TotaaliYh...

MonKey sanoi:
Heissan pitkästä aikaa klinikalla käyty ensi kerta vaikutti kohtuu hyvält..
Hieman nyt epäilyttään kun verikokeet saapui perjantainan kotiin S-AMH oli 0.64
käsittääksen vielä viitearvoissa mut ala laidassa kun nettiä selaa :bookworm:
Postasin ne nyt kumminkin klinikalle varuiks jos eivät ole niitä sattuneet saamaan.
Ajan olen jo varannut seuraavaks psykologille.
Mietityttää pitäiskö soittaa viikolla vielä klinikal perään noist tuloksista
oli jo alustavaa puhetta että voisi ihan inssillä+lääkkeet edetä alkuun mut tiedä mitä vaukutusta nyt noilla tuloksilla sitten on.
Jos kaikki on edeelleen kohtuu hyvin niin ajatuksissa olisi että rauhassa edelleen etenisi eteen päin..
Click to expand...

Helou!
Kiva kuulla sustakin pitkästä aikaa! :)
Ei noita verikoetuloksia kannata yksin pähkäillä eikä tuijottaa yksittäistä tulosta. Klinikalla varmasti vastataan kaikkiin sun kysymyksiin, että soita sinne ihmeessä. Siitä se vauvaprojekti lähtee käyntiin! Onnea yritykseen! :)
 
Rana, mä mietin että mikä siinä väliaikaissijoituksessa hirvittää? Onko se vaan sanana niin kamala...? Tunnen erään sijaisvanhempana toimivan ja ajattelen että sellaiseen paikkaanhan olisi hyvä saada lapsi hoitoon jos jotakin tapahtuu, esim sulla se leikkaus. Ne on asialleen omistautuvia ihmisiä ja silloin lapsi on esim vakuutettu ja turvassa. Samalla laillahan kotihoidon lapsityöntekijät ovat lapselle tuntemattomia? Ja vaikka siinä tietyllä tapaa "joutuu" lastensuojelun asiakkaaksi niin eihän se sitä tarkoita että sun vanhemmuutta tai lapsen kotioloja arvosteltaisiin vaan päinvastoin tuettaisiin sua yksinhuoltajana.
Kannustaisin sua tutustumaan ja kyselemään kunnan tukiperhetoiminnasta. Tiedän monta yh:ta joiden lapset käyvät säännöllisesti tukiperheessä esim 1krt/kk ja näistä perheistä äiti on saanut aivan korvaamattoman avun ja tuen ja lapsi on saanut parhaimmillaan vuosikausia kestäviä ihmisuhteita. <3
 
MiuMau79 sanoi:
Rana, mä mietin että mikä siinä väliaikaissijoituksessa hirvittää? Onko se vaan sanana niin kamala...? Tunnen erään sijaisvanhempana toimivan ja ajattelen että sellaiseen paikkaanhan olisi hyvä saada lapsi hoitoon jos jotakin tapahtuu, esim sulla se leikkaus. Ne on asialleen omistautuvia ihmisiä ja silloin lapsi on esim vakuutettu ja turvassa. Samalla laillahan kotihoidon lapsityöntekijät ovat lapselle tuntemattomia? Ja vaikka siinä tietyllä tapaa "joutuu" lastensuojelun asiakkaaksi niin eihän se sitä tarkoita että sun vanhemmuutta tai lapsen kotioloja arvosteltaisiin vaan päinvastoin tuettaisiin sua yksinhuoltajana.
Kannustaisin sua tutustumaan ja kyselemään kunnan tukiperhetoiminnasta. Tiedän monta yh:ta joiden lapset käyvät säännöllisesti tukiperheessä esim 1krt/kk ja näistä perheistä äiti on saanut aivan korvaamattoman avun ja tuen ja lapsi on saanut parhaimmillaan vuosikausia kestäviä ihmisuhteita. :Heartred
Click to expand...
Kah, kun pitäisi tutustua sitten kaikkiin alueen tukiperheisiin ennalta, ja en usko sen olevan mahdollista. Kotipalvelun työntekijät ovat olleet paikalla pääosin niin, että itsekin kotona. Kaikki tuttuja jo. Mulla on kolmen tutun kautta läheltä seuranneena kokemusta sosiaalityön laadusta taikka tavoista toimia sen verran, et en ole kyllä lainkaan vakuuttunut, lähinnä negatiivista nähnyt. Noin muuten olen kyllä saanut apua erittäin hyvin. Sitä arvostan. Minulle se lastensuojelu on jonkin sortin kirosana, ja sijoitus, olkoonkin väliaikainen, kuulostaa pahimmalta mahdolliselta kirosanalta. En voi sille mitään. On kai positiiviset kokemuksetkin mahdollisia, mutta joo.... en tiijjjjjä.
 
