TotaaliYh...

peruna86 sanoi:
Vitsiläinen sullahan on siellä jännät paikat! :nailbiting: Millon meinaat testata? Kovasti tärppionnea! :)

Me ollaan sen verran rohkeita (tai hulluja :wacky:) naisia, kun ollaan tähän yksin lähdetty, että kyllä me sit pärjätäänkin yksin tilanteessa kuin tilanteessa. Välillä tilanteet hajottaa, mutta kaikesta selviää! :)
Click to expand...

No siis mähän oon testannut useita päiviä jo. Pääosin nähdäkseni irrotuspiikin poistumisen elimistöstä, mutta nyt alkaa olla taas sellaista hailuraa, joka a ei enää irroituspiikin syytä voi olla, joten voipi olla, että toinen on saanut jo alkunsa. En itse usko ennen kuin on leffaviivat.
 
RanaRidibunda sanoi:
No siis mähän oon testannut useita päiviä jo. Pääosin nähdäkseni irrotuspiikin poistumisen elimistöstä, mutta nyt alkaa olla taas sellaista hailuraa, joka a ei enää irroituspiikin syytä voi olla, joten voipi olla, että toinen on saanut jo alkunsa. En itse usko ennen kuin on leffaviivat.
Click to expand...

Jännittävää! :nailbiting:
Mä toivotan jo valmiiksi kesäkuiselle tervetuloa! :)
 
20191001_072112.jpg
peruna86 sanoi:
Jännittävää! :nailbiting:
Mä toivotan jo valmiiksi kesäkuiselle tervetuloa! :)
Click to expand...
Kiitos! Eiköhän tää nyt täydy jo uskoa.... :smiley-bounce012
 
Löysinpäs teidät!
Sen verran vähän on itsellisestä äitiydestä netissä juttuja, että ei isot odotukset ollut sen suhteen löytyykö tältä palstalta meitä.
Onneksi löytyy!

Olen siis 27 vuotias ja pitkään harkinnut hoitoja. Alkuvuodesta kävin ensikäynnin ja siitä kaikessa rauhassa edennyt inssiin, joka tehtiin syyskuussa. Testi käyttää vahvasti plussaa ja oireita löytyy kyllä myös!
Suunnittelen meneväni parin viikon päästä varhaisultraan oman mielenrauhan takia varmistamaan, että joku siellä kyydissä on. :happy:
 
Käkkärä sanoi:
Löysinpäs teidät!
Sen verran vähän on itsellisestä äitiydestä netissä juttuja, että ei isot odotukset ollut sen suhteen löytyykö tältä palstalta meitä.
Onneksi löytyy!

Olen siis 27 vuotias ja pitkään harkinnut hoitoja. Alkuvuodesta kävin ensikäynnin ja siitä kaikessa rauhassa edennyt inssiin, joka tehtiin syyskuussa. Testi käyttää vahvasti plussaa ja oireita löytyy kyllä myös!
Suunnittelen meneväni parin viikon päästä varhaisultraan oman mielenrauhan takia varmistamaan, että joku siellä kyydissä on. :happy:
Click to expand...
Ootko kesäkuisiin tulossa? Jee! Ja onnea! Täällä kyllä ei hirveän aktiivista keskustelua, mutta on meitä yksinäisiä itsenäisiä tosiaan muitakin. Perunalla on hyvät tekstit. Tongi niitä!
 
Käkkärä sanoi:
Löysinpäs teidät!
Sen verran vähän on itsellisestä äitiydestä netissä juttuja, että ei isot odotukset ollut sen suhteen löytyykö tältä palstalta meitä.
Onneksi löytyy!

Olen siis 27 vuotias ja pitkään harkinnut hoitoja. Alkuvuodesta kävin ensikäynnin ja siitä kaikessa rauhassa edennyt inssiin, joka tehtiin syyskuussa. Testi käyttää vahvasti plussaa ja oireita löytyy kyllä myös!
Suunnittelen meneväni parin viikon päästä varhaisultraan oman mielenrauhan takia varmistamaan, että joku siellä kyydissä on. :happy:
Click to expand...

Paljon onnea plussasta! :)
Tärppäsi ilmeisesti ekalla yrittämällä? Olet onnekas! Onko esikoinen tulossa?
Mitkä on fiilikset nyt? Missäpäin asut/käyt hoidoissa?
Kunnon kysymystulva! :D Mutta siis tervetuloa itsellisten supernaisten porukkaan! :)
 
RanaRidibunda sanoi:
Ootko kesäkuisiin tulossa? Jee! Ja onnea! Täällä kyllä ei hirveän aktiivista keskustelua, mutta on meitä yksinäisiä itsenäisiä tosiaan muitakin. Perunalla on hyvät tekstit. Tongi niitä!
Click to expand...

