Minä olen ehkä vähän jälkijunassa, mutta jännittänyt jotenkin tämä ensimmäinen niin paljon että en ole vielä tännekkään kirjoitellut. Mutta nyt mennään jo 12 + 3 ja tänään onkin np-ultra.
Raskaus alkoi niin vauhdikkaasti, ettei varmuutta mistään ollut.
Minulla oli hormoonikierukka mikä poistettiin juuri menkkojen aikaan, eikä seuraavia tullut.
Jotenkin tuli olo kun sellainen vihlaisu kävi, kun menkkojen olisi pitänyt alkaa että pitäisköhän tehdä testi. Tein ja aika voimmakkaana tulikin viiva ja eikun toista metsästämään kaverin kaapista, koska oli sunnutai eikä meillä ole apteekki auki :)
Kärsin aika voimakkaista alavatsakivuista alun ja menin yksityiselle sitten katsomaan mistä on kyse.
Lääkäri katsoi ja totesi että tuulimuna tämä on ettei täälä mitään ole (vk6 olisi ollut läkäärin mukaan). Menet seuraavana päivänä naistentautienpolille kemialliseen tyhjennykseen.
Tuntui niin pahalta ja itketti, että soitin polille ja kerroin tilanteen niin hoitaja pyysi että tule jo tänään.
Menin käymään ja toinen lääkäri ultrasi ja tutki vielä. Hän totesi että odotetaan viikko ja ultrataan uudestaan, ettei olisi niin pitkällä.
Viikan päästä uudestaan hirveellä jännityksellä ja pelolla että tässäkö tämä oli ja vuotoja ei ole ollut. Siellä näkyi pieni möykky ja syke
Nyt uskaltaa jo vähän toivoa ettei se kesken mene, vaikka kivuista olen ja jopa supistuksista vähän kärsinyt koko alkuraskauden.
Noh sehän selviää että mitä tulevan pitää