Mulla oli eilen (15+6) ylimääräinen ultra istukoiden lukumäärän selvittämiseksi. Kaksi istukkaa näkyi, mikä oli toivottu näkymä! :)
Nyt tämä mun raskaus varmistui turvallisimmaksi mahdolliseksi kaksosraskaudeksi.
Pyysin lääkäriä samalla kurkkaan vauvojen jalkojen väliin josko siellä jotain jo näkyisi :rolleyes:.
Vauva A ei jättänyt mitään arvailun varaan vaan siellä jöpötti selkeesti! :grin
Vauva B olikin siveellisempi, eikä lääkäri pystynyt hänestä sanomaan juuta eikä jaata.
Mutta siis ainakin toinen on poika, mikä oli mun toive! <3

Vauvoilla muutenkin kaikki hyvin, he painoivat jo nyt 151g ja 144g! :eek:
Ja mä porskutan edelleen meneen melkeimpä täysin oireettomasti! Hemoglobiini oli pudonnut 136 --> 113 ja siksi väsyttää paljon. Aloin syömään lisärautaa, et josko se auttais väsymykseen.

Ihanaa kevään odotusta kaikille! :)
 
Hellou kaikki pitkästä aikaa. Kirjoittelin viimeksi, kun olin plussannut ja vuodellut muutama kuukausi sitten. Yllättävän pitkään testi näytti positiivista, vaikka alkoi selviämään että kesken on mennyt... Krampit ja ym yllättivät.

Noh soittivatkin klinikalta, että taas olisi löytynyt pariskunta joka tarvitsee munasoluja ja pääsin sitten heti luovuttamaan. Lääkäri ottikin puheeksi, että haluanko lisää lapsia ja jos haluan en saa mietiä pitkään. Keskustelinkin heti heidän kanssaan, että tulen kyllä vuoden päästä viimeistään hakemaan luovutettua spermaa.

Minullahan oli se tilanne, että 1 lapsi 12v on ja toinen on saanut luvan tulla sopimusvanhemmuus hengessä erään miehen kanssa. Ongelmaksi on koitunut se, että reissu työn takia olemme samalla paikkakunnalla hyvin harvoin. Nyt sattui olemaan lomaa ja annoimme kaikkemme, koska sattui oletettavat hedelmälliset päivät. Kierto toki hieman sekaisin, koska tammikuussa monasolujen keräys ja stimulointi. Noh..tein eilen haamun ja luulen, että olen ajoissa testauksen kanssa muutenkin...

Ongelmani on nyt se, että yllättäen sain puhelun ainoalta mieheltä jota olen koskaan rakastanut! Hän kertoi eronneen ja sanoi että minä olen se kenet hän haluaa...
Niin niin... En ole kuullut miehestä moneen vuoteen ja aikoinaan ajattelin, että suhde on mahdollinen.

Ajatukset on tällä hetkellä ristiriitaiset... On se elämä ihmeellistä!!!
En voi muuta nyt sanoa
 
Hei Tuulenviemää!
Pahoittelut keskenmenosta ja tsemppiä piinapäiviin!