Tosi kiva, jos molemmat ootte kesäkuisissa! Teidän tilanteet kuitenkin eroaa aika paljon pariskuntien odotuksesta niin saatte toisiltanne vertaistukea! :)
 
Mä oon niin kade teille! :D Mäkin haluan plussan testiin ja mukaan odottajiin! :D
 
Mä kokoajan yritän kirjottaa tähän vastausta teille, mut aina tulee uusia viestejä keskusteluun! :grin

Alkuun siis kiitos kiitos kiitos! Joo kesäkuisiin! Menkoista laskettua La 2.6. Ja esikoinen tuloillaan!
Ekasta tärppäs ja kyllä on todella onnekas olo!
Todella paljon oli tullut luettua inseminaatio ja IVF hoidoista ja niiden onnistumisprosenteista, että kyllä jännitti. Ja toki vieläkin voi tapahtua mitä vaan, ja siksikin haluan käydä varhaisultran, ennen kuin kuulutan liiemmin eteenpäin. :happy:

Pk-seudulla asustelen tällä hetkellä, Felicitaksessa kävin hoidossa.
Joo ja uskon, että vertaistuki näissä muissa asioissa on tosi kiva! Raskauteen liittyvistä voi toki puhua "normiäidinkin" kanssa, mutta varmasti mieleen juolahtaa asioita, jotka on vain "meidän" haasteita tai mitä ikinä. :happy:
 
Käkkärä sanoi:
Joo ja uskon, että vertaistuki näissä muissa asioissa on tosi kiva! Raskauteen liittyvistä voi toki puhua "normiäidinkin" kanssa, mutta varmasti mieleen juolahtaa asioita, jotka on vain "meidän" haasteita tai mitä ikinä. :happy:
Click to expand...

Mä kirjoittelen Elokuisten 2019 salaisessa ryhmässä ja oon siellä ainoa itsellinen/yh-äiti ja odotin vielä kaksosia. Siellä on tosi hyvä porukka ja kaikki tsemppaa toisiaan, mutta usein mulla on ja on ollut siellä (ja ihan jo normielämän kavereidenkin seurassa) sellainen olo, etten kuulu joukkoon tai, että en useinkaan viiti kommentoida keskusteluihin, kun ei ne kosketa/auta mua. Esim. avautuminen ärsyttävistä miehistä (ei ole tätä ongelmaa), imetys (mun kaksoset kasvaa korvikkeella), parisuhde ja seksi (mitä ne on?), odotus yksin (muilla puolisot), kaksosraskaus (muilla ei omaa kokemusta)...
Mä oon enemmän, kuin tyytyväinen tekemiini valintoihin ja mun elämä kolmen lapsen yh-äitinä on täydellistä ja oon ihan super onnellinen, mutta silti ois kiva voida jakaa jokapäiväisiä, tavallisia arjen asioita sellaisten ihmisten kanssa, jotka on samassa tilanteessa.
Joten vertaistuki on tosi tärkeää tässä hommassa! :)
 
No kyllä! Ja musta ainakin tuntuu, et jo näin raskausaikana on kiva kuulla miten teillä menee jo lapsen saaneina.
Vaikka sitä toki on miettinyt etukäteen, niin yllättäviä asioita varmasti tulee eteen.
Ja olisi toki hienoa, että lapsikin tuntisi muita kenellä samanlainen perhemalli. Uskoisin, että vähentää riskiä tuntea itseään "kummajaiseksi" tai mikä sana sitä ikinä kuvaisikaan.
 
Käkkärä sanoi:
No kyllä! Ja musta ainakin tuntuu, et jo näin raskausaikana on kiva kuulla miten teillä menee jo lapsen saaneina.
Vaikka sitä toki on miettinyt etukäteen, niin yllättäviä asioita varmasti tulee eteen.
Ja olisi toki hienoa, että lapsikin tuntisi muita kenellä samanlainen perhemalli. Uskoisin, että vähentää riskiä tuntea itseään "kummajaiseksi" tai mikä sana sitä ikinä kuvaisikaan.
Click to expand...
En mä usko, että nuoremmat katsoi kieroon tai pitää kummajaisena. Ehkä enemmänkin vanhemmassa väestössä voi herättää ihmetystä. Ennen oli toisin...

