki. onneksi mies tulee tänään jo kotiin!
Niin ja se aamupahoinvointi, kiva että sekin on nyt tullut.. eilen ja tänä aamuna oksentelua, ja muuten sellaista etovaa olo.

Mietin vain että mitenhän tässä saa pidettyä kilot kurissa, kun jatkuva nälkä on, ja jääkaapilla vieraillaan yölläkin.. :oops:

5+0!
 
Huoh, täällä tosiaan on alkanu pahoinvointi olla koko päiväistä. :( esikoinen ollu kipeenä ni joutunu sitä hoitaa yölläkin niin tekisi mieli sillon käydä aina ite syömässä jotain ku olo on niin kamala. Päivällä on syötävä vähintään 2 tunnin välein että voi olla..että ei ne kilot täälläkään taida hevillä pysyä kurissa ainakaan näin alkuun ku joutuu koko aika syödä. :( voisin skipata tän alkuraskauden ja siirtyä suoraa jollekki 16 viikolle. :)

6+0 :)
 
Onko kellään muulla vaan kokonaisuudessaan surkea olo? Olen tosi uupunut, huonovointinen ja jotenkin kyllästynyt elämään. Mikään oire ei edes ole sietämättömän kova ja mun elämä on kohtalaisen leppoisaa tällä hetkellä. On siis täysin kiittämätön olo, kun en ole onnellinen ja iloinen. En malta odottaa, että pääsen sinne hormonihuuruisen onnelliseen keskiraskauteen..
 
Saan hyvin kiinni Jonsson :) Välillä pelkäsin, että onko tuloillaan joku oikeasti vakava masennuskausi, kun elämä tuntui todella harmaalta ja alavireiseltä... Mikään ei kiinnostanut, eikä mitään jaksanut tehdä. Sitä se on välillä vieläkin, ja syyllisyys siitä on kova. Nythän olisi kaikki kohdallaan ja hyvin, mutta siitä ei vain osaa iloita.

Uskon, että se kuuluu näihin mielialanvaihteluihin, jotka tasoittuvat ajan kanssa. Jaksamista sinne :Heartred
 
Sitä minäkin mietin, että todennäköisesti johtuu hormoneista. Ja onhan tämä tietenkin taas iso elämänmuutos, joka vähän pelottaakin. Tyhmää vaan räpiköidä päivästä toiseen, kun olen tuntenut itseni koko kesän niin energiseksi ja hyväksi. Pitää vaan yrittää jaksaa touhuta, ja edetä opparin kanssa niin on paljon parempi olo itsensä kanssa. Ja kiva tietää, etten tyystin ole ainoa. :)
 
Joo et tosiaan ole ainut. :) mulla samoja fiiliksiä ja en tosiaankaan jaksais tehdä yhtään mitään.. Tää väsymys on niin lamaannuttavaa että taitaa viedä hyvän mielenkin..
 
Tuosta raskaudesta kertomisesta vielä että mulla tietää jo suurinosa :D töissä oli pakko kertoa kun käsittelen teratogeenisiä aineita, lähes koko lähiporukka on menny arvaamaan vaikkei oloja ole ollutkaan. :) tänään kylläkin on ruvennu olo olemaan raskas, että kaipa se pikkuhiljaa rupeaa ihana pahoinvointi hiipimään... mulla on muuten ollutosi kumma tämä alotus ku oon ihan TÄYNNÄ energiaa! :D kummallisia nä hormoonit
 
Se jo auttaa ettei jää yksin. Ja jos vaan suinkin kykenee, on hyvä jatkaa elämää ja arkea normaalisti ja pitää rutiineista kiinni. Kyllä ne hormonit siitä tasoittuu :)
 
Apua.. Mää aloin vuotaa verta. Niinköhän tää menee kesken. :( ei auta ku pitää peukkuja et vuoto ei kovin lisäänny..meinaan kipuja on ollu koko alkuajan, menkkamaista jomoa selässä ja mahassa.
 
Hellu94, voi ei!! mutta joillakinham on vuotoa alkuraskaudessa, mutta silti kaikki on hyvin. tuleeko verta paljonkin?
Toivotaan nyt että pikkuinen pysyis mukana. Tsemppiä!:Heartred
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top