Mitä tohon sun tilanteeseen tulee, niin mun mielipide on se, että älä anna kenenkään tai minkään tulla sun vauvahaaveiden tielle!
Vaikka sun exä nyt haluiskin olla sun kanssa, niin jostain syystä se kuitenkin on ollut vuosia jonkun muun, kun sun kanssa ja se kertoo paljon. Haluaako hän olla sun kanssa, koska on salaa rakastanut sua kaikki nää vuodet vai eikö hän vaan halua olla eron jälkeen yksin? Anteeksi skeptisyyteni, mutta mä en luota miehiin ja mun mielessä heillä on aina takaa-ajatuksia. Varsinkin exillä! Ja mitä tulee sun vauvahaaveisiin niin haluaakohan sun exä lapsia? Ja onko valmis niihin heti kohta? Ja miten tää sun sopimusvanhemmuusmies tuntisi, jos nyt vaihtaisitkin lennosta miestä?

Sinuna laittaisin asiat tärkeysjärjestykseen ja miettisin, mitä haluat nyt tällä hetkellä ja mitä vaikka viiden vuoden päästä. Mies vai vauva? Tietysti hienoa, jos voit saada kaiken, mutta kannattaa varautua valitsemaan.
 
Hellurei!
Mitäs tänne kuuluu naiset? Onko kukaan piinailemassa? Tai hoidot aluillaan tms.?

Mulla oli tiistaina (20+3) rakenneultra ja siellä oli vauvoilla kaikki niinkun pitääkin! Kaikki rakenteet kunnossa ja painoarviot oli 349g ja 374g. Tyttö ja poika ois tulossa! :Heartred

Ihanaa kevään alkua kaikille! :happy:
 
Joku aikoinaan kyseli, että mitenkäs jos ei ole vanhemmalle lapselle paikkaa/hoitajaa sairaalassa olon ajaksi. Tulin kertomaan miten täällä keski-Suomessa on asia hoidettu josko siitä olisi jollekkin toiselle totaaliyh:lle apua. Huom. puhun nyt synnytykseen liittyvästä joten en tiedä akuuteista tilanteista..

Eli olen täysyh ja minulla on 2 vuotias taapero ennestään kotona ja toisen lapsen la on tämän kuun lopussa. Vanhemmalle on ollut paikka minne mennä kaverini tykönä mutta ilmenikin että kaverini on lähdössä reissuun juuri silloin kun laskettu aika on ja palaa vasta kun yliaikaa olisi 4 pv. Joten sanomattakin oli selvää ettei pelkästään tuon varaan voinut jättää.

Neuvolassa kerrottiin, että joissakin tapauksissa käynnistystä voidaan suostua tekemään sosiaalisista syistä. Eli tässä tapauksessa toisen lapsen takia. Neuvola lääkäri teki lähetteen synnytyspolille josta parin päivän päästä soitti kyseisen paikan lääkäri. Kerroin tilanteen ja olisin itse halunnut käynnistyksen ennen pääsiäistä syynä se, että siinä olisi ollut useampi päivä aikaa mikäli käynnistys sattuisi venymään useampaan päivään (käynnistys voi kestää kauemmin kuin spontaanisti lähtenyt) Eivät suostuneet, koska viikkoja olisi silloin 38+4. Suostuivat kuitenkin käynnistykseen kun viikkoja on 39+4, eli ottivat huomioon sos syyt. Tämä auttaa minua jonkin verran kun on 2 vrk aikaa ennen kaverini reissuun lähtöä, mutta arvatenkin joku suunnitelma B pitää olla.

Otin rehdisti yhteyttä omanalueen sosiaalityöntekijään ja selitin tilanteen. Sieltä lähdettiin asiaa hoitamaan ja sitä kautta sai vanhempi lapsi varasuunnitelma paikan. Ympärivuorokautisesta päiväkodista nimittäin. Eikä siinä tehty minkäänlaista huostaanottoa, ei edes vihjattu. Pitää olla vain itse ajoissa liikkeellä. Tietenkin siinä vaiheessa voi ollakkin huostaanotosta kyse jos jostain lapsi vain kiikutetaan paikalle ilman minkäänlaista ennakko tapausta. Tuonne voisi viedä myös silloin jos synnytys alkaisi spontaanisti eikä paikkaa olisi vanhemmalle mutta kunhan kyseinen paikka on tietoinen, että tämä kyseinen lapsi saattaa sinne jossakin vaiheessa ilmaantua. Tämä paikka on myös sairaalanlähellä mistä pystyy hyvin nappaamaan kotiin lähtiessä vanhemman mukaansa kun kotiin lähdön aika tulee.