Itsellä yllätti raskausaikana, kuinka moni ihminen, puolituttukin, tarjosi auliisti apuaan lapsenhoidossa ym. -tuot vaan meille sitten hoitoon, kyllä tänne mahtuu, kyllä minä sitten autan jne.- ja kuinka moni lopulta puhui vaan paskaa avuntarjoamisissaan tai kiillotti omaa kilpeään. Käytännössä olen ollut suurelta osin äitini ja vähän myös yhden hyvän ystävän avun varassa. Toisinaan naapuri vähän jeesaillut. Toki osalla kavereista on ollut paljon ohjelmaa tai ovat saattaneet auttaa jollain pienillä muilla teoilla, mutta vähintään ne puolitutut "auttajat" oli kyllä aivan huuhaata.

Nyt yli vuosi lapsen syntymän jälkeen voi sanoa, että menee ihan hyvin, vaikka töiden ja päiväkodin alkaminen tuovatkin sitten omat haasteensa. Koirat ovat jääneet liian vähälle huomiolle, se harmittaa, mutta muuten kämppä on ihan ehjänä vielä ja hengissä on pysytty, että kai sitäkin voi jonkinlaiseksi saavutukseksi sanoa.
 
Mulle kans monet puolitututkin tarjosi lastenhoitoapua nyt kun odotin kaksosia, mutta todellisuudessa harva oikeesti teki mitään asian eteen. Mä oon tosi surkea pyytään apua ja oon näin kaikille sanonutkin, joten mä tarvisin oma-aloitteisuutta avuntarjoajan suunnalta. Mä otan kyllä avun vastaan, kun sitä tarjotaan. Mulla on kuitenkin niin hyvä tukiverkko, että en ole joutunut yksin pärjäämään. Mun vanhemmat on olleet korvaamaton apu! <3
Meillä käy lisäksi kunnan perhetyöntekijä viikottain ja vie kaksoset vaunulenkille muutamaksi tunniksi.

Mä en myöskään usko, että lapset mitenkään vieroksuisi isättömyyttä. Sitten kun meidän lapset on kouluikäisiä niin on jo tosi normaalia, että on erilaisia perhemuotoja. Vanhemmat ihmiset enemmänkin ihmettelee meidän ratkaisuja.
 
Lähinnä tarkoitin, että vertaistuen tarjoaminen tässä asiassa lapsellekin olisi mielestäni aiheellista. Yhtä vähän yhteistä on toimivan ydinperheen lapsella ja meidän isättömällä, kuin meillä sen aviomiehensä kanssa lasta odottavan naisen. Samanlaisia ajatuksia läpikäyvän ja läpikäyneen kanssa on helpompi niistä keskustella. Itse ainakin haluaisin tällaisen mahdollisuuden lapselleni tarjota.
 
Käkkärä sanoi:
Lähinnä tarkoitin, että vertaistuen tarjoaminen tässä asiassa lapsellekin olisi mielestäni aiheellista. Yhtä vähän yhteistä on toimivan ydinperheen lapsella ja meidän isättömällä, kuin meillä sen aviomiehensä kanssa lasta odottavan naisen. Samanlaisia ajatuksia läpikäyvän ja läpikäyneen kanssa on helpompi niistä keskustella. Itse ainakin haluaisin tällaisen mahdollisuuden lapselleni tarjota.
Click to expand...
Niin joo, tuosta näkökulmasta... mutta nää on sit sellaisia pitemmän ajanjakson juttuja - sitä tarinaa, kuinka lapsi on saanut alkunsa, on hyvä kertoa lapselle jo alusta lähtien, mutta kestää varmasti aika monta vuotta, ennen kuin lapsi alkaa kaivata varsinaista vertaistukea. Tai ennen kuin osaavat keskustella keskenään asiasta. Mun mielestäni äidin rooli tässä on ensiarvoisen tärkeä, se että tuodaan rehellisesti ilmi, miten on alkunsa saanut ("Joku kiltti mies lahjoitti vauvasiemeniä ja lääkäri laittoi ne äidin mahaan" tms.) ja kasvatetaan siihen että lapsi on aivan yhtä hyvä ja tärkeä ilman isääkin. Vaikka meillä on tällainen ratkaisu, niin onhan toki isättömiä lapsia muitakin maailmassa. On isiä, jotka eivät halua olla missään tekemisissä lapsiensa kanssa. On isiä, jotka on siirtyneet tästä maailmasta eteenpäin syystä mistä hyvänsä. Oleellista on se, miten me tää meidän ratkaisu lapselle tarjoillaan.
Mieshahmoja varmasti jossain muodossa on lastemme elämässä, tärkeäksikin muodostuvia. Et tuskin täysin ilman mitään miesihmistä tulevat olemaan... (äidin veli, ystävä, tai lapsen ukki tms.)

Olen ymmärtänyt, et jotain vertaistukiryhmiä (ainakin totaaliyh-äideille) on netissä ja miksei sitä kautta löytyisi niitä myös lapsille.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top