Eihän tämä toki ideliaali tilanne ole ja toivonkin kovasti että parilla päivällä selvitään ilman että tarvitsee kyseiseen paikkaan mennä mutta tuohan se mielenrauhaa itselleen kun varasuunnitelma on olemassa. Ja siellä saa käydä tutustumassa ettei ihan täysin outoon paikkaan lapsi joudu.

Mielestäni on vähän turha ja huonokin pelätä yksinhuoltajana yhteiskunnan tarjoamaa apua vaikka se tulisi sitten lastensuojelun/sosiaalityöntekijöiden kautta. Ei se tarkoita, että sinua syynätään vanhempana tai oltaisiin viemässä lasta herkemmin pois kuin "normaali" perheiltä. Sosiaalityö on vain yksi väylä auttaa jos on valmis ottamaan sen avun vastaan!

Itse ainakin olen tosi tyytyväinen tähän ratkaisuun ja kiitollinen että apua järjestetään tarpeen vaatiessa! :)
 
RanaRidibunda sanoi:
Kah, kun pitäisi tutustua sitten kaikkiin alueen tukiperheisiin ennalta, ja en usko sen olevan mahdollista. Kotipalvelun työntekijät ovat olleet paikalla pääosin niin, että itsekin kotona. Kaikki tuttuja jo. Mulla on kolmen tutun kautta läheltä seuranneena kokemusta sosiaalityön laadusta taikka tavoista toimia sen verran, et en ole kyllä lainkaan vakuuttunut, lähinnä negatiivista nähnyt. Noin muuten olen kyllä saanut apua erittäin hyvin. Sitä arvostan. Minulle se lastensuojelu on jonkin sortin kirosana, ja sijoitus, olkoonkin väliaikainen, kuulostaa pahimmalta mahdolliselta kirosanalta. En voi sille mitään. On kai positiiviset kokemuksetkin mahdollisia, mutta joo.... en tiijjjjjä.
Click to expand...
Ainakaan päivystäviä perheitä ei ole kovin paljoa, riippuu tietysti paikkakunnasta.
 
Heipsan!

Täällä kanssa Itsellinen toivottavasti tuleva äiti. 4 inseminaatiota takana, joista yksi keskenmeno. Nyt lähtee käyntiin 5. inseminaatiokierros ja sitten sen jälkeen ivf jos tarvitsee. :)
Mukava ketju, olen tätä lueskellut. Onko täällä nyt muita yrittäjiä?
 
peruna86 sanoi:
Mun kaksoset syntyivät 7.7.-19 :Heartred

Nyt sit reenaillaan elämää ja arkea kolmen lapsen itsellisenä äitinä! :)
Click to expand...
Onnea Pottunen! Kuinka sujuu? Itse ollut niin plöö etten ole muistanut ja jaksanut täällä käydä. Netissä kyllä roikkunut muttei jaksa panostaa kirjoitteluun. Kaikki pääosin ok.
 
RanaRidibunda sanoi:
Onnea Pottunen! Kuinka sujuu? Itse ollut niin plöö etten ole muistanut ja jaksanut täällä käydä. Netissä kyllä roikkunut muttei jaksa panostaa kirjoitteluun. Kaikki pääosin ok.
Click to expand...

Kiitos! :)
Hyvin sujuu! Vauvat on helppoja (ainakin vielä!) ja ollaan löydetty jo oma rytmi elämään <3 . Esikoinen tuottaa tällä hetkellä eniten harmaita hiuksia, mutta sekin vaan siksi, että poika on tylsistynyt mun kanssa kotona ja siksi hyppii seinille. Kun hänen päikky alkaa viikon päästä, niin eikähän meidänkin välit taas palaudu omiin uomiinsa! :)
Elämä hymyilee tällä hetkellä enkä hetkeäkään vaihtaisi pois! <3

Mites sun suunnitelmat hoitoihin lähdöstä? Vieläkö mietit asiaa vai ootko jo haudannut ajatuksen toisesta lapsesta itsellisesti?
 
peruna86 sanoi:
Kiitos! :)
Hyvin sujuu! Vauvat on helppoja (ainakin vielä!) ja ollaan löydetty jo oma rytmi elämään :Heartred . Esikoinen tuottaa tällä hetkellä eniten harmaita hiuksia, mutta sekin vaan siksi, että poika on tylsistynyt mun kanssa kotona ja siksi hyppii seinille. Kun hänen päikky alkaa viikon päästä, niin eikähän meidänkin välit taas palaudu omiin uomiinsa! :)
Elämä hymyilee tällä hetkellä enkä hetkeäkään vaihtaisi pois! :Heartred

Mites sun suunnitelmat hoitoihin lähdöstä? Vieläkö mietit asiaa vai ootko jo haudannut ajatuksen toisesta lapsesta itsellisesti?
Click to expand...
En ole haudannut. Nyt en näihin julkisiin viesteihin viitsi vielä kirjoittaa mitään tarkempia tietoja, mutta tulen kyllä infoilemaan, kun on jotain, josta tiedottaa...

Hienoa, että elämä ja arki sujuu teillä. Oon iloinen sun/teidän puolesta.
 
Onko täällä muilla mitään uutta kerrottavaa tai Perunalla uusia juttuja jaettavaksi? Mielenkiinnolla kuulisin.

Itsellä tuo vuoden ja risat oleva vauvataapero on alkanut harrastaa raivokohtauksia. Jos asiat ei mene heti just niin kuin hän haluaa niin makaroniksi lattialle kirkumaan. Et saapa nähdä jos tästä toinen lapsi maailmaan mötkähtäisi, kuinka sitä mihinkin kykenisi. :D
 
Meille kuuluu hyvää! Vauvat on pelottavan helppoja! Ne on nyt 12 viikon ikäisiä ja nukkuu yöllä 6-8 tuntia putkeen, syö vähän ja jatkaa uniaan. Päivällä ne nukkuu yhdet pitkät (3-4h) päikkärit samaan aikaan. Muuten he kasvavat hyvin ja omilla käyrillään toisiinsa nähden. Syntymän painoero n. 700g on kasvanut 1,2 kiloon! :D Poika on jäntevä, iso jössikkä ja tyttö lötkö ja siro typykkä! <3
Esikoinen täytti loppukesästä kolme ja hänellä on kunnon uhmavaihe päällä! Kaikesta pitää olla eri mieltä ihan periaatteesta, hän huutaa ja karjuu, jos ei saa tahtoaan läpi ja hyppii helposti seinille, jos on tylsää. Luojalle kiitos päiväkodista! :angel7
Mutta esikko on ihana kaksosten kanssa! Paljon hän pussailee ja halailee vauvoja eikä ole ollut yhtään mustasukkainen heistä! Kiltisti jaksaa odottaa sylivuoroaan ja hänestä on ollut apuakin vauvojen hoidossa.

Mä itse jaksan oikein hyvin! :) Riittämättömyyden tunne on välillä älytön ja tekis vieli vain itkeä, mutta näitä hetkiä ei onneksi usein ole. Syliin mahtuu kerralla kaksi vauvaa ja esikoisen kanssa voi samalla jutella. Hyvin me pärjätään! <3

Mäkin mielelläni kuulisin mitä kellekkin kuuluu? Ja että onko porukkaan tullut/tulossa lisää itsellisiä äitejä? Onko jollain hoidot juuri käynnissä?
 
peruna86 sanoi:
Meille kuuluu hyvää! Vauvat on pelottavan helppoja! Ne on nyt 12 viikon ikäisiä ja nukkuu yöllä 6-8 tuntia putkeen, syö vähän ja jatkaa uniaan. Päivällä ne nukkuu yhdet pitkät (3-4h) päikkärit samaan aikaan. Muuten he kasvavat hyvin ja omilla käyrillään toisiinsa nähden. Syntymän painoero n. 700g on kasvanut 1,2 kiloon! :D Poika on jäntevä, iso jössikkä ja tyttö lötkö ja siro typykkä! :Heartred
Esikoinen täytti loppukesästä kolme ja hänellä on kunnon uhmavaihe päällä! Kaikesta pitää olla eri mieltä ihan periaatteesta, hän huutaa ja karjuu, jos ei saa tahtoaan läpi ja hyppii helposti seinille, jos on tylsää. Luojalle kiitos päiväkodista! :angel7
Mutta esikko on ihana kaksosten kanssa! Paljon hän pussailee ja halailee vauvoja eikä ole ollut yhtään mustasukkainen heistä! Kiltisti jaksaa odottaa sylivuoroaan ja hänestä on ollut apuakin vauvojen hoidossa.

Mä itse jaksan oikein hyvin! :) Riittämättömyyden tunne on välillä älytön ja tekis vieli vain itkeä, mutta näitä hetkiä ei onneksi usein ole. Syliin mahtuu kerralla kaksi vauvaa ja esikoisen kanssa voi samalla jutella. Hyvin me pärjätään! :Heartred

Mäkin mielelläni kuulisin mitä kellekkin kuuluu? Ja että onko porukkaan tullut/tulossa lisää itsellisiä äitejä? Onko jollain hoidot juuri käynnissä?
Click to expand...
Ihana kuulla. Itse olen miettinyt juurikin tuota riittämättömyyden tunnetta, et mitä jos sellainen lyö päälle pahemminkin. Ja kuinka pärjää uhman kanssa, koska tuo päälle vuoden ikäinen on nyt jo sellainen raivopää välillä että huhhuh. Lattialle selälleen kirkumaan heti, jos ei hommat mene, kuten hän haluaa. :wacky:Lohduttavaa kuulla, että pärjääminen on kuitenkin tuossakin vauva-arkivaiheessa mahdollista. :Heartbigred

Mulla on itseasiassa dpo 9.. :grin Saapa nähdä...... (Mulla on vähän sellanen fiilis et voisin kirjoittaa sulle tässä joku hetki privana, jos ja kun ehdin.) Kämppää siivoan ja koitan karsia romuja. Niitä riittää. Kaikenlaista syyspuuhaa ois, mutta illat olen ollut hyvin passiivinen tätä iltaa lukuun ottamatta.
 
RanaRidibunda sanoi:
Ihana kuulla. Itse olen miettinyt juurikin tuota riittämättömyyden tunnetta, et mitä jos sellainen lyö päälle pahemminkin. Ja kuinka pärjää uhman kanssa, koska tuo päälle vuoden ikäinen on nyt jo sellainen raivopää välillä että huhhuh. Lattialle selälleen kirkumaan heti, jos ei hommat mene, kuten hän haluaa. :wacky:Lohduttavaa kuulla, että pärjääminen on kuitenkin tuossakin vauva-arkivaiheessa mahdollista. :Heartbigred

Mulla on itseasiassa dpo 9.. :grin Saapa nähdä...... (Mulla on vähän sellanen fiilis et voisin kirjoittaa sulle tässä joku hetki privana, jos ja kun ehdin.) Kämppää siivoan ja koitan karsia romuja. Niitä riittää. Kaikenlaista syyspuuhaa ois, mutta illat olen ollut hyvin passiivinen tätä iltaa lukuun ottamatta.
Click to expand...

Vitsiläinen sullahan on siellä jännät paikat! :nailbiting: Millon meinaat testata? Kovasti tärppionnea! :)

Me ollaan sen verran rohkeita (tai hulluja :wacky:) naisia, kun ollaan tähän yksin lähdetty, että kyllä me sit pärjätäänkin yksin tilanteessa kuin tilanteessa. Välillä tilanteet hajottaa, mutta kaikesta selviää! :)

Laita vaan viestiä! Mulla ei omassa kaveripiirissä ole "meidänkaltaisia", joten on kiva jutella ja jakaa kokemuksia samassa tilanteessa olevien kanssa.
Palataan! :